Moi transihmiset :)
En tiedä, kenelle tästä puhuisin tai mitä tekisin, joten kirjoitan nyt tänne. Toivon saavani tukea, konkreettisia neuvoja, kommentteja... en nimittäin voi puhua tästä ystävilleni. Kaiken sekopäisyyden yleväksi korotukseksi elän parhaillaan avoliitossa miehen kanssa, olen "normaali" nainen (no, tiedä normaalista, sm-taipumus kyllä löytyy.. ;), joka ei ole koskaan tuntenut vetoa naisiin.
JA SILTI:
Olen rakastunut. Varmasti, myllertävästi, vankasti. Elämääni on astunut mieletön persoona, luova, herkkä ja harvinaisen älykäs olento, jonka jo luulin olevan mies, ennenkuin sattumalta näin hänen menevän naisten vessaan. Hakeudun hänen lähelleen aina, kun näemme yht. harrastuspiirissä. En pysty enää seksiin mieheni kanssa. Ylipäätään voin sanoa jo tämän tutustumisen jälkeen, että hänen vuokseen voisin jättää kaiken - kotini, mieheni,... mutta tahtoisin kovin tietää, onko hän minusta "seksuaalisessa mielessä" kiinnostunut. (Vai onko se edes tärkeää?)
Onko masennus tavallista transihmiselle? Tutustumisemme ongelma on nimittäin tämä: vaistoan kiinnostuksen, mutta ääneenlausumatonta "jotain" on välissämme. Tämä kundi murtaa minussa kaikki raja-aidat, räjäyttää esiin luovan puolen ja naurun. Olen mielipuolisen rakastunut.:) Vaikka hänen lähellään aivan kuin herään eloon ja iloon, aavistan kuin samaan aikaan aavistan hänen tuskansa, ja minunkin nauruni sammuu. En tiedä, miten voisin kertoa hänelle, että minulle on aivan sama, mitä sukupuolta hän on. (Tai itseasiassa ei, sillä näen hänet miehekkäänä miehenä! Tämäkin vielä! Hän on komea, leveäharteinen ja kapealanteinen olento, tosin itseäni lyhyempi.)
Mikä siis olisi hienovarainen tapa kertoa, että tahdon jatkaa tutustumista, ettei minua haittaa.. mikään... sillä aika alkaa käydä vähiin (harrastus loppuu) ja jokin "tuska" on välissämme nyt. En kestä edes ajatusta siitä, että menettäisin hänet.
Väliin hän intoutuu flirttiin, lähtee mukaan, katsoo kiinnostuneena, kiusoittelee, mutta sitten äkkiä kesken lauseen painaakin päänsä, kertoo olevansa "juuri nyt" masentunut, elävänsä säästöliekillä. Miten kertoisin, että minulle riittää... että hän on .. hän? Tai että jaksan odottaa, mitä tahansa onkin käynnissä?
Auttakaa. Olen löytänyt elämäni ihmisen..
Rakastunut Nainen
En tiedä, kenelle tästä puhuisin tai mitä tekisin, joten kirjoitan nyt tänne. Toivon saavani tukea, konkreettisia neuvoja, kommentteja... en nimittäin voi puhua tästä ystävilleni. Kaiken sekopäisyyden yleväksi korotukseksi elän parhaillaan avoliitossa miehen kanssa, olen "normaali" nainen (no, tiedä normaalista, sm-taipumus kyllä löytyy.. ;), joka ei ole koskaan tuntenut vetoa naisiin.
JA SILTI:
Olen rakastunut. Varmasti, myllertävästi, vankasti. Elämääni on astunut mieletön persoona, luova, herkkä ja harvinaisen älykäs olento, jonka jo luulin olevan mies, ennenkuin sattumalta näin hänen menevän naisten vessaan. Hakeudun hänen lähelleen aina, kun näemme yht. harrastuspiirissä. En pysty enää seksiin mieheni kanssa. Ylipäätään voin sanoa jo tämän tutustumisen jälkeen, että hänen vuokseen voisin jättää kaiken - kotini, mieheni,... mutta tahtoisin kovin tietää, onko hän minusta "seksuaalisessa mielessä" kiinnostunut. (Vai onko se edes tärkeää?)
Onko masennus tavallista transihmiselle? Tutustumisemme ongelma on nimittäin tämä: vaistoan kiinnostuksen, mutta ääneenlausumatonta "jotain" on välissämme. Tämä kundi murtaa minussa kaikki raja-aidat, räjäyttää esiin luovan puolen ja naurun. Olen mielipuolisen rakastunut.:) Vaikka hänen lähellään aivan kuin herään eloon ja iloon, aavistan kuin samaan aikaan aavistan hänen tuskansa, ja minunkin nauruni sammuu. En tiedä, miten voisin kertoa hänelle, että minulle on aivan sama, mitä sukupuolta hän on. (Tai itseasiassa ei, sillä näen hänet miehekkäänä miehenä! Tämäkin vielä! Hän on komea, leveäharteinen ja kapealanteinen olento, tosin itseäni lyhyempi.)
Mikä siis olisi hienovarainen tapa kertoa, että tahdon jatkaa tutustumista, ettei minua haittaa.. mikään... sillä aika alkaa käydä vähiin (harrastus loppuu) ja jokin "tuska" on välissämme nyt. En kestä edes ajatusta siitä, että menettäisin hänet.
Väliin hän intoutuu flirttiin, lähtee mukaan, katsoo kiinnostuneena, kiusoittelee, mutta sitten äkkiä kesken lauseen painaakin päänsä, kertoo olevansa "juuri nyt" masentunut, elävänsä säästöliekillä. Miten kertoisin, että minulle riittää... että hän on .. hän? Tai että jaksan odottaa, mitä tahansa onkin käynnissä?
Auttakaa. Olen löytänyt elämäni ihmisen..
Rakastunut Nainen
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jospa vaikka kirjottaisit hänelle kaikki nuo tuntemuksesi ja kerrot siinä suoraan ettei sinua haittaa mikään.Jos et saa häneltä vastakaikua tms niin kohtahan se "harrastus" sitten loppuu ja et näe häntä enää. Mutta tee nyt ehdottomasti jotain jos sinusta siltä tuntuu.Jos teillä ei ole lapsia vielä niin on turha jäädä liittoon joka ei tyydytä sinua millään tasolla.Pistähän vipinää tossuihisi jos aiot edistyä asiassa ja onnea matkaan.
PS. Mieti kuitenkin oletko aivan varma asiasta ettet tuota pettymystä teille kaikille.
Olen samaa mieltä äipän kanssa. Mielestäni sinun kannattaisi kirjoittaa hänelle.
Tai ehkä sinun pitäisi vaan, kun olette yhdessä ja hän painaa päänsä ja kertoo olevansa masentunut ja elävänsä säästöliekillä, ottaa hänen kasvonsa hellästi käsiesi väliin, katsoa häntä silmiin ja kertoa hänelle mitä kerroit meille.
Vaikka se vaatiikin valtavasti rohkeutta, kerro hänelle että sinulle riittää että hän on hän, kerro ettei millään muulla ole väliä ja että jaksat odottaa. Olen varma että se on sen arvoista.
Älä päästä tilaisuutta käsistäsi vaan tee jotain, puhu, kirjoita, jotain, ennenkuin on liian myöhäistä. Jos hän on elämäsi ihminen kaikki tulee olemaan täydellistä. Jos ei olisi, mikä olisi hyvin valitettavaa, saisit ainakin tietää ajoissa ja et jäisi miettimään ja katumaan.
Kerrothan meille miten sitten kävi? Toivon todella kaikkea hyvää teille maailmassa. Mikään ei ole parempaa kuin sen oikean löytäminen. :)