Nauru repii rintaani, ääneni, vain pilakuva minusta.
Ei minua voi satuttaa.
Koska taistelen itseäni vastaan.
Vaikka en ikinä sinua saisi enää koskettaa.
Vaikka et ikinä painautuisi ihoani vasten.
Enkä tuntisi lämmintä syliäsi, josta tulen hulluksi.
Nauruni loppuu. Väsyneenä suljen silmäni.
En enää halua nähdä enempää.
En jaksa enää taistella.
Tyhjyys jää ilmaan.
Tullen joka puolelle.
Mutta kyllä minä sopeudun siihenkin. Kyllä minä selviän.
Opin vielä rakastamaan sitäkin.
Ei minua voi satuttaa.
Koska taistelen itseäni vastaan.
Vaikka en ikinä sinua saisi enää koskettaa.
Vaikka et ikinä painautuisi ihoani vasten.
Enkä tuntisi lämmintä syliäsi, josta tulen hulluksi.
Nauruni loppuu. Väsyneenä suljen silmäni.
En enää halua nähdä enempää.
En jaksa enää taistella.
Tyhjyys jää ilmaan.
Tullen joka puolelle.
Mutta kyllä minä sopeudun siihenkin. Kyllä minä selviän.
Opin vielä rakastamaan sitäkin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.