Hyvät nuoret. Miettikää 100 kertaa ennen kuin valitsette sellaisen alan, jossa ei ole ihan selkeää työuraa näkyvissä. Olen töissä työhallinnossa ja näen jatkuvasti nuoria, elämässään valtavasti pettyneitä ihmisiä, jotka itkevät väärää valintaa: "se vaan kiinnosti niin hirveesti, miks kukaan ei puhunut mulle järkeä, miks tällasia linjoja on, kun kukaan ei niistä pääse oman alan töihin, eikö ketään kiinnosta meidän kohtalo".
Jos olet miettinyt sen 100 kertaa ja tullut silti siihen tulokseen, että haluat opiskelella just sitä alaa, riskeistä huolimatta, olet sitten varmaan valmis kestämään pitkänkin työttömyyden ja tekemään ihan muita töitä kuin mille olet kouluttautunut. Tai opiskelemaan perään jonkun toisen ammatin.
Oppilaitokset antavat markkinointimielessä suodatettua ja väärääkin tietoa siitä, miten hyvin heidän oppilaansa ovat sijoittuneet töihin. Totta kai, kun halutaan pitää linja ja työllistää opettajat.
Nyt joku kysyy, mistä sitä tietoa saa, mikä ala työllistää ja mikä ei. Erot on alue- ja paikkakuntakohtaisia. Mutta on selvää, että jos koulutuslinja ei suoraan tuota mitään ammattia, ammattinimikettä, vaikeuksia voi odottaa. Yliopistopuolella näitä ovat monet humanistiset alat ja yhteiskunnalliset linjat, toisella astella esimerkiksi taidealat.
Jos olet miettinyt sen 100 kertaa ja tullut silti siihen tulokseen, että haluat opiskelella just sitä alaa, riskeistä huolimatta, olet sitten varmaan valmis kestämään pitkänkin työttömyyden ja tekemään ihan muita töitä kuin mille olet kouluttautunut. Tai opiskelemaan perään jonkun toisen ammatin.
Oppilaitokset antavat markkinointimielessä suodatettua ja väärääkin tietoa siitä, miten hyvin heidän oppilaansa ovat sijoittuneet töihin. Totta kai, kun halutaan pitää linja ja työllistää opettajat.
Nyt joku kysyy, mistä sitä tietoa saa, mikä ala työllistää ja mikä ei. Erot on alue- ja paikkakuntakohtaisia. Mutta on selvää, että jos koulutuslinja ei suoraan tuota mitään ammattia, ammattinimikettä, vaikeuksia voi odottaa. Yliopistopuolella näitä ovat monet humanistiset alat ja yhteiskunnalliset linjat, toisella astella esimerkiksi taidealat.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Moni entinen koulukaverini opiskeli "ihanan kiinnostavia" juttuja peruskoulun ja jotkut lukion jälkeen. Nyt ollaan nelikymppisiä ja on oltu 20 vuotta pätkä- ja sesonkityöläisinä, kun muutakaan ei ole tarjolla. Valintojensa kanssa jahkaavalle nuorelle olisi uskallettava sanoa suoraan, että askartelunohjaus, kukkiensidonta ja ikkunoiden somistaminen ovat kivoja kursseja, mutta etenkään nykymaailmassa eivät riitä tarjoamaan vakituista työtä. Kyllä minäkin halusin dinosaurustutkijaksi, mutta onneksi auktoriteettihahmo ymmärsi katsoa kauemmaksi tulevaisuuteen ja nyt olen ihan toisen alan maisteri. Dinosauruksia tutkiskelen yhä, mutta ihan harrastuspohjalta.
Laskisitko kauppatieteet tähän ei-niin-suositeltavaan ryhmään? Kauppatieteiden maistereita taidetaan kouluttaa liikaa, mutta silti kaikkialla kerrotaan miten niille on töitä. Mitä luulet, onko KTM:n tutkinto tulevaisuudessa samaa luokkaa kuin esim. hissan opejen koulutukset nykyään? Kannattaako minun lähteä opiskelemaan kauppatieteitä?
