Millä te halotte puita?
Jätetään koneelliset halkojat laskuista.
Onko kellään kokemusta siitä vehkeestä, jonka kärki asetetaan puun päähän ja jysäytetään sitten sillä liukupainolla?
Tekeekö sillä mitään verrattuna kirveeseen?
Millainen on hyvä halkomatukki, kuinka korkea, vai onko parempi, että halkaistaan niin, että puuta ei laiteta pystyyn, vaan nojalleen toista vasten ja sitten lyödään halki?
Noinhan täytyy tehdä ainakin, jos puu on metrinen halko esmes.
Jätetään koneelliset halkojat laskuista.
Onko kellään kokemusta siitä vehkeestä, jonka kärki asetetaan puun päähän ja jysäytetään sitten sillä liukupainolla?
Tekeekö sillä mitään verrattuna kirveeseen?
Millainen on hyvä halkomatukki, kuinka korkea, vai onko parempi, että halkaistaan niin, että puuta ei laiteta pystyyn, vaan nojalleen toista vasten ja sitten lyödään halki?
Noinhan täytyy tehdä ainakin, jos puu on metrinen halko esmes.
Vastaukset 53
Vanhimmat
käy fiskarssin kirves josta ei varsi katkee.
Osti kerran kirveen jota myytiin nimikkeellä "tosimiehen halkaisukirves". On iso ja painava. Kun kerran heilauttaa on paksuinkin pölkky kahtena.
Ostin talvella Fiskarsin, olikohan 12180, se pitkävartinen toiseksi painavin, ei sillä kaikki pahimmat halennut ilman kiilaa mutta sekapuu saalis oli ylläoleva.
Hinnat tahtoo vaihdella jonkin verran, n. 35 - 46 €
mutta jos ajatellaan mitä muuta kirvellä voi tehdä, niin se jää kyllä tuolla keihäällä tekemättä. Ja onhan se varsin hyvää kuntoliikuntaa kun kirveellä päivän hutkii menemään. Tietysti huonokuntoiset ja selkävikaiset voivat kyllä vehkeestä saada paljon hyötyä.
Kirvellä saa kuntoa ja työ on terapeuttista. Messuilla näin (ihan vaan vihjeeksi) kun kaveri pilkkoi halkoja. Hän asetteli useita pilkottavia puita autonrenkaan sisään nippuun ja alkoi siitä yksikerrallaan hutkia halki, niin klapit eivät lennelleet pitkin poikin vaan jäivät nätisti siihen renkaan sisään. Hyvä keino, ei tarvitse toisella kädellä pitää kiinni ja saa kaksi kättä käyttöön ja on turvallistakin.
Netissä on näkynyt uutuuskirveskin.Varmaan löytyy googlettamalla hakusanalla vipukirves.
http://www.vipukirves.fi/
Ostin vipukirveen,MAHTAVA PELI. Keskustelu tavallisten kirveiden halkaisutehokkuudesta on nyt mielestäni pelkkää "löpinää".
1500:sen viime kesänä.On ollut kyllä hyvä!!
Perinteinen kirvesmalli jostain 50-100 v takaa on hyvä halkaisuun. Terä on riittävän paksu halkaisuun.
Halkaisukirves ei saa olla liian painavakaan. Tulee raskaaksi heiluttaa liian painavaa. Yleensä halon "sopivan" painoisella ja isoihin oksaisiin puihin otan isomman kirveen jota tarvittaessa avustan lekalla, ettei tarvitse irroittaa kirvestä puusta välillä.
Kyllä kirveellä tekee monta halkaisua siinä ajassa kun pieni klapikone tekee yhden liikkeen.
Jos puut ovat hyvin halkeavia ja pölkyt sekalaisessa läjässä , otan ison ja pitkävartisen kirveen ja alan huitoa. Siis mitenkään käsin koskematta pölkkyihin. Puu halkeaa sekunnin välein jos vaan kunto ja selkä kestää. Varovainen voi olla. Lyöntisuunnat vaihtuvat sen mukaan, miten puu sattuu läjässä olemaan.
