Siniset tähdet kimaltelevat kutsuvasti,
hangen jäisen pinnalla
ei kanna enää hanki kulkijaa
eikä rakkaus kaipaajaa.
Pienen hetken katson valkeaa kuuta
joka on kuin lampi sinisellä taivaalla
hämärän sininen muste verhoaa maiseman
minä sulan varjojen muotoihin
odotan uutta aamua nousevaksi.
hangen jäisen pinnalla
ei kanna enää hanki kulkijaa
eikä rakkaus kaipaajaa.
Pienen hetken katson valkeaa kuuta
joka on kuin lampi sinisellä taivaalla
hämärän sininen muste verhoaa maiseman
minä sulan varjojen muotoihin
odotan uutta aamua nousevaksi.
Vastaukset 8
Vanhimmat
lämmittää ja elämään iloa antaa.
Niin se on,,,,,,,,,,
on tervetullut tälle palstalle. Tätä palstaa ollaan kovaa vauhtia pilaamassa pelkillä chattailuun yllyttävillä "runoilla". Joillekin merkitsee pelkkä esilläolo ja pitkät viestiketjut. Toivottavasti oikeiden runojen tekijät eivät väsy.
valavoo... ja valavoo.
Runojen tulkitsijat - eivät runoilijat - tee runosta chattiketjua. Jos runosta syntyy paljon ristiriitaisia tulkintoja, syntyy pakostakin pitkiä ketjuja. Varokaas vaan, ettei tästäkin tule sellainen. Mistä tunnistat "Oikean runoilijan" sillä runoilukin on taidetta?
Pitkät chattiketjut johtuvat pitkälti siitä, että udellaan kirjoittajalta onko kirjoittaja mies vai nainen. Nämä asiaan liittymättömät kyselyt kun jätetään kirjoittajan henkilöllisyyttä koskien, niin silloin voidaan keskittyä runojen kommentointiin.
Ja vielä runostasikin sanoisin, oikein hyvä :)
kiitos palautteesta.
Sinisenä hohtava taivas
auringon kultaiset säteet,
luovat onnen odotusta mieleen
yön sametin ja auringon taistelussa
siinä välissä löydän sydämellä näyn,
rakkaasta joka vihdoin käy pihatiellä vastaan.
runollista wanhanajan korukieltä.Kaunista ja suloista.
se onkin pyrkimys, luoda "runokoru" ottaen etäisyyttä arkipäiväisyyteen, kauniilla sanoilla.
Pientä unelmaa.Kiitos.