äiti

mitä Sinulle kirjoittaisn ja en keksi mitään lohduttavaa tällä hetkellä,mutta kirjoitan sinulle nämä teveiset ja sanon,että minä ajattelen sinua ja tuskaasi.

Olen itse sairastanut syöpää,ja ajattelin,että elämäni on eletty ,joskus hyvä elämäkin päättyy..Mutta olen saanut jatkoaikaa.Mieheni joutui lähtemään ennen minua.
Voimia sinulle,ehkä äitisi ajattelee kuitenkin enemmän sinun kestämistä,jaksamista,kuin omaansa.

...olen viettänyt hänen viimeisen sairautensa aikana sairaalassa. - Siinä jotenkin kypsyi siihen, että pian häntä ei enää ole, ja että hän on palon mukavamoi ihyminen kuin olin luullut.

Et kerro, onko äitisi viimeisellä matkalla, vai onko vielä paranemisen toiveita. Jos hän voi vielä parantua, niin hyvä mieli odottaa teitä molempia. - Jos taas ei ole parantumisen toivoa, niin ainoa mahdollinen asia on käydä katsomassa häntä niin usein kuin voi. Ei tarvitse puhua. Voi vaikka pitää kadestä. Voi vaihtaa vaipat, voi viedä hänet vessaan, voi ostaa jotakin hyvää, voi sulkea verhot, jotta naapurivuoteen potilas ei pääse urkkimaan. (Tämä viimeksimainittu oli äitini suosikki.)

katsella vierestä, kun äidillä on kovat tuskat. Mietin silloin, että miksi tuo kaikkivoipa Jumala antaa sellaisen ihmisen kärsiä, joka ei ole tehnyt kenellekkään mitään pahaa, päinvastoin.

Onneksi sain antaa morfiinia tarpeen tullen, mutta sittenkin kivut ehtivät kalvaa liikaa.
Pidä äitiäsi kädestä ja ole mahdollisimman paljon läsnä. Voimia sinulle murheesi keskellä.

Kuinka voit tänään?Olispas tässä joku taikanappi,jolla voisin Sinun oloasi helpottaa.On niin vaikea asettaa sanojaan niin,että niistä hyötyä olisi.Lämpimän terveisen kuitenkin lähetän Sinulle.

Jospa se äitisi oli elämässä onnellinen.
Jospa vaikka sinun takia.

Kuinka voit tänään?jos jaksat kirjoittele.Lämpimiä terkkuja.