Toinen tapa: Koskaan en käytä halkomapölkkyä alusena. Laitan esim. paksun lankun vaakaan maahan ja puun sen taakse maahan pystyyn tai vaakaan toinen pää lankulla. Näitä voi laittaa vaakaan useita kerrallaan ja sitten sarjassa lyödä halki, kunhan on estänyt niiden lentämisen sivulle. Työskentelen toinen polvi maassa. Lähellä maata on turvallisempaa työskennellä. Kimpoava kirves osuu maahan. Eikä tarvitse kumarrella kun ottaa lisää puita pilkottavaksi.
vm. 40-50 luku, kirpparilta 2 €. Puinen halkaisukirveen varsi K-Raudasta, olikohan 2 kpl yht. 20 €. Varrestin sen ite, pikkasen piti jumpata, eikä jälki ole kovin kaunis, mutta TOIMII. Varren muoto oikea, ei lyö näpeille, eikä käy olkapäihin niinkuin muoviset/lasikuituiset pelleilyt. Vanha kirveenterän muoto (Billnäs) mietitty ja kehittynyt vuosikymmenien saatossa erittäin toimivaksi. Lisäksi terän materiaali pitää teränsä, teroitan ennen jokaista käyttökertaa öljykivellä.
Svengaa kun hirviö.
Jo neljä vuotta markkinoilla. EI AINUTTAKAAN ONNETTOMUUTTA.
www.vipukirves.fi/vipukirves_videot.htm
Pitäs vippakirves heikin varmaan saada myytyä edes yksi kirves jotta tulis se onnettomuus.
eipä ole ainakaan minulla lipsahtanut koskaan polveen tms. vaikka Heikki vipukirveellä on jo muutama kymmenen kuutiota puita tehty.
parin sadan hinta kauhistutti aluksi, mutta ei ole kaduttanut hankinta.
Hinta/laatu suhde olisi sama jos Fiskars maksaisi alle 5€
Veisto kirves minulla onkin sitten erikseen. (ennen sotia tehty)
meilläkin ylivoimaisesti suuri osa noin 15-20cm halk olevia leppiä ja koivuja joihin tuo ehkä ei ole niin käytännöllinen
Halkaisu
Mainitsemasi puut on todellisia herkkupaloja Vipukirveelle.
KATSO
http://areena.yle.fi/video/1040051
http://www.youtube.com/watch?v=yZf0Hi9XIkM
http://www.youtube.com/watch?v=XBsNxfB9ZCM
http://www.youtube.com/watch?v=E9_9wmjK3j8
Tuon saman tekee fiskarssilla. Suurempi merkitys on tuossa tuolla pöllillä, jossa rengas estää klapujen sinkoilun.
Etpä taida Pölkkypää käsittää koko juttua.
k
vipu kirves on paras!
9 pinokuutiota olen tehnyt ja tyytyväinen olen... pistän ohessa pari linkkiä..
http://www.youtube.com/watch?v=D-FLW3v2OT8
http://www.youtube.com/watch?v=K5OrOHFVH_k&feature=relmfu
Lopeta jo Heikki!
"paras kirves" kirveen voi heittää vaikka kaivoon sillä hytrallinen klapikone on keksitty.
Klapikoneelle ääni täältäkin. Sitten kun vielä muuttaa yhdellä vivulla toimivaksi niin voi toisella kädellä nauttia "virvokkeita" :D
Mites vipukirveellä halkeaa metrin mittanen 50cm halkasijaltaan oleva pölli? Noita demovideoiden kiuasklapeja nyt halkoo kevyesti millä vaan kirveellä.
Jos polttopuuksi ajattelet, niin vaikeimman kautta olet homman suunnitellut.
Sahaa ensin klapimittaiseksi, niin silloin pilkkoutuu vaikka kuinka suuret puut.
