Kujertaa kuoro keväinen
valkeassa koivikossa
varhaiskevään valossa
auringon heitä helliessä.
Purot vettä pursuttelee
pienet kukat kurottelee
ujosti ja uhmakkaasti
ylös mustasta mullasta
kohti valoa voimistuvaa.
Äsken kuulin-
peippo lauloi
koivun paljaalla oksalla
laulujansa harjoitteli.
Joka kevät -uusi ihme -
nousee elo kuolemasta
kylmästä ja ankarasta.
Tänään en mä kaipaa muuta;
sainhan laulun peipposelta,
pienen palan mustaa multaa,
kukkasien hennot taimet...
tämä riittää,
tahdon kiittää...
valkeassa koivikossa
varhaiskevään valossa
auringon heitä helliessä.
Purot vettä pursuttelee
pienet kukat kurottelee
ujosti ja uhmakkaasti
ylös mustasta mullasta
kohti valoa voimistuvaa.
Äsken kuulin-
peippo lauloi
koivun paljaalla oksalla
laulujansa harjoitteli.
Joka kevät -uusi ihme -
nousee elo kuolemasta
kylmästä ja ankarasta.
Tänään en mä kaipaa muuta;
sainhan laulun peipposelta,
pienen palan mustaa multaa,
kukkasien hennot taimet...
tämä riittää,
tahdon kiittää...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minuunkin vaikutti voimakkaasti kevään ensimmäinen peipponen, tänään. Hyvinkin laulun arvoinen.
hieno:)
on aina yhtä lohduttava ja Sinä osaat kertoa siitä aidolla tunteella ja viehättävästi. Kiitos Anna!
Kiitos ,runoystävät,vastauksistanne.
Ihmellinen luonto painostaa lempeällä tavallaan kirjoittamiseen. Ja aina on yritettävä )).
Näinhän se on, tem, että jokainen peipponen on laulun arvoinen.
Hyvää pääsiäistä teille kaikille.