13 -vuotias lapseni tilasi itselleen erään lehden.
Lehdestä tuli tietenkin lasku, mutta en sitä maksanut, eikä maksanut lapsenikaan.
Nyt perintätoimisto laittelee luottotietomerkinnöillä lastani, mikäli laskua ei makseta.
Onko alaikäinen lapseni oikeasti menettämässä tuon laskun perusteella luottotietonsa?
Lasku ei ole hirveän suuri, mutta en periaatteessakaan tahtoisi sitä maksaa.
Lehdestä tuli tietenkin lasku, mutta en sitä maksanut, eikä maksanut lapsenikaan.
Nyt perintätoimisto laittelee luottotietomerkinnöillä lastani, mikäli laskua ei makseta.
Onko alaikäinen lapseni oikeasti menettämässä tuon laskun perusteella luottotietonsa?
Lasku ei ole hirveän suuri, mutta en periaatteessakaan tahtoisi sitä maksaa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
http://www.yle.fi/poliisitv/turvavinkit.php
tehdä vielä itse sopimuksia, tilauksessa olisi pitänyt olla huoltajan allekirjoitus. Lehti sössinyt, kun ei ole pitänyt siitä huolta. Soita ensin perintätoimistoon ja selitä, että lapsi on vasta 13-vuotias eikä siis voi tehdä oikeustoimia. Jos ei se auta, soita lehteen ja sen jälkeen kunnalliselle kuluttajaviranomaiselle. Tosin perintätoimiston pitäisi kyllä peruuttaa toimet. Tilaushinta jää lehden luottotappioksi.
Sitten pidät puhuttelun lapsellesi ja selität, että ilman äidin tai isän suostumusta ei lähetellä mitään tilauksia (tosin luulen, että aloitit tällä...)
tietenkin. Niitä lehtiä vastaan voi saada laskun anteeksi.
Onko tuo mielestäsi fiksua ja aikuismaista asioidenhoitoa, että jos lehdestä tulee lasku ja maksumuistutus, niin jätät ne kylmästi maksamatta ja annat vain lehtien tulla. Eikö olisi ollut viisainta ottaa alun perin yhteyttä lehtiyhtiöön? Sinä olet kuitenkin se henkilö, joka olisi voinut rajoittaa aiheutunutta vahinkoa. Ja se, joka vastaa huoltajana tyttären raha-asioista.
Ei,ei. Kirjoittaja on niitä huoltajia, joiden mielestä kuuluu tarhatädeille, opettajille ja kaikille muille kuin vanhemmille lasten kasvatusvastuu. Ei vanhempien pidä suinkaan kertoa lapsilleen mitä saa tehdä ja mitä ei.
Myöskään lasten tekemisiä ei kannata suuremmin seurata, täältä nettipalstoilta lapsikin voi kysyä, jos jokin ihmetyttää.
Toivottavasti kasvatustuokiosi helpotti oloasi.
Oletko itse moisen kasvatuksen parissa saanut sivistyä aikuiseksi?
"Myöskään lasten tekemisiä ei kannata suuremmin seurata.."
Sen huomaa, ettei esimerkiksi kakaroiden nettisurffailusta taida olla kaikki vanhemmat tietoisia.
Lapset ovat helppoja liiketoiminnan kohteita Suomessa, koska meillä ihan leikki-ikäisetkin voidaan saattaa ulosottovelallisiksi ja luottohäriöisiksi velvollisena maksamaan kasvavaa viivästyskorkoa raksuttava saatavava. Jos meillä ei näin järkyttävää perintälakia sovellettaisi, ei kaiken maailman kaupustelijat vaivautuisi lapsille myymään sitoumuksella vaan ainoastaan käteisellä.
Lainsäätäjien asia, mutta eipä mitään tapahdu perintäalan hyysärimaassa.
Ei lapsille saa suoraan myydä luotollista tavaraa. Lapset olisivat otollisia luotollisen liiketoiminnan kohteita, jos he voisivat luotollisia sopimuksia tehdä. Myöskään ikäiselleen tavanomaista suurempia kauppoja lapsi ei voi itsenäisesti tehdä.
Koska lapsi on kehitysasteensa vuoksi oikeustoimikelvoton, on hänellä aina edunvalvoja. Alaikäisen lapsen edunvalvojana toimii hänen huoltajansa. Huoltaja voi holhoustoimilain rajoissa hyväksyä oikeustoimia alaikäisen nimiin. Näin ollen luotollinenkaan sopimus ei sulkeudu pois, mikäli alaikäisen (tai muuten vajaavaltaisen) edunvalvoja sen hyväksyy.