"Millä vaan kirveellä" olit ajatellut halkaista mainitsemasi pöllin? Tee video ja näytä !muillekin.
Tulkitsen tämän niin, että ei onnistu vipukirveellä.
Kyllähän tollanen halkee ihan tavallisella isolla halkasukirveellä. Pölli kyljelleen. Toinen pää vaikka lankun päälle ettei uppoa ja lyö näpeille. Sit vaan lätkii pituussuunnassa suoraa linjaa niin kyllä halkeaa.
Videota en pysty ainakaan lähiaikoina tekemään kun olen kaupunkilaistunut eikä ole siten puuta eikä kirvestäkään enää. Täytyy yrittää muistaa ottaa video jos joskus eksyn landelle sukuloimaan ja löydän sopivan pöllin. Ei tuo niin ihmeellinen temppu ole. Voi sen jokainen puulla lämmittävä ja puunsa pilkkova testata itsekin.
wikissä oli näköjään kuva ja lyhyt selostuskin tuosta touhusta jos ei ole tuttu. http://wikikko.info/wiki/Puiden_pilkonta
Heikki"jokapalstanjakeskustelufooruminvikakirveskehuja".Puuttuu vaan että täällä olisi Heikin muut aliakset kehumassa vikakirvestä.Pikkuisen jos antaa negatiivista kommenttia ko tuotteesta niin herra keksijä leimaa kommentoijan oitis kädettömäksi apinaksi!
Kattelin kun ranskis takoi metrin halkaisijaltaa olevaa tammea fiskarssin x27 ja siinä kyllä kirves jäi pieneksi vaikka oli klapimittaan sahattua. Painoa on muuten tuollaisella palikalla melkein 200kg. Parasta kun puu lämmittää moneen kertaan.
Vipukirves on ämmiä ja hinttejä varten.
http://www.youtube.com/watch?v=0WidHgSXx98
http://www.youtube.com/watch?v=hjqmw0spiXk&feature=channel&list=UL
http://www.youtube.com/watch?v=HfPm9NB6ICo&feature=autoplay&list=ULhjqmw0spiXk&playnext=1
http://www.youtube.com/watch?v=WxprAllVbk8&feature=channel&list=UL
jos käyttämään joudun en ota vaikka ilmaiseksi antaisit.
Uutiset Kulttuuri
Kolumni
Matti Apunen ja vipukirves
14.11.2012 8
Matti Mäkelä
Paperilehdessä keskustellaan nykyään liian vähän, esimerkiksi me kolumnistit painamme laput ohimoilla kuin ravihevoset ennen.
Niinpä ajattelin vastata Matti Apusen kirjoittamaan yläkertakolumniin (HS, 6. 11.), jossa hän ennustaa "maalaisyliopistojen loppua", kysyy, miksi opiskelija tyytyisi "maakunnalliseen laatuun" ja tivaa, myyvätkö yliopistot uudessa huippuopetuksen verkkomaailmassa "Lady Gagaa vai hämäläistä hanuripartiota".
Apusen maalaisuutta halventavat kielikuvat, erityisesti hämäläisen taidokkaan hanuripartion vertaaminen Lady Gagaan loukkasivat tunteitani.
Mutta järjen tasollakin ne kertoivat, että Apusen ajattelumalli tulee kaukaa, vuosikymmenien takaa.
Kirjoitukseen reagoitiinkin nopeasti. Laura Kolbe korosti yliopistojemme yhteyttä suomalaisen yhteiskunnan kokonaiskehitykseen, Lappeenrannan teknisen korkeakoulun Juha-Matti Saksa palautti Apusen globaalille maanpinnalle kertomalla, että "syrjässä maaseudulla – kuten Suomessa –" yliopistojen on tosiaankin omaksuttava uuden verkko-opetuksen käytännöt.
Itse olisin lisännyt vain sen, että huippugurun vetämän verkkokurssin kuunteleminen 160 000 muun joukossa ei juuri poikkea siitä, kun nuorena luin Bertrand Russellin kirjoittamaa kirjaa. Nykyiset opiskelijat vain kopioivat verkkokavereiltaan tenttipalautuksensa.
Epämääräisesti tyytyväisenä Apus-keskusteluun siirryin seuraavaan työasiaan, jonka yhteydessä innostuin suomalaisesta keksinnöstä, vipukirveestä.
Se on nerokkain kivikauden jälkeen keksitty täsmätyökalu suurien pölkkyjen pilkkomiseen. Katselin YouTubesta, kuinka keksijä Heikki Kärnä palasteli koivunpölkkyjä käsittämättömällä nopeudella. Sanaakaan ei tarvittu, ei suomeksi eikä englanniksi. Keskustelupalstoilla amerikkalaiset kateelliset yrittivät vängätä vastaan: halkeaisiko hickory, tuskin tammikaan?
Silloin hoksasin, mikä Apus-keskustelussa oli jäänyt puuttumaan. Apusen argumentoinnista nimittäin puuttuu verkkomaailman muutoksen ydin: maantieteellisen hierarkian ja pönäkän tradition merkityksen väheneminen.
Nyt mikä yliopisto tahansa voi järjestää verkko-opetusta riippumatta siitä, onko se suuri vai pieni, Lappeenrannassa vai Shanghaissa.
Opetuksen arvo ja laatu määräytyvät heti. Huippuyliopistoksi ei enää pääse julistautumalla, sijaintinsa, historiansa tai kokonsa perusteella. Se tarkoittaa, että ensimmäistä kertaa yliopistojen opetus, sekä Suomessa että globaalisti, joutuu todelliseen kilpailuun.
Tämä on se vallankumous.
[email protected] Kirjoittaja on kirjailija.
http://www.hs.fi/kulttuuri/Matti Apunen ja vipukirves/a1352824514485
Eipä siitä suurten pölkkyjen halkomisesta ole vieläkään tullut videoita...
*Se on nerokkain kivikauden jälkeen keksitty täsmätyökalu suurien pölkkyjen pilkkomiseen. Katselin YouTubesta, kuinka keksijä Heikki Kärnä palasteli koivunpölkkyjä käsittämättömällä nopeudella. Sanaakaan ei tarvittu, ei suomeksi eikä englanniksi. Keskustelupalstoilla amerikkalaiset kateelliset yrittivät vängätä vastaan:*
http://www.google.com/patents?id=9UQCAAAAEBAJ&printsec=abstract&zoom=4&hl=fi#v=onepage&q&f=false
Kopioimisestako se inno palkinnon sai?
fiskarsin isoin halkaisukirves ja sitten se 70cm halkaisukirves. 2-3 traktorin tukkikärrillistä on halottu joka kesä vuoden -94-95 jälkeen
jolloin noi muistaakseni ostettiin.Kummassakin on terä kiinni kuten uutena ja varsi ehkä,kuten tämä sekoite lasikuitu/muovi kestää.
Puut on isoja koivuja,mäntyjä halkaisijaltaan 40-50cm
ja normaalimpia leppiä ja koivuja joita yleensä poistetaan metsästä.
Kaksi kirvestä on ehdoton ja nopeuttaa työtä.
Hyvä pelihän tuo vipukirves on, jos puut ovat oksattomia ja suorasyisiä lyhyitä pölkkyjä. Sellaiset tietysti halkeaa vaikka millä kirveellä.
Omat polttopuuni teen harvennuspuusta, lähinnä oksaisista latvuksista ja vänkyistä koivuista. Myös kantoja olen pilkkonut. Näissä oikeasti vaikeissa puissa vipukirveestä ei taida olla apua.
Paksut tyvipölkyt olen säästänyt sahatavaraksi. Miksi polttaa arvokkain puu?
