Perhetyöntekijän työ

kun näkee kuinka perhetyöntekijä on ainoa kuntien tarjoama tukitoimi, vaikka pieni taloudellinen apu riittäisi elämäntilanteen kohentamiseen perheissä.

Läheskään kaikille ei tätäkään tukimuotoa anneta, ja kun on nähnyt millaista touhua sosiaaliviranomaiset joissakin perheissä aikaan saa, on varmaan moni miettinyt alan vaihtoa...
4465
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

perhetyöntekijä.
Ikävä kyllä, sossut eivät perhetyöntekijää täällä päin kuuntele.

Kun perheen elämässä ei ole muuta pulaa kuin se raha, sossut sulkevat korvansa.
Perhetyöntekijä itse kertoi, kuinka välinpitämättömiä sossut todella ovat, huostaanottoja kärttävät ja kun ei perheissä tällaista tarvetta esiinny, siirrytään seuraavaan aiheeseen ja perheet laiminlyödään täysin.

Kiva olla tuollaisessa välikädessä?

Äänestä
  • oman alueeni perhe- ja lastensuojelutyöntekijöiltä.
    Nuo molemmat ryhmät ovat
    samaa mieltä lastensuojelun
    järjettömästä tilanteesta tämän
    hetken Suomessa.

    Lapseni ei sairautensa takia
    saanut sairaalapaikkaa, vaan
    on laitossijoituksessa yli
    pitkien hoitojonojen takia.
    Ls on sanonut alusta asti, että
    kotona ei huostaanotolle perusteita,
    mutta laitos vaati 'hoidon'
    antamiseksi huostaanoton.

    Perhetyöntekijät ovat tyrmistyneitä
    laitoksen ynseästä suhtautumisesta
    HEITÄKIN kohtaan, äidistä nyt
    puhumattakaan, mutta ovat sitkeästi
    puolustaneet meitä laitokseen päin.

    Ls työntekijät kehottivat minua
    tuomaan julkisuuteen kaikkia oman
    tilanteeni mukana nähtyjä epäkohtia,
    alkaen heidän rahan puutteesta johtuvasta
    kyvyttömyydestä auttaa perheitä. Sanoivat,
    että paljon huostaanottotapauksia jäisi
    tekemättä, jos perheet saisivat rahallista
    apua sitä tarvitessaan. Samoin sairaat
    lapset kuntoutusta tai sairaalahoitoa.

    Kertoivat myös, että itse eivät voi
    rahan puutteesta puhua julkisuudessa,
    ettei lähtisi tuoli alta. Nämä ovat
    yleisesti pinnan alla tiedettyjä epäkohtia,
    mutta he eivät saa virassa ollessaan puuttua
    poliittisiin mielettömyyksiin.

    Kysyin, mikä on ykkösasia, mihin he
    haluaisivat muutosta lastensuojelussa.
    Sain neljästä suusta saman vastauksen:
    perheille avohuollon tukea.
    Kauimmin virassa ollut lisäsi vielä:
    perhekuntoutuskeskuspalveluja niille
    perheille, joissa todella on alkoholi-,
    huume- tai mielenterveysongelmia, sillä
    myös sijoituksen purku pitäisi olla
    mahdollista.

    He kehottivat myös minua selvittämään,
    miten laitokselta, johon lapseni on
    sijoitettu, saataisiin pois oikeus
    vaatia huostaanotto hoidon antamiseksi
    niiltä perheiltä, joissa ei perusteita
    huostaanotolle ole, eivätkä lapsen
    tutkimustulokset syyllistä vanhempia
    lapsen sairaudesta.

    Ls-työntekijät työskentelevät sellaisten
    paineiden ja ristiriitojen alla, että ei
    heitä kateeksi käy, varsinkin jos joutuvat
    tekemään perheitä hajottavia päätöksiä
    omiakin eettisiä näkemyksiään vastaan.

    Tietysti heidän joukkoonsa mahtuu myös
    väärällä asenteella työtä tekeviä, jotka
    nauttivat valta-asemastaan alistaa ja
    nöyryyttä vanhempia, vaikka se tapahtuisi
    ilman, että vanhemmista todellista syytä
    löytyy. Tuosta lähtökohdasta on helppo
    ymmärtää vanhempia, jotka ovat kokeneet
    aiheettoman huostaanoton, eivätkä järky-
    tyksensä keskellä tiedä, mihin suuntaan
    vihaansa purkaisivat.

    Tämän hetken järjetön tilanne aiheettomine
    huostaanottoineen ei kuitenkaan hyödytä
    ketään. Jos tällaista tapahtuisi eteläisim-
    millä vyöhykkeillä, olisi tapahtunut suuri
    kansannousu perheiden aiheettoman hajotta-
    misen takia.

    Meillä sosiaaliviraston korkeat virkamiehet
    ovat jaksaneet pitää yllä kansalaisten uskoa
    viranomaistyön oikeellisuuteen. Mitä pitää
    tapahtua vielä, että ihmisten silmät aukea-
    vat epäkohtien näkemiseen ja ymmärtämiseen,
    että perhepolitiikka on suurelta osin ajau-
    tunut täysin hakoteille viime vuosikymmen-
    ten aikana?