Kaupallisen koulutuksen saaneita tarvitaan ihan varmasti tulevaisuudessa, joten koulutus ei varmasti mene hukkaan. On aivan totta, että ekonomeja koulutetaan melko paljon, joten tarvitaan erikoisosaamista jos haluaa pärjätä kilpailussa. Esimerkiksi venäjän kielen opiskelu kauppatieteen rinnalla voisi olla hyvä sijoitus tulevaisuutta ajatellen.
Onko todella olemassa nuoria, joita kiinnostaa opiskelujen jälkeinen työllistyminen? Eikö jollekin enää riitä, että pääsee opiskelmaan makeaa trendialaa, jonne on jumalaton tunku, vaikka näiltä aloilta työllistyminen on parhaillekin tunnetusti pätkätyötä pätkätyön perään?
Minäkin menin 19-vuotiaan tarmolla biologiaa lukemaan koulutusohjelmaan, jonka nimi ei sanonut kenellekään mitään --> saan varmaan tosi huipun työpaikan!
Ammattiliitto yrittää kaikin voimin saada tämän alan aloituspaikkoja vähennettyä. Lähes kaikki opiskelukaverini tekevät väitöskirjaa (tutkijan ammattinimikkeellä), kun muita töitä ei ole tarjolla. Sitä minäkin väsään, mutta motivaatio on aika nolla, kun työsopimus uusitaan vuoden välein ja jos ei ole tulosta, niin tulee lopputili. Yhden vuoden aikana vaihdoin työpaikkaa kolme kertaa.
Ratkaisuni on: opiskelen toisen ammatin.
Biologian alaa ei kannata lähteä opiskelemaan, ei edes opettajaksi. Näitä ihmisiä on jo aivan liikaa.
Luin ensin dippainssiksi ja valmistuinkin. Laman aikaan ei ollut töitä joten jäin tutkijan hommiin. Onneksi ymmärsin lähteä lukemaan lääkäriksi ja valmistuinkin muutama vuosi sitten. Toistaiseksi on töitä vielä löytynyt vaikka liikakoulutus uhkaa.
Olen toisen vuoden opiskelija biologialla, tavoitteena on valmistua opettajaksi, vaikkei opettaminen niin hirmuisesti kiinnostakkaan. Olen miettinyt, että josko sitä vaikka menisi ammattikouluun. Tuntuu turhauttavalta opiskella tutkijaksi, koska tutkijaa minusta ei ikinä tule. Se ei ole koskaan kiinnostanut, eikä minulla ole työn edellyttämiä ominaisuuksia saati motivaatiota. Koko ajan tippuu sähköpostiin tietoa siitä että pitäisi todella olla ne tohtorin paperit että saisi jonkun alan työn! Kukaan ei kuitenkaan halua ylikoulutettua tohtoria työhön, josta selviää insinööri papereilla. Olen vähän pihalla. Miksei kukaan kertonut, että vaikka selviäisi pääsykokeista, yliopistoon ei tarvitse saati KANNATA aina mennä.
Olen herännyt vasta nyt, en tiedä olenko herännyt liian aikaisin vai liian myöhään.
Mun mielestäni sä olet herännyt sopivasti. Olet nähnyt konkreettisesti, mitä yliopisto voi antaa mutta toisaalta et ole vielä ehtinyt olla siellä liian kauan.
Biologeja on työttömänä vaikka kuinka paljon! Jos vaan yhtään tuntuu siltä, mieti uutta uraa ja jätä biologia. Tai tee sellaiset sivuainevalinnat, että työnantajat ovat susta kiinnostuneita. Jos luet vaan tutkijasuuntautuneesti, sulla ei ole kovin monia vaihtoehtoja. Sama silloin jos luet opettajasuuntautuneesti.