Työkaluinani kaksi teräskiilaa, leka, vanha raskas fiskarsin halkaisukirves ja sitten muutama pienempi kirves. Kouraan mahtuvat puut pilkotaan pölkyllä, vasen käsi pitää puuta ja kirves lyödään klapin kylkeen sivusta, aivan päähän. Pitemmät halot sitten maapuuta vasten, jälleen lyönti sivusta ja puun päähän.
Vipukirves on kyllä aivan syvältä, ja hinta yli 200€ What!! Voihan sitä tietysti käyttää myös ankkurina.....
Kuningaskuluttaja
Alkuvaiheessa mukana ollut suomalaisinnovaatio Vipukirves jätettiin pois arvioinnista. Syy tähän on se, että kyseisen kirveen suunnittelija sekaantui testin tekoon.
Huhhuh kertoo paljon keksijästä
Halkomittaan sahatut pöllit halkeaa näppärästi millä tahansa sopivan kokoisella kirveellä. Miten tuo vipukirveen vääntö mahtaa vaikuttaa käsivarsiin pitemmän päälle?
haitallisesti, sillä pilkontatekniikka on sellainen, että pidetään varresta kiinni niin hellästi kuin mahdollista. On tärkeää, että ei millään tavoin vastusteta terän pyörähdysliikettä, jolloin vipuaminen tapahtuu. Kädet, ranteet ja keho eivät kipeydy perinteiseen tapaan, koska terä pysähtyy "hidastetusti" pyörähdysliikkeen kautta.
Vipukirveen suora varsi siis pyörähtää käsissä. Vipukirves on suunniteltu klapimittaisten puiden pilkkomiseen, mutta saamani palautteen kautta tietooni on tullut, että metrisetkin pilkkoutuvat kiitettävästi. Vipukirveellä lyödään aina puun katkaisupintaan, ei sivuun.
NYT VIPUKIRVES VIELÄ JOULUKSI TARJOUSHINTAAN 217€
Nyt loppuivat vipukirveet ja olen konkursissa. Siinäpähän menetitte rahanne.
Haha.
Kannattaa lukea!
Vipukirveitä riittää ja uusia tehdään joka päivä.
Maailmalla hittituote ja myynti lisääntyy exponentiaalisesti.
http://www.wired.com/2014/12/leveraxe-vipukirves-2/
Keskustelu osio on tässäkin linkissä oikeata mainosta. Jokos Heikki itse olet siellä puolustamassa kirvestä ja haukkumassa arvostelioita idiooteiksi? Sehän sinulla on ollut tapana jo kirveen kopioinin ensimetreiltä lähtien.
Karavaani kulkee....
http://www.shenandoahcountryq102.com/onair/chris-rosie-3954/they-reinvented-the-ax-and-improved-13129224
Paras kirves pilkkeiden tekoon on Billnäsin seiska.
Paras metrin halkojen tekoon on Billnäs 1210.
Näihin kun tekee koivusta mittojensa mukaan varren parempia ei ole.
Jollain vipukirveillä on turha yrittää metrin halkoja tehdä ja pilkkeitä tekee nopeiten juurikin Billnäsin seiskalla.
Tulipa tilattua TM:n testivoittaja Vipukirves, tyytyväisiä ollaan oltu akasta ukkoon.
Ostin myös, kun sai ilman toimituskuluja tuota edukkaampaa Meksikossa tehtyä versiota.
http://www.motonet.fi/fi/haku?q=vipukirves
Joulun kieppeillä oli vielä tarjous, että sai kympin alennusta, kun osti satasella...
Kokemusta vielä vähän, varsi on sen verran pitkä että tilaa pitää olla normaalia enemmän, eli sopii paremmin ulkohommiin.
Paras kirves pilkkeiden tekoon on Billnäsin seiska.
Paras metrin halkojen tekoon on Billnäs 1210.
Näihin kun tekee koivusta mittojensa mukaan varren parempia ei ole.
Jollain vipukirveillä on turha yrittää metrin halkoja tehdä ja pilkkeitä tekee nopeiten juurikin Billnäsin seiskalla.