Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Rakkauden

    Nyt tekisi mieli vain vaipua syliisi lämpöisen ymmärtäväiseen.
    Sieluani täyttää tietämättömyys.
    Tiedät miltä minusta tuntuu, olet viisauteni, olet elämäni.
    Niin kovasti sinua rakastan.
    Olemme erillämme, et rakasta minua.
    Silti jaksan yrittää.
    Onko se turhaa?
    Kaiken olen vuoksesi tehnyt,
    Vai olenko?
    Olen antanut sinulle elämäni;
    Kaiken hyvän ajatuksen,
    Kaiken rakkauteni,
    Kaiken aikani.
    Sinä minulle vain halauksen ja sanat.
    Elämäni on yhtä masennusta lähtösi jälkeen.
    Silti rakastan sinua, mikset sinä minua?
    Mitä olen tehnyt väärin, mikset rakasta?
    Kyynelet valuvat kasvoillani erotessamme.
    Miten saatoit sanoa sanan erillisen?


    ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

    Runomuoto ei ehkä ole kohdallaan,
    mutta ajatus on tärkein.

    Rakkauden ero on yksinäinen tunne,
    Kuin sata piikkilankaa pistää kyyneleet valuamaan.
    1237
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 1

    Vanhimmat

    tulikaan mieleesi tuo piikkilanka.
    Se pistelee niin ikävästi.
    Ikävää ja rauhattomuutta enteilee.
    En anna unohdukselle sijaa.
    Ei kun tarttuu ja takertuu.
    Ei anna sijaa unohdukselle tai armottomalle ajalle.
    Ja olisiko se edes sitä.
    Unohdusta kärkkyy edes vain hetkellistä.
    Kunnes taas siinä edessäni nään sinut ja olen aivan rakastunut.
    Nyt en ummista silmiä en kuvaasi kaipaa en, en, en.
    Saan itselleni huutaa, mutta ei nuo korvat, silmät, sydän muuta nää.
    Kun kuvasi taas eessäni siintää ja huokaa voimattomana nainen tää.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    ero. kirjoitti:

    Nyt tekisi mieli vain vaipua syliisi lämpöisen ymmärtäväiseen.
    Sieluani täyttää tietämättömyys.
    Tiedät miltä minusta tuntuu, olet viisauteni, olet elämäni.
    Niin kovasti sinua rakastan.
    Olemme erillämme, et rakasta minua.
    Silti jaksan yrittää.
    Onko se turhaa?
    Kaiken olen vuoksesi tehnyt,
    Vai olenko?
    Olen antanut sinulle elämäni;
    Kaiken hyvän ajatuksen,
    Kaiken rakkauteni,
    Kaiken aikani.
    Sinä minulle vain halauksen ja sanat.
    Elämäni on yhtä masennusta lähtösi jälkeen.
    Silti rakastan sinua, mikset sinä minua?
    Mitä olen tehnyt väärin, mikset rakasta?
    Kyynelet valuvat kasvoillani erotessamme.
    Miten saatoit sanoa sanan erillisen?


    ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

    Runomuoto ei ehkä ole kohdallaan,
    mutta ajatus on tärkein.

    Rakkauden ero on yksinäinen tunne,
    Kuin sata piikkilankaa pistää kyyneleet valuamaan.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu