Toki tämä viesti voisi mennä suoraan Baldur's Gaten omalle palstalle. Mutta ajattelin hieman tuoda viestille näkyvyyttä tätä kautta.
Jostain syystä BG 2 - SoA (ja toki BG1 myös) on pysynyt suosikki pc-pelinäni läpi vuosien. Se on jotenkin ylivoimaisen hyvä kaikilla osa-alueilla. Pelissä on parhaimmillaan hyvinkin voimakas hahmoon syventymisen tunne, joka puuttuu erittäin monista vastaavista tuotoksista.
Olen toki pelaillut SW Kotorit, Falloutit, Neverwintterit, Elder Scrollit, Icewindit, Vampiret yms mutta mikään ei koskaan saavuta Baldur's Gaten tasoa. Peli on aina jatkuvasti parasta mitä voi roolipelaamisesta hakea tietokoneen avulla. Gamespottikin otti Baldurin hiljattain uudelleen käsittelyyn. Linkki alla.
http://www.gamespot.com/features/6146695/index.html
Mutta yhteenvetona heille jotka eivät ole tutustuneet "vanhempiin" pc-ropeihin: Tutustukaa Baldureihin, ette varmasti pety jos etsitte peliltä sisältöä muiltakin osin kuin huipputeknologiaa hyödyntävän grafiikan osalta.
Jostain syystä BG 2 - SoA (ja toki BG1 myös) on pysynyt suosikki pc-pelinäni läpi vuosien. Se on jotenkin ylivoimaisen hyvä kaikilla osa-alueilla. Pelissä on parhaimmillaan hyvinkin voimakas hahmoon syventymisen tunne, joka puuttuu erittäin monista vastaavista tuotoksista.
Olen toki pelaillut SW Kotorit, Falloutit, Neverwintterit, Elder Scrollit, Icewindit, Vampiret yms mutta mikään ei koskaan saavuta Baldur's Gaten tasoa. Peli on aina jatkuvasti parasta mitä voi roolipelaamisesta hakea tietokoneen avulla. Gamespottikin otti Baldurin hiljattain uudelleen käsittelyyn. Linkki alla.
http://www.gamespot.com/features/6146695/index.html
Mutta yhteenvetona heille jotka eivät ole tutustuneet "vanhempiin" pc-ropeihin: Tutustukaa Baldureihin, ette varmasti pety jos etsitte peliltä sisältöä muiltakin osin kuin huipputeknologiaa hyödyntävän grafiikan osalta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Elder Scrolls IV: Oblivion on parempi.
Ja se hyvä-parempi-paras on täysin mielipidekysymys.
...suuuuri ja kallis pettymys. Toivotaan että gothic 3 pelastaa mitä pelastettavissa on ja palauttaa mun uskoni pc-ropeiluun :/
Niin ja btw palturin portti pelit ovat kertapeluu vääntöjä, jotka ovat samassa keskinkertaisuuden suossa diablojen ja dungeon siegejen kanssa...
tuntuu pahalta sanoa näin TESin fanina, mutta mietippä oblivionia vaikka morrowindin grafiikoilla. Kauniit maisemat ja graafikoiden hieno työ ovat minulta iso plussa, mutta sisällöltään peli ei tarjoa mitään kummempaa uutta mitä ei olisi jo morkkarissa nähty....
"sisällöltään peli ei tarjoa mitään kummempaa uutta mitä ei olisi jo morkkarissa nähty.... "
Morrowindia en jaksanut pelata kuin 2-3 viikon ajan, kunnes copy&pastella tehdyn pelimaailman kaavamaisuus ja toistavuus alkoi rasittaa liikaa. Pääjuonen sentään pelasin läpi ja kaikki killat, jotka olivat toinen toistaan samanlaisempia.
Verrataan esim. MW:n morag tongia OB:n dark brotherhoodiin. Morag Tong oli yltiötylsä kokoelma samanlaisia tappotehtäviä, mutta dark brotherhoodissa on sentään juontakin ja mielenkiintoisia tehtäviä. OB:n killat ja sivutehtävät ovat kautta linjan paljon laadukkaampia, MW:ssä puolestaan on panostettu kiltojen ym. lukumäärään mutta pelaaminen on tylsää ja samankaltaista toistoa ilman kunnollisia juonenkäänteitä ym. joiden ansiosta OB:tä jaksaa pelata paljon kauemmin tympääntymättä.
"Niin ja btw palturin portti pelit ovat kertapeluu vääntöjä, jotka ovat samassa keskinkertaisuuden suossa diablojen ja dungeon siegejen kanssa..."
BG:t jaksoi kai juonen takia nopeasti kaluta läpi, mutta muuten en tykännyt tuosta systeemistä jossa vain juostaan tyhjissä taustakuvissa lahdaten jokaisesta vastustajat, ja taustakuvaan piirretyistä arkuista ym. ehkä siellä täällä saattaa olla joku jonka saa auki.
BG:stä puuttuu yksityiskohtainen ja interaktiivinen pelimaailma. Oma suosikkini on edelleenkin 15 vuoden takaa u7, jossa loisteliaan juonen ja kaiken kaiken muun täydellisyyden lisäksi on myös interaktiivinen pelimaailma. Edelleen ainoa peli jossa voi leipoa leipää (ensin taikinaa yhdistämällä vettä ja jauhoja), kutoa kangaspuilla kangasta jne. Sekin oli kätevää kun arkkuja pystyi siirtämään, joten hevoskärryihin voi laittaa arkkuja, joihin sai kätevästi mahtumaan paljon myytävää rojua, kun parkkeerasi kärryt luolan eteen. Myös ennennäkemättömän elävä ja tunnelmallinen pelimaailma, esim. iltakierroksella vartijat sytyttelevät katulyhtyjä jne.