    Äänestä

  • asiallista taustatietoa kirjoitti:

    oman alueeni perhe- ja lastensuojelutyöntekijöiltä.
    Nuo molemmat ryhmät ovat
    samaa mieltä lastensuojelun
    järjettömästä tilanteesta tämän
    hetken Suomessa.

    Lapseni ei sairautensa takia
    saanut sairaalapaikkaa, vaan
    on laitossijoituksessa yli
    pitkien hoitojonojen takia.
    Ls on sanonut alusta asti, että
    kotona ei huostaanotolle perusteita,
    mutta laitos vaati 'hoidon'
    antamiseksi huostaanoton.

    Perhetyöntekijät ovat tyrmistyneitä
    laitoksen ynseästä suhtautumisesta
    HEITÄKIN kohtaan, äidistä nyt
    puhumattakaan, mutta ovat sitkeästi
    puolustaneet meitä laitokseen päin.

    Ls työntekijät kehottivat minua
    tuomaan julkisuuteen kaikkia oman
    tilanteeni mukana nähtyjä epäkohtia,
    alkaen heidän rahan puutteesta johtuvasta
    kyvyttömyydestä auttaa perheitä. Sanoivat,
    että paljon huostaanottotapauksia jäisi
    tekemättä, jos perheet saisivat rahallista
    apua sitä tarvitessaan. Samoin sairaat
    lapset kuntoutusta tai sairaalahoitoa.

    Kertoivat myös, että itse eivät voi
    rahan puutteesta puhua julkisuudessa,
    ettei lähtisi tuoli alta. Nämä ovat
    yleisesti pinnan alla tiedettyjä epäkohtia,
    mutta he eivät saa virassa ollessaan puuttua
    poliittisiin mielettömyyksiin.

    Kysyin, mikä on ykkösasia, mihin he
    haluaisivat muutosta lastensuojelussa.
    Sain neljästä suusta saman vastauksen:
    perheille avohuollon tukea.
    Kauimmin virassa ollut lisäsi vielä:
    perhekuntoutuskeskuspalveluja niille
    perheille, joissa todella on alkoholi-,
    huume- tai mielenterveysongelmia, sillä
    myös sijoituksen purku pitäisi olla
    mahdollista.

    He kehottivat myös minua selvittämään,
    miten laitokselta, johon lapseni on
    sijoitettu, saataisiin pois oikeus
    vaatia huostaanotto hoidon antamiseksi
    niiltä perheiltä, joissa ei perusteita
    huostaanotolle ole, eivätkä lapsen
    tutkimustulokset syyllistä vanhempia
    lapsen sairaudesta.

    Ls-työntekijät työskentelevät sellaisten
    paineiden ja ristiriitojen alla, että ei
    heitä kateeksi käy, varsinkin jos joutuvat
    tekemään perheitä hajottavia päätöksiä
    omiakin eettisiä näkemyksiään vastaan.

    Tietysti heidän joukkoonsa mahtuu myös
    väärällä asenteella työtä tekeviä, jotka
    nauttivat valta-asemastaan alistaa ja
    nöyryyttä vanhempia, vaikka se tapahtuisi
    ilman, että vanhemmista todellista syytä
    löytyy. Tuosta lähtökohdasta on helppo
    ymmärtää vanhempia, jotka ovat kokeneet
    aiheettoman huostaanoton, eivätkä järky-
    tyksensä keskellä tiedä, mihin suuntaan
    vihaansa purkaisivat.

    Tämän hetken järjetön tilanne aiheettomine
    huostaanottoineen ei kuitenkaan hyödytä
    ketään. Jos tällaista tapahtuisi eteläisim-
    millä vyöhykkeillä, olisi tapahtunut suuri
    kansannousu perheiden aiheettoman hajotta-
    misen takia.

    Meillä sosiaaliviraston korkeat virkamiehet
    ovat jaksaneet pitää yllä kansalaisten uskoa
    viranomaistyön oikeellisuuteen. Mitä pitää
    tapahtua vielä, että ihmisten silmät aukea-
    vat epäkohtien näkemiseen ja ymmärtämiseen,
    että perhepolitiikka on suurelta osin ajau-
    tunut täysin hakoteille viime vuosikymmen-
    ten aikana?

    palstalle, jossa myös kirjoitin
    pari juttua samasta aiheesta:

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4500000000001326&posting=22000000015718445

    Äänestä

  • asiallista taustatietoa kirjoitti:

    oman alueeni perhe- ja lastensuojelutyöntekijöiltä.
    Nuo molemmat ryhmät ovat
    samaa mieltä lastensuojelun
    järjettömästä tilanteesta tämän
    hetken Suomessa.

    Lapseni ei sairautensa takia
    saanut sairaalapaikkaa, vaan
    on laitossijoituksessa yli
    pitkien hoitojonojen takia.
    Ls on sanonut alusta asti, että
    kotona ei huostaanotolle perusteita,
    mutta laitos vaati 'hoidon'
    antamiseksi huostaanoton.

    Perhetyöntekijät ovat tyrmistyneitä
    laitoksen ynseästä suhtautumisesta
    HEITÄKIN kohtaan, äidistä nyt
    puhumattakaan, mutta ovat sitkeästi
    puolustaneet meitä laitokseen päin.

    Ls työntekijät kehottivat minua
    tuomaan julkisuuteen kaikkia oman
    tilanteeni mukana nähtyjä epäkohtia,
    alkaen heidän rahan puutteesta johtuvasta
    kyvyttömyydestä auttaa perheitä. Sanoivat,
    että paljon huostaanottotapauksia jäisi
    tekemättä, jos perheet saisivat rahallista
    apua sitä tarvitessaan. Samoin sairaat
    lapset kuntoutusta tai sairaalahoitoa.

    Kertoivat myös, että itse eivät voi
    rahan puutteesta puhua julkisuudessa,
    ettei lähtisi tuoli alta. Nämä ovat
    yleisesti pinnan alla tiedettyjä epäkohtia,
    mutta he eivät saa virassa ollessaan puuttua
    poliittisiin mielettömyyksiin.

    Kysyin, mikä on ykkösasia, mihin he
    haluaisivat muutosta lastensuojelussa.
    Sain neljästä suusta saman vastauksen:
    perheille avohuollon tukea.
    Kauimmin virassa ollut lisäsi vielä:
    perhekuntoutuskeskuspalveluja niille
    perheille, joissa todella on alkoholi-,
    huume- tai mielenterveysongelmia, sillä
    myös sijoituksen purku pitäisi olla
    mahdollista.

    He kehottivat myös minua selvittämään,
    miten laitokselta, johon lapseni on
    sijoitettu, saataisiin pois oikeus
    vaatia huostaanotto hoidon antamiseksi
    niiltä perheiltä, joissa ei perusteita
    huostaanotolle ole, eivätkä lapsen
    tutkimustulokset syyllistä vanhempia
    lapsen sairaudesta.

    Ls-työntekijät työskentelevät sellaisten
    paineiden ja ristiriitojen alla, että ei
    heitä kateeksi käy, varsinkin jos joutuvat
    tekemään perheitä hajottavia päätöksiä
    omiakin eettisiä näkemyksiään vastaan.

    Tietysti heidän joukkoonsa mahtuu myös
    väärällä asenteella työtä tekeviä, jotka
    nauttivat valta-asemastaan alistaa ja
    nöyryyttä vanhempia, vaikka se tapahtuisi
    ilman, että vanhemmista todellista syytä
    löytyy. Tuosta lähtökohdasta on helppo
    ymmärtää vanhempia, jotka ovat kokeneet
    aiheettoman huostaanoton, eivätkä järky-
    tyksensä keskellä tiedä, mihin suuntaan
    vihaansa purkaisivat.

    Tämän hetken järjetön tilanne aiheettomine
    huostaanottoineen ei kuitenkaan hyödytä
    ketään. Jos tällaista tapahtuisi eteläisim-
    millä vyöhykkeillä, olisi tapahtunut suuri
    kansannousu perheiden aiheettoman hajotta-
    misen takia.

    Meillä sosiaaliviraston korkeat virkamiehet
    ovat jaksaneet pitää yllä kansalaisten uskoa
    viranomaistyön oikeellisuuteen. Mitä pitää
    tapahtua vielä, että ihmisten silmät aukea-
    vat epäkohtien näkemiseen ja ymmärtämiseen,
    että perhepolitiikka on suurelta osin ajau-
    tunut täysin hakoteille viime vuosikymmen-
    ten aikana?

    On syitä ottaa yhteys kys tahoon sillä heidän on annettava vastaus oli se mikä tahansa.

    Kun lääninhallintotaso on läpikoluttu vastausten saamiseksi.

    Muistettava että jos mihin kysymykseen ei olla komentoitu . . .siis tyyliin "ei mitään rikosta" ilman perusteluita kysyttyihin epäkohtiin, niin se on jo myöntö jne.

    Lapsiin kohdistuva väkivalta on kertakaikkiaan saatava loppumaan.

    Kunnat eivät saa rahastaa esim. lastensuojelun tasausrahastoa väärin huostaanotoin.

    Suomen perustuslaki on ylin laki ja lastensuojelulaki on tiettävästi tarkoitettu noudatettavaksi, siinä viitekehystä epäoikeutta kohdanneille oikeuksiensa ja lastensa oikeuksia perätessään.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


saattaa olla raskasta kirjoitti:

kun näkee kuinka perhetyöntekijä on ainoa kuntien tarjoama tukitoimi, vaikka pieni taloudellinen apu riittäisi elämäntilanteen kohentamiseen perheissä.

Läheskään kaikille ei tätäkään tukimuotoa anneta, ja kun on nähnyt millaista touhua sosiaaliviranomaiset joissakin perheissä aikaan saa, on varmaan moni miettinyt alan vaihtoa...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu