olen 18-v ja tuleva yksihuoltaja. olen vasta 13 5 vkolla raskaana ja lapseni isä ei halua olla missään tekemisissä mun kaa. silloin kuin sain kuulla olevani raskaana lapseni isä sanoi että mun pitää valita joko hän tai laspsi ja mä valitsin lapsen. teinkö oikein omasta mielestäni tein. tää mies sanoi ettei halua et lapsi saa koskaan tietää et hän on lapseni isä. mitä lapselle sanoa sitten kun hän alkaa vanhempana kysellä isästä totuusko? onko muita kohtalon tovereita?
nuoria yksinhuoltajai...?
tanja
5588
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Juu kuulostaa liiankin tutulta...
Mutta hei, älä vielä langistu! Ei hätä ole tämän näköinen... Ihmisen mieli ehtii muuttua vuosien varrella ja enneksi lapsesi tajuaa kysellä isääsi, niin on todennäköistä, että isä on "vähän miettinyt" ja haluaa tavata lastaan...
On meitä monta ja on monenlaista tarinaa... =) Itse nyt jälkeenpäin ajatellen olisin toivonut, että joku saman asian kokenut ihminen olisi ottanut minuun yhteyttä tai olisi muuten vaihtanut ajatuksi.
On olemassa eräs hyvä sivu kuin yhteishuoltajien/yksinhuoltajien liiton sivut. Sieltä löytyy paljon hyviä vinkkejä.. ;)
"tää mies sanoi ettei halua et lapsi saa koskaan tietää et hän on lapseni isä. mitä lapselle sanoa sitten kun hän alkaa vanhempana kysellä isästä totuusko?"
Tulet huomaamaan, että onneksi laki on lapsen puolella. Kyse kun onkin lapsen oikeudesta isäänsä, ei isän oikeudesta lapseensa.
Viimeistään silloin, kun lapsesi on syntynyt, ota yhteys kuntasi sosiaalitoimistoon, lastenvalvojaan. He hoitavat isyyden tunnustamisen/vahvistamiseen liittyvät seikat. Tällä on suuri merkitys paitsi lapsen taloudellisten olojen turvaamisen kannalta, myös hänen tulevasta oikeudestaan periä isänsä. Sekä tietenkin tärkeimpänä, hänen oikeudestaan isäänsä. Tuleva isä ei voi kieltää sinua millään tavoin kertomasta lapsellesi, kuka hänen isänsä on. Pidä puolesi ja pidä lapsesi puolta!
edelliseen. eli pidä kiinni lapsesi oikeuksista.itsellesi hyvä kun valitsit lapsen.tuollaisella kumppanilla ei tee mitään.
Kannattaa ihan rauhoittua ja antaa ajan kulua. Ainakaan pariin ekaan vuoteen lapsi ei kysele isästään.
Tällä ajalla isällä on mahdollisuus muuttaa ajatuksiaan ja voihan olla, että hän haluaakin kasvattaa lastaan.
Anna vaan ajan kulua, asioilla on tapana järjestyä.
Isä on todella epäkypsä, sanoessaan, että sinun pitää valita hänet tai lapsi (ja oikein teit, ettet valinnut häntä, kuka tuollaisen kanssa voisi olla), mutta monet ensikertaa vanhemmiksi tulevat ihmiset muuttuvat.
Ps.
Meidän isukin mieli ei muuttunut, mutten enää stressaa asialla, tilanne on mikä on.
Lapsellani on kuitenkin hyvä äiti ja paljon muita, rakastavia ihmisiä ympärillään.
Tokihan se harmittaa, että isäksi osui tuollainen paska, mutta parempi pysyä poissa, kun että olisi tässä sotkemassa.
Me pärjäämme näinkin. Aion kertoa lapselle isästään, kun tämä haluaa asiasta tietää. Tietysti kerron totuuden mukaisesti, mutta pitää lapsen iän mukaan katsoa, mitä on sopiva kertoa ja mitä ei. Esim. en menisi lapselle sanomaan, että isäs pyysi tekeen abortin, koska ei halunut sua. Muotoilee hiukan asioita.
Jos isä on täysi paska, lapsikin sen huomaa joskus kasvaessaan.
Asiat järjestyy, tavalla tai toisella. Ole vain vahva. :)