jättää lapsensa ja vaimonsa, ja ottaa uuden naisen ja hänen lapsensa. Mitä mies silloin miettii? Miettiiköhän se koskaan, mitä lapset siitä ajattelee, että isä jätti omat ja otti vieraat lapset tilalle? Kuinka mies voi olla erossa omista lapsistaan? Hävettääköhän sitä koskaan? Kertokaa miehet itse, miltä tuntuu hukata itsensä omien luota. Tunnetteko yhtään syyllisyyttä, säälittekö omia lapsianne. Kuinka raaskitte sen tehdä?
Äitinä itse tuntisin kauheeta syyllisyyttä varmaan, enkä voisi kyllä kuvitella että koskaan jättäisinl apseni, ja vaihtaisin ne vieraan miehen lapsiin. Ajatuksena täysin mahdoton.
Äitinä itse tuntisin kauheeta syyllisyyttä varmaan, enkä voisi kyllä kuvitella että koskaan jättäisinl apseni, ja vaihtaisin ne vieraan miehen lapsiin. Ajatuksena täysin mahdoton.
Vastaukset 11
Vanhimmat
onneton nainen, kenen mies sai tarpeekseen, otti ja lähti.
Toivottavasti muistat sitten tehdä lasten isän elämän mahdollisimman vaikeaksi, ettei lapsiaan näe.
kaipaisin paljon enemmän. Olen siis nainen. Toki rakastan, kaikki lapset ovat rakastamisen arvoisia ihmisinä, mutta en koe lastani omaksi lapsekseni.
aivopesee miehen mielestä lapsensa tyystin. Sellaisen kuvan täällä on saanut, että ei vaimollaja lapsilla ole mitään mahdollisuutta isään enää, kun kerran on tullut kuvioihin. Ihmettelen vaan, mikä niissä on parempaa kuin omissa lapsissa? Kai se kun niillä ei ole lapsia!
En tiedä mitä lapseni isä ajattelee tai tuntee, enkä välitä.
Pääasia, että lapsella on kaikki hyvin.
En sitten tiedä. Uskottomuus-palstalla kuva taas on se, että mies jää aina kuitenkin vaimon luo. Täällä ajatellaan toisin. Siellä myös pidetään faktana, ettei mies lasten ja perheen takia vain liittoon jää. Täällä ajatellaan toisin ja juuri toivotaan, että lasten takia olisi jäänyt.
Jos mies on aivopestävissä siten, että unohtaa lapsensa niin kyllä mätää löytyy siitä miehestä.
Ei 'normaali' mies unohda/hylkää lapsiaan koskaan. Mikäli mies tai nainen näin tekee,
kyseessä täytyy olla jonkinlainen häiriintyneisyys. Tämä joukko lienee kuitenkin pieni vähemmistö, onneksi.
pakosti eroono masta perheestä, tottakai siinämieli murtuu. Miehet ottavat liian nopeasti uuden naisen, joka manipuloi heidät omaa perhettään vastaan. Surun murtamana mies ei ole kyvykäs vastustamaan mielivaltaa, ja ajautuu tahtomattaan perheestään eroon. Ovelat naiset käyttävät tämän tilanteen hyväksi. Lähipiirissä todettu, ei tietenkään kaikki!
Mitä sinä muilta kyselet, kysele siltä joka noin tekee.
Mies sitä mies tätä... *mutinaa*
mutta on sulla varmaan rankkaa olla vähemmistön edustajana näissä asioissa :)
Hauskaahan minulla on, kahdestakin syystä:
ensinnäkin olen oikein mielelläni eri mieltä useimpien muiden kanssa.
toiseksi nautin suuresti yhteisestä ajasta lapseni kanssa.
Meillä lapset (15v, 12v) kokivat isän hylkäävän heidät eli ero otettiinkin heistä, ei niinkään heidän äidistään.
Tulkintatulos on peräisin perheneuvolan psykologilta, ei omani.
Tapaus oli meidän kohdallamme sellainen, että isä petti avioliittomme aikana yh-naisen kanssa ja kiinni jäätyään heitin hänet ulos jolloin hän muutti samantien uuden luokse. Siinä uudessa perheessä on pienet lapset joista kumpikaan ei tainnut edes koulussa vielä.
Omat lapsemme menettivät itsetuntonsa kun näkevät asian vielä siten, että he olivat jotenkin huonoja, ehkä liian vanhoja, koska isä vaihtoi heidät uusiin lapsiin. Nuorempi lapsistamme jopa taantui lapsellisemmaksi kuin onkaan ja tasapainottelee yhä vielä kun vanhemmalla on jo alkanut mennä paremmin.
Kumpikaan ei halua viettää aikaansa isän uudessa perheessä. Lapset haluavat tavat isää mutta eivät uutta "kilpailevaa" perhettä. Isä ei häpeä tilannetta vaan syyttää minua tilanteesta.
Joten jos vastauksia ei saa miehiltä, ne saa jätetyiltä lapsilta ja mahdollisesti psykologeilta, jos sellaisiin on joutunut turvutumaan.