Lehden tilaussopimus voidaan tehdä lapsen nimiin, mutta siihen tarvitaan edunvalvojan suostumus.
Tilanne on varsin ongelmallinen: vajaavaltaisen nimiin tulee voida tehdä sopimuksia. Monet vanhemmat esimerkiksi rakentavat lapselleen pesämunaa sijoittamalla tämän nimissä rahaa jne. Kyseessä voivat tällöin olla varsin suuret oikeustoimet. Vanhuudenhöperön (edunvalvonnassa olevan) henkilön talo voi vaikkapa tarvita remonttilainaa jne. Mikäli oikeustoimet eivät olisi loppuun asti päteviä, voitaisiin tilannetta käyttää hyväksi ottamalla lapsen nimiin tavaroita ja palveluita ja jättää sitoumukset maksamatta sillä perusteella, että lapsi on alaikäinen.
Tilanne voi olla todella kauhea silloin, jos lapsen huoltaja on kykenemätön huolehtimaan taloudellisista asioista. Tällöin on mahdollista munata asioita lapsen puolesta, mikä on kohtuutonta, koska lapsi ei itse ole tilannetta aiheuttanut.
Perintälaki ei muuten, Helinä, suoraan liity tähän - eli siihen, miten sopimukset syntyvät ja milloin ne ovat päteviä. Perintäala tuskin on hyysännyt holhoustoimen lainsäädäntöä tai vuoden 1929 oikeustoimilakia. Mutta eittämättä todella typerää ja valitettavaa, jos alaikäinen tyttönen tai poikanen joutuu perintätoimiston kanssa asioimaan.
Jos alaikäisen lehtitilauksesta puuttuu holhoojan allekirjoitus on tilaus oikeustoimena pätemätön. Pätemätöntä saatavaa ei saa periä, ei perintätoimisto eikä kukaan muukaan.
Allekirjoitus ei ole oikeustoimen pätevyyden edellytys kuin hyvin harvoissa poikkeustapauksissa. Ja lehtitilaus ei, toisin kuin vaikkapa testamentti, ole tuollainen poikkeus.
Lisäksi lehtifirmoilla ei ole lupa kerätä asiakkaidensa henkilötunnuksia, josta asiakkaiden syntymäajat kävisivät ilmi. Näin ollen on mahdollista, että lehtifirmalla on alaikäisiä asiakkaita ilman, että firma edes tietää asiasta mitään.
Vaikkapa se, että lehti tilataan lapsen nimellä ja vanhempi maksaa tilauksen, voidaan katsoakseni tulkita oikeustoimen hyväksymiseksi. Oli sitten tilauskortissa kenen hyvänsä allekirjoitus tai ei allekirjoitusta ollenkaan.
Lehtitilauksessa on viiva jonka päälle alaikäisen holhoojan odotetaan skrivaavan nimensä. Miksi? Jos asia on niin, kuin Ville sen näkee, niin minäpä perustan oitis lehtitilauksia välittävän firman, ja tytäryhtiöksi perintäfirman. Son helppoo kun sen osaa, eli alaikäisten sitouttaminen velkavastuuseen.
Kohderyhmänä uudessa liiketoiminnassani tulee olemaan nimenomaan kaksivuotiaat, nuo tunnetusti epärehellinen ikäluokka, kuten luottotietoreksiterimmekin kertovat.
Eipä kannata perustaa. Kaksivuotiaathan eivät ole oikeustoimikelpoisia, kuten on jo todettu. Näyttövelvollisuus siitä, että sopimus on syntynyt olisi Sinulla velkojana.
Ihan totta Ville. Siellä niitä alaikäisiä on luottohäiriöisinä ulosottovelallisina satamäärin, kaksivuotiaista lähtien kuitenkin, joten Suomi ei ole oikeusvaltio. Eipä ollut lottovoitto ainakaan näille lapsille syntyä Suomeen.
Olisi ehkä kannattanut peruuttaa ko. lehti heti ekan numeron jälkeen. Sitä ei olisi edes tarvinnut maksaa. Mutta jos haluat aiheuttaa lapsellesi luottohäiriömerkinnän, niin siitä vaan. Loistavasti lastasi kasvatat...
Minusta ei tarvitse paikkailla aikuisten ihmisten jossain firmassa tekemiä töppäilyjä. Jos lähettävät alaikäisen "tilauksen" perusteella lehtiään, niin lähetelköön. Olisi siellä firmassa korkea aika oppia itse vastaamaan vääristä postituksista eikä tuudittautua siihen harhaluuloon, että muut ilmoittelevat heidän tekemistään virheistä pitkin maailmaa.