Baldurit olivat kovaa kamaa, mutta mielestäni Planescape: Torment on tarinaltaan ylivoimainen ykkönen.
Se ei toki sovi semmoiselle pelaajalle joka tykkää mennä nahinasta toiseen ilman turhia lätinöitä välissä. Kuitenkin, eri tyylisillä hahmoilla sai aikaan erilaisen lopun.
Ikävä kyllä, tuntuu siltä että nykyään keskitytään aivan liian paljon graafiseen ulkoasuun ja tärkeämpi osa eli sisältö jääkin sitten pahasti puolitiehen ja pahimmillaan puuttuu kokonaan.
Ettei tässä ole mitään mieltä. =)
Nykyään roolipeleiksi kutsutaan kaikkia hack 'n slash pelejä, joissa on jonkunlainen hahmonkehitys. Ja säännöt ovat liian vapaat. Täytyy kuitenkin muistaa että Baldureiden säännöt tulevat "oikeasta" roolipelistä. Tuli AD&D pelattua muistaakseni 2 järjestön säännöillä silloin, kun BG tuli kauppoihin. Siinä sitä sitten porukalla ihmeteltiin. Ensimmäistä kertaa peliä pelaamalla pelasin noin puolivuotta ilmestymisen jälkeen. Säännöt tutut ja savuisessa kellarissa roolipelaaminen loppunut. Säännöt tuntuivat kuitenkin ylivoimaisen hankalalta. PJ kuitenkin neuvomassa, kun pelataan pöydänympärillä.
Morrowindissä oli säännöt täysin avoimet. Tämä toi hirvittävästi mahdollisuuksia, joita en tarvinnut. Aloin kehittelemään omia hahmoluokkia, jotka estivät joidenkin tavaroiden käyttämisen totaalisesti. Mielihahmoni oli Spellbinder: Älyttömän ketterä maagintappaja, joka ei saanut käyttää minkäänlaisia haarniskoja ja vain veitsijä ja miekkoja. Tämänkin hahmon mahdollisti monet niin mahtavat modit.
Sitten odotimme kaikki Oblivionia kuin kuuta taivaalta. Tässä on otettu pieni askel taaksepäin. Viralliset modit olivat hienoja Morrowindissä. Oblivionissa maksullisia??? $2 per modi? Muutenkin peli on aivan selvästi tehty konsolipelaajille. Ymmärrän, ettei Morrowindia ollut helppo pelata konsolilla, mutta oikeasti.. Nuoli joka näyttää mihin seuraavaksi kannattaa mennä? Tuo aiheuttaa juoksemista. Olenkin ottanut modin, joka samalla pienentää karkkikauppa-konsoli-likinäköisten-kuvakkeet inventorystä ja samalla sillä voi poistaa kaikki nuolet kartasta sekä kompassista.
Onhan Oblivionissa hyviäkin puolia. Fighter Guildin päälikön ei enään tarvitse tehdä kiltansa tehtäviä, vaan kerätä kerma päältä ja päättää suurien linjojen vedoista. Grafiikka on todella hienoa. Juonesta en tiedä, kun sitä en ole vielä kovasti suorittanut.
BGssä on kuitenkin se juoni.. se juoni. Mikä onkaan jännempää kuin selvittää omaa menneisyyttään samalla kun voi taistella pahaa vastaan. Ja lopulta huomata, että samalla saat taistella itseäsi vastaan. Nerokas juonenkäänne. BG on kuin lukisi hyvää fantasia kirjaa. Huonoa siinä on se, että peli kuten kirjakin on aina samanlainen. Okei okei, voit muuttaa loppua, mutta kaikki tehtävät ovat samanlaisia. Tottahan tämäkin: "Näytä minulle peli, jossa voi tehdä mitä tahtoo samalla vaikuttaen kaikkeen.. niin olet näyttänyt minulle Matrixin" =)
BG2 oli paljon enemmän ja hienompaa. Hahmo oli jo nähnyt maailmaa, mutta jotenkin peli alkoi samasta kohtaa. Päähenkilö oli menettänyt muistinsa kokonaan tai viimeisten hetkien ajalta (riippuen siitä onko pelaaja pelannut ykköstä). Tämähän on aivan nerokasta. Mikään muu kuin hyvä juoni ei aja pelaamaan yön pikkutunneille asti. Ei edes ne kaikki hienot shinyonet, kuten eräs imp asian ilmaisi.
Asia on kuitenkin niin, että ne pelit ovat kaikki erilaisia.
Tournamenttiä en itse palannut koskaan läpi. Pitänee lainata kaverilta uudestaan. Samoin jäi pelaamatta Gothic 2, koska se oli buginen ja osaksi tekstit saksan kielisiä. Seuraavaksi odottelenkin Gothic 3. Olen kuullut Fablenkin olevan viihdyttävä. Siis ei samaa kastia kuin nämä mistä kerroin vaan pelattava. Toisin kuin niin monet hakkaa ja viillä pelit.