Kannattaako yksin matkailu

Riippuu ihan itsestä. Jos tulet itsesi kanssa juttuun ei muuta kun matkaan vaan. Mitä väliä mitä muut ajattelevat? Minä matkustan AINA yksin, omasta halusta. Parempi yksin kuin huonossa seurassa. Mukavaa matkaa =)

sillä surkimus sellainen ihminen on ja erakko. Katsotaan kuin halpaa makkaraa ja supistaa mikähän tuossakin on vikana kun ei saa ukkoa, olisko mielenvikainen tai muuten vain tyhmä.
Unohda matkailu, mene kirkkoon, siellä on yksinäisen paikka.

Matkustan mieluummin yksin kuin edes hyvässä seurassa. Seuraavaksi olen lähdössä New Yorkiin. En ole ikinä edes ajatellut, että mitähän muut mahtavat miettiä! Toisaalta, en ole koskaan käynyt niin sanotuilla pakettimatkoilla, joten ei ole ollut mitään tiettyä ryhmää, joka tarkkailisi.
Jos muuten tykkäät puuhastella yksin, niin kannattaa kokeilla matkustamistakin. Aina on minulle löytynyt seuraa ja kavereita, jos sitä olen kaivannut. Ja yksin matkustamisessa on se ihana vapaus tehdä just mitä itse haluaa.

Riippuu ihan millaisia ihmisiä sattuu matkalla tapaamaan. Ja varsinkin miten itse matkaan suhtautuu.

Itse nautin yksin matkustamisesta, koska silloin saan olla itsekkäästi juuri niin kuin haluan, tehdä mitä huvittaa. Yleensä näen paljon enemmän nähtävyyksiä yksin kuin seurassa.

Päiväohjelmani alkaa hyvällä aamiaisella ja sen jälkeen heti liikkeelle. Olen koko päivän liikkeellä ja palaan lähelle hotellia syömään yleensä noin 19-20. Sen jälkeen ei kaipaakaan muuta kuin unta.

Varsinaisia kuntolomia ovat minun yksinäiset matkani. Usein ne ovat sellaisia, että matkan aikana ei oikeastaan ole hirveästi mahdollisuuksia edes tutustua muihin hotellissa asuviin.

Useimmiten olen kyllä lomaillut jonkun toisen kanssa, kun ystävä-, sukulais- ja kaveripiiri on laaja ja itse ennakkoluuloton matkaseuran suhteen.

Itse suorastaan haaveilen jostain ohjatusta kiertomatkasta tai Välimeren risteilystä.

kannattaa, yksin ei tule riitaa siitä, mitä tehdään. Minä reissaan yksin ja puolison kanssa, molemmissa tavoissa on hyvät ja huonot puolet. Yksin päätät mitä teet ja kenen kanssa juttelet, kaksin ollaan enemmän kaksin ja tutustuminen vieraisiin ei ole niin tärkeää. kaksin on mitä muistella jälkikäteen,muistelu yksin on tyhmempää, kun ei voi jakaa kokemuksia. Yksin ei saa aina niin hyvää palvelua kuin kaksin, maan kulttuuriin saattaa kuulua esim. että naiset ei liiku yksin, paitsi yleiset naiset. Yksin olet yksin jos niin haluat, mutta jos olet puhelias, ystävällinen ja utelias sekä avoin kaikelle niin juttuseuraa löytyy niin nuorista kuin vanhoista. Oma asenne ratkaisee, mutta ei kai yksin lähtijöissä ihan nyyhkyjä olekkaan. Hyvää matkaa!

Suosittelen!

Saat itse valita vapaasti minne menet ja milloin, mitä teet, hotellihuone on kokonaan sinun (ellet mene retkeilymajaan, nais/miespaikalle tmv.).

Minä ainakin viihdyin 3 viikkoa hyvin ihan yksin. Kannattaa valita matkakohde, jossa on paljon tekemistä ja näkemistä. Esim. joku Välimeren pikkukylä, jonka on nähnyt puolessa tunnissa saattaa olla tylsä ja pitkästyttävä varsinkin jos on yksin matkalla.

Huonoja puolia on tietysti se, että esim. taksimatkat joudut maksamaan kokonaan itse. Tosin monissa maissa taksimatkailu on halvempaa kuin Suomessa, samoin voi mennä bussilla tai jalkaisin.

Turvallisuusriski on suurempi kuin jos matkustaisi jonkun muun kanssa. Eli varsinkin jos olet nainen niin kannattaa miettiä mihin uskaltaa mennä yksin jne. Tämäkin riippuu niin kovasti maasta. Joissakin paikoissa on turvallista liikkua yksin yöllä, kun taas joissakin saatetaan ryöstää keskellä päivää, vaikka olisi jonkun voimailumiehen kanssa matkalla.

Mieluummin matkailen yksin kuin huonossa seurassa. Ei yksin matkustaminen tarkoita, että pitäisi eristäytyä ja olla puhumaton. Yksin on helpompi tutustua toisiin ihmisiin kun ei ole joku murjottamassa ja vaatimassa kaikkea huomiotasi. Ei kun hyvää matkaa vaan!

ja jos joku katsoo kieroon, on se lähinnä kateutta.
Harvalla on rohkeutta lähteä yksin matkaan vaikka
haluja varmasti olisi.

Haittapuolena on kulut, lisämaksut yhdenhengen huoneesta jne.

Etuna taas on riippumattomuus kenestäkään, joka
päivä saa tehdä oman mielen ja halun mukaan.
Yksin myös tutustuu helpommin muihin ihmisiin,
kuin kaverin kanssa olla nokatusten päivittäin.

kannattaa lähteä yksin matkalle.
Ei kun reppu selkään ja suunta mihin nenä näyttää. Olen itse (55 v. nainen) kulkenut parin vuoden aikana about kymmenen kertaa Malesiassa ja
Thaimaassa ja Intiassa yksin ja juuri tällä periaatteella, et reppu selkään ja katsotaan mitä löytyy. Ja voin sanoa, että löytyy, ystäviä, tuttavia, kavereita, monta kansallisuuttakin. Todella rikasta, ehdottomasti