Nyt oikeasti haluan neuvoja ihmisiltä, jotka osaavat auttaa minua kyseisessä ongelmassa. Minulla on päälle vuoden ikäinen uroskoira, suuri sellainen. Ongelma on, että se on alkanut rähjäämään aivan älyttömästi. Tuossa vuoden ikäisenä huomasin, että alkaa tulla (koiran rodulle hyvin ominaista, että ei kuulemma välitä kauheasti muista koirista) nämä hihnassa rähjäämis elkeet ja puistot jouduttiin jättämään pois kokonaan. Juttelin eläinlääkärin kanssa ja päädyimme kastarointiin. Siitä on nyt kuukausi päälle, eikä tietenkään hormoni tasapaino ole vielä kauheasti päässyt muuttumaan. On vain alkanut ilmenemään rähjäämistä nartuille. Koirani on äärimmäisen dominoiva ja voimakas luonteinen. Kiltti ihmisille ja rakastaa lapsia. Ikinä ei ole kyseistänyt perheen pään paikkaa tai muutakaan. Toiset koirat ovat vain ongelma.
Koirani osaa perus asiat koulutuksessa. Seuraamisen, paikalla olon, istumisen jne. Ohi käskyäkin tutun koiran kanssa on tullut treenattua. Menin kerran sitten ohitus tilanteessa kokeilemaan, että saisinko koiran seuraamaan ja moni tässä vaiheessa tietää sanomattakin mitä kävi. Kamala show. Olen myös koittanut leluilla, kepeillä kiinnittää huomiota koiraan, mutta ei. Joku varmaan ehdottaisi, että tee tämä ennenkuin koira "räjähtää", mutta ei toimi. Jos en lähe väh. 50 m toisesta koirasta homma on ok. Karvat pystyssä lenkeilemme päivittäin. Olen myös koittanut komentaa koiraa tässä tilanteessa, mutta vahvistan vain koiraani siinä tiedän, mutta ei meinaa enään hermot pysyä kurissa.
Epätoivossa olen koittanut suihkupullolla ruiskasta ennekuin tilanne karkaa käsistä, mutta tässä tilanteessa koira vain kuumenee niin että ei se huomaa. Jos läpsäisen sitä kovaa persukselle ja karjaisen olen huomannut sen toimivan, mutta koiran katse sen jälkeen minuun tuntuu todella pahalta.
Onko lenkeilymme tästä seuraavat kymmenen vuotta puskissa rämpimistä?
Kertokaa ihmiset omia kokemuksianne ja tietämyksiänne!
Kiittäen
Epätoivoinen
Rähjäävä koira
23
5003
Vastaukset
- neuvoton pikku hiljaa
Aidatulla pihalamme olemme nytten muutaman kerran antaneet olla hihnassa kiinni, mutta tulokset osoittavat että siitä ei tule mitään. Jos koira menee ohi älytön rähjääminen ja koittaa hyppää aidan yli?
- Koirakko
tutustumaan Peetsan sivuihin: www.koiraneuvola.fi. Kun olet ne lukenut ja lukemista piisaa, ota sieltä koirallesi ja itsellesi sopivat kasvatusmetodit käyttöön. Aikaa vie, sen takaan, mutta on mahdollista saada koira hanskaan.
Vinkkinä: älä anna koiran koskaan joutua tai päästä lähikontaktiin kenenkään vieraan ihmisen tai koiran kanssa hihnalenkeillä. Hihnassa koira tuntee olonsa kahlituksi ja "puolustautuu" kahta kauheammin.
Siedätystä hiljalleen. Ensin kaukaa ja sitten lähennät kohteita, mutta jätä aina varoväli. Ei kontaktia. Se ei ole tarpeellinen koskaan. Kun koira oppii, että on turvallisen rauhallista kulkea pomon kanssa missä vaan pelkäämättä näitä kontakteja/ uhkia olet jo voiton puolella.
Koiran loppuelämäksi suosittelen tätä väistämisteksniikkaa.
Lisäksi johtajuusasioiden tarkistus jokaisessa pikkuasiassakin.
Pitkä taival ja paljon työtä, mutta onnistut, kun et koskaan anna periksi.
Lisäksi ongelmakoirakouluttajan arvio koirastasi ja neuvot voisivat olla paikallaan.
Jaksamista.- Koira 1
Just.
Koirakko osaa, mutta kun ne muut mitä tavataan - ppryyt
Aina nuo pirun peetsan sivut täällä tarjolla ikuisine ohtajuusongelmineen. Onko palstan sheriffikin peetsalainen. Voi vittu. Ihan suunnitelmallisesti kouluttaminen olisi kuitenkin varmin tapa. Sellaisesta ei ole tuon linkin sisällä kuultukaan.
- ;..;
ppryyt kirjoitti:
Aina nuo pirun peetsan sivut täällä tarjolla ikuisine ohtajuusongelmineen. Onko palstan sheriffikin peetsalainen. Voi vittu. Ihan suunnitelmallisesti kouluttaminen olisi kuitenkin varmin tapa. Sellaisesta ei ole tuon linkin sisällä kuultukaan.
On mahdollista että Suomesta löytyy sellaisia typeryksiä jotka eivät tajua totuutta.
Kävin 2v rorttweilerini kanssa Kokemäellä koiraneuvola Pevissä ja koirani yritti tosissaan syödä vastaan tulevat koirat.
Kurssin jälkeen minulla riittää kun koira katsoo vierasta koiraa niin kiellän ja koirani ei ole enää kiinnostunut vastaantulevasta koirasta. - OngelmaOmistaja
ppryyt kirjoitti:
Aina nuo pirun peetsan sivut täällä tarjolla ikuisine ohtajuusongelmineen. Onko palstan sheriffikin peetsalainen. Voi vittu. Ihan suunnitelmallisesti kouluttaminen olisi kuitenkin varmin tapa. Sellaisesta ei ole tuon linkin sisällä kuultukaan.
Itse kävin Peetsan ja Fennellin metodeilla opettavan kouluttajan luona ja aikaisemmin mahdottomasta rähisijästä kuoriutui hieman päälle kolmessa viikossa lähialueiden parhaiten lenkillä käyttäytyvä koira. Pieni rykäys kurkulla, jos koira meinaa innostua vastaantulevasta koirasta ja taas koira täysin ruodussa. Haluaisin nähdä sen nakinheiluttajakouluttajan, joka saa samat tulokset aikaan samassa ajassa.
Kun vielä lisäksi todetaan, että koira muuttui kotioloissakin täysin (ja parempaan suuntaan), niin eipä voi juuri muuta kuin ihmetellä, että tuollaista kommenttia täällä lauotaan. Joko kyse on kilpailijasta, joka ei kykene samaan tai sitten kyseessä on pettynyt asiakas, jolla ei riittänyt oma johdonmukaisuus koiran suunnitelmalliseen koulutukseen peetsan opein. - räysks!!
OngelmaOmistaja kirjoitti:
Itse kävin Peetsan ja Fennellin metodeilla opettavan kouluttajan luona ja aikaisemmin mahdottomasta rähisijästä kuoriutui hieman päälle kolmessa viikossa lähialueiden parhaiten lenkillä käyttäytyvä koira. Pieni rykäys kurkulla, jos koira meinaa innostua vastaantulevasta koirasta ja taas koira täysin ruodussa. Haluaisin nähdä sen nakinheiluttajakouluttajan, joka saa samat tulokset aikaan samassa ajassa.
Kun vielä lisäksi todetaan, että koira muuttui kotioloissakin täysin (ja parempaan suuntaan), niin eipä voi juuri muuta kuin ihmetellä, että tuollaista kommenttia täällä lauotaan. Joko kyse on kilpailijasta, joka ei kykene samaan tai sitten kyseessä on pettynyt asiakas, jolla ei riittänyt oma johdonmukaisuus koiran suunnitelmalliseen koulutukseen peetsan opein.kuinka pienillä rykäisyillä mahdoton rähisijä suostuu kuosiin, tarkenna vähän koulutustilannetta?
- OngelmaOmistaja
räysks!! kirjoitti:
kuinka pienillä rykäisyillä mahdoton rähisijä suostuu kuosiin, tarkenna vähän koulutustilannetta?
Koulutus luonnollisesti aloitettiin hieman kovemmin ottein, mutta nykyään tosiaan tuo rykäys riittää. Kuristuspannan ja räminäpurkin yhdistelmällä rähisijästä tehtiin ensin nöyrä poika.
Itse koulutus oli kokonaisvaltaista ja se aloitettiin viikon kestävällä jääkaudella, jolloin en kiinnittänyt koiraan mitään huomiota. En kotona enkä lenkillä. Jos koira tuli kotona liian lähelle, ärähdin vain sille, jotta se tajuaisi häipyä kauemmas. Lenkillä huomio oli tätäkin vähäisempää. Toiset koirat kierrettiin kaukaa selkkauksien välttämiseksi.
Toisella viikolla käyttöön otettiin kuristuspanta, jonka tarkoitus oli kitkeä koiralta se vähäinenkin vetäminen lenkillä. Nykäys, jos koira kiristi hihnan tehostettuna "EI"-sanalla lopetti koiran viimeisetkin vetoyritykset kahden lenkin kuluessa. Samalla treenattiin pysähtymistä suojatien eteen "odota"-komennolla. Taas, tulokset näkyivät kahden lenkin jälkeen jotakuinkin täydellisinä. Edelleen lenkillä toiset koirat tosin kierrettiin kaukaa. Kotona puolestaan jääkautta alettiin purkaa siten, että koira sai räminäpurkista, jos se teki jotain kiellettyä (meillä suuri ongelma oli keittiö, jossa koira hyppi pöydille - enää koira ei tule keittiön ovea pidemmälle). Edelleen hellyys oli pannassa.
Kolmas viikko sitten räjäytti pankin, kun käyttöön otettiin räminäpurkki myös lenkillä ja toisia koiria alettiin kohdata. Heti, jos koiran huomio kiinnittyi vastaantulevaan koiraan, sitä tuli kieltää. Heti, tarkoittaa sitä hetkeä, kun sen korvat kääntyvät kohti toista koiraa. Jos ei tehoa, niin seuraava askel oli purkin rämisyttäminen "EI"-sanalla tehostettuna. Meillä nämä toimivat aluksi, kunnes koira oppi, että pitää odottaa viimeiseen asti ennen kuin alkaa räyhäämään. Tulos oli se, että se käveli alistuneena aina ihan koiran kohdalle kunnes aloitti rähinän. Homman päästessä näin pitkälle, ohje oli, että koiraa piti heittää kylkeen räminäpurkillä (ei kovaa vaan niin, että koira tuntee sen) ja sanoa "EI". Tämä lopetti rähinän sillä kertaa, mutta käytös uusiutui aina, kun toinen koira käyttäytyi törkeästi (eli rähisi tms.). Kolmas tai neljäs rähinäohitus sitten lopulta teki lopun hommasta, kun tavalliseen tapaan yritin heittää koiraa kylkeen tölkillä, mutta koiran kieppuessa se kopsahti suoraan sitä otsaan. Koira alistui samalla hetkellä aivan täysin ja katsoi minua täysin hölmistyneenä. Keräsin purkin ja jatkoin matkaani - tuon jälkeen ei ole tarvinnut räminäpurkkia käyttää koirien ohituksissa kertaakaan. Aivan sama miten se toinen koira käyttäytyy.
Tuo räminäpurkin käyttö kuulostaa ehkä jostakin hieman hurjalta, mutta kun ottaa huomioon, että koira on puraissut minua kolme kertaa lenkillä koiraa ohittaessa, niin asia saa oikeat mittasuhteet. Pureminen on koirien tapa komentaa toista ja tuo räminäpurkki sattuu oikeasti paljon vähemmän kuin koiran hampaat. - OngelmaOmistaja
OngelmaOmistaja kirjoitti:
Koulutus luonnollisesti aloitettiin hieman kovemmin ottein, mutta nykyään tosiaan tuo rykäys riittää. Kuristuspannan ja räminäpurkin yhdistelmällä rähisijästä tehtiin ensin nöyrä poika.
Itse koulutus oli kokonaisvaltaista ja se aloitettiin viikon kestävällä jääkaudella, jolloin en kiinnittänyt koiraan mitään huomiota. En kotona enkä lenkillä. Jos koira tuli kotona liian lähelle, ärähdin vain sille, jotta se tajuaisi häipyä kauemmas. Lenkillä huomio oli tätäkin vähäisempää. Toiset koirat kierrettiin kaukaa selkkauksien välttämiseksi.
Toisella viikolla käyttöön otettiin kuristuspanta, jonka tarkoitus oli kitkeä koiralta se vähäinenkin vetäminen lenkillä. Nykäys, jos koira kiristi hihnan tehostettuna "EI"-sanalla lopetti koiran viimeisetkin vetoyritykset kahden lenkin kuluessa. Samalla treenattiin pysähtymistä suojatien eteen "odota"-komennolla. Taas, tulokset näkyivät kahden lenkin jälkeen jotakuinkin täydellisinä. Edelleen lenkillä toiset koirat tosin kierrettiin kaukaa. Kotona puolestaan jääkautta alettiin purkaa siten, että koira sai räminäpurkista, jos se teki jotain kiellettyä (meillä suuri ongelma oli keittiö, jossa koira hyppi pöydille - enää koira ei tule keittiön ovea pidemmälle). Edelleen hellyys oli pannassa.
Kolmas viikko sitten räjäytti pankin, kun käyttöön otettiin räminäpurkki myös lenkillä ja toisia koiria alettiin kohdata. Heti, jos koiran huomio kiinnittyi vastaantulevaan koiraan, sitä tuli kieltää. Heti, tarkoittaa sitä hetkeä, kun sen korvat kääntyvät kohti toista koiraa. Jos ei tehoa, niin seuraava askel oli purkin rämisyttäminen "EI"-sanalla tehostettuna. Meillä nämä toimivat aluksi, kunnes koira oppi, että pitää odottaa viimeiseen asti ennen kuin alkaa räyhäämään. Tulos oli se, että se käveli alistuneena aina ihan koiran kohdalle kunnes aloitti rähinän. Homman päästessä näin pitkälle, ohje oli, että koiraa piti heittää kylkeen räminäpurkillä (ei kovaa vaan niin, että koira tuntee sen) ja sanoa "EI". Tämä lopetti rähinän sillä kertaa, mutta käytös uusiutui aina, kun toinen koira käyttäytyi törkeästi (eli rähisi tms.). Kolmas tai neljäs rähinäohitus sitten lopulta teki lopun hommasta, kun tavalliseen tapaan yritin heittää koiraa kylkeen tölkillä, mutta koiran kieppuessa se kopsahti suoraan sitä otsaan. Koira alistui samalla hetkellä aivan täysin ja katsoi minua täysin hölmistyneenä. Keräsin purkin ja jatkoin matkaani - tuon jälkeen ei ole tarvinnut räminäpurkkia käyttää koirien ohituksissa kertaakaan. Aivan sama miten se toinen koira käyttäytyy.
Tuo räminäpurkin käyttö kuulostaa ehkä jostakin hieman hurjalta, mutta kun ottaa huomioon, että koira on puraissut minua kolme kertaa lenkillä koiraa ohittaessa, niin asia saa oikeat mittasuhteet. Pureminen on koirien tapa komentaa toista ja tuo räminäpurkki sattuu oikeasti paljon vähemmän kuin koiran hampaat.Kiireessä kirjoittelin tuon edellisen viestin joten lisätään vielä pari asiaa. Eli yksi minkä unohdin oli nk. eleruokinta. Toisin sanoen minun tuli vahvistaa johtajuusasemaani siten, että söin ennen koiraa sen kiposta. En tietenkään rouskutellut raksuja oikeasti, vaan minulla oli aina hapankorppu, jonka söin koiran nähden muka sen kiposta. Aluksi se oli koiralle todella kova pala. Se meinasi kerran tulla jopa päälle, kun ei sietänyt toimiani. Nyt voin kuitenkin sanoa, että homma toimi. Koiran murinat ruokakipolla ovat hävinneet.
Lisäksi kouluttajan luona oli vielä tarkoitus tehdä sellainen toimenpide viime viikonloppuna, että meidän koira kun lähtisi vapaana kouluttajan koirien luokse, kouluttaja häätää sen pois koiriensa luota ja kun se palaa "laumaansa" sitä ei toivotetakaan enää tervetulleeksi vaan sille tehdään selväksi, että jos se jättää laumansa, se myös saa pysyä poissa. Sooloilua ei siedetä.Hommahan meni täysin puihin, kun koirani mennä jolkotti vierelläni koko ajan eikä suostunut lähtemään toisia koiria nuuskimaan vaikka ohitettiin toiset koirat ilman remmiä puolen metrin päästä.
Ehkä siis vaahtoan metodista hieman liian innokkaasti, mutta itselläni on todellinen syy tehdä niin. Vielä muutama viikko sitten koira olisi joko käynyt vapaana toisten koirien kimppuun TAI sitten se olisi kiertänyt ne todella kaukaa muristen. En oikeasti uskonut kouluttajan sanoja koulutuksen alussa, kun hän totesi koiran ohittavan toiset koirat neljän viikon kuluttua hienosti vaikka ilman hihnaa. Meillä meni kolme viikkoa, joten kaipa se on uskottava että homma toimii :)
Ja jotta hehkutus ei tähän loppuisi, niin tämä metodi paransi monia muitakin "ongelmia" koirassa. Muun muassa se pelkäsi autossa aikaisemmin aivan mahdottomasti ja sen joutui väkisin työntämään joka kerta autoon, kun reppana meni aivan lukkoon auton vieressä. Ei se vieläkään autoa rakasta, mutta nyt se kiipeää sinne kuitenkin itse ja matkoilla se saattaa jopa nukkua - aikaisemmin ei olisi ollut puhettakaan nukkumisesta. Mainittakoon, että tähän ongelmaan en ole vielä millään tavalla erikseen puuttunut - asiantila on parantunut itsestään.
Toinen ongelma oli se, että koira saattoi alkaa vinkumaan öisin. Se vinkui, raapi makuuhuoneen ovea jne. Metodin aloittamisen jälkeen tätä ongelmaa ei ole ilmennyt kertaakaan, vaikka aikaisemmin se herätti öisin ainakin sen kerran viikossa. Tuokin ongelma on siis parantunut kuin itsestään.
Jotta nyt ei menisi täysin hehkutukseksi, niin kuulemani mukaan kaikki koirat eivät hyväksy näitä oppeja yhtä "helposti". Tosin jokainen koira, johon näitä oppeja on sovellettu on kuulemani mukaan parantunut käytöksen osalta huomattavasti. Meillä muutos oli niin uskomaton, että en voi muuta kuin suositella kokeilemaan, jos ei ole niin jo tehnyt. Asiansa osaava koirankouluttaja oli meillä kyllä pirun tärkeä, vaikka lopulta itse sitä oli itseään muutettava ja katsottava peiliin. Kouluttajan suorasukainen puhetyyli auttoi kyllä tässä paljon, vaikka välillä olikin kommenteissa hieman nielemistä. Oikeassahan hän kuitenkin tuntui olevan :) Purevasta täysin rauhalliseksi koiraksi kolmessa viikossa pistää kyllä tällaisen, koko elämänsä koirien kanssa eläneen, äijänturilaan hiljaiseksi. Ihminen on vaan siitä kumma eläin, että ei se usko ennen kuin näkee... - Maiskutus
OngelmaOmistaja kirjoitti:
Koulutus luonnollisesti aloitettiin hieman kovemmin ottein, mutta nykyään tosiaan tuo rykäys riittää. Kuristuspannan ja räminäpurkin yhdistelmällä rähisijästä tehtiin ensin nöyrä poika.
Itse koulutus oli kokonaisvaltaista ja se aloitettiin viikon kestävällä jääkaudella, jolloin en kiinnittänyt koiraan mitään huomiota. En kotona enkä lenkillä. Jos koira tuli kotona liian lähelle, ärähdin vain sille, jotta se tajuaisi häipyä kauemmas. Lenkillä huomio oli tätäkin vähäisempää. Toiset koirat kierrettiin kaukaa selkkauksien välttämiseksi.
Toisella viikolla käyttöön otettiin kuristuspanta, jonka tarkoitus oli kitkeä koiralta se vähäinenkin vetäminen lenkillä. Nykäys, jos koira kiristi hihnan tehostettuna "EI"-sanalla lopetti koiran viimeisetkin vetoyritykset kahden lenkin kuluessa. Samalla treenattiin pysähtymistä suojatien eteen "odota"-komennolla. Taas, tulokset näkyivät kahden lenkin jälkeen jotakuinkin täydellisinä. Edelleen lenkillä toiset koirat tosin kierrettiin kaukaa. Kotona puolestaan jääkautta alettiin purkaa siten, että koira sai räminäpurkista, jos se teki jotain kiellettyä (meillä suuri ongelma oli keittiö, jossa koira hyppi pöydille - enää koira ei tule keittiön ovea pidemmälle). Edelleen hellyys oli pannassa.
Kolmas viikko sitten räjäytti pankin, kun käyttöön otettiin räminäpurkki myös lenkillä ja toisia koiria alettiin kohdata. Heti, jos koiran huomio kiinnittyi vastaantulevaan koiraan, sitä tuli kieltää. Heti, tarkoittaa sitä hetkeä, kun sen korvat kääntyvät kohti toista koiraa. Jos ei tehoa, niin seuraava askel oli purkin rämisyttäminen "EI"-sanalla tehostettuna. Meillä nämä toimivat aluksi, kunnes koira oppi, että pitää odottaa viimeiseen asti ennen kuin alkaa räyhäämään. Tulos oli se, että se käveli alistuneena aina ihan koiran kohdalle kunnes aloitti rähinän. Homman päästessä näin pitkälle, ohje oli, että koiraa piti heittää kylkeen räminäpurkillä (ei kovaa vaan niin, että koira tuntee sen) ja sanoa "EI". Tämä lopetti rähinän sillä kertaa, mutta käytös uusiutui aina, kun toinen koira käyttäytyi törkeästi (eli rähisi tms.). Kolmas tai neljäs rähinäohitus sitten lopulta teki lopun hommasta, kun tavalliseen tapaan yritin heittää koiraa kylkeen tölkillä, mutta koiran kieppuessa se kopsahti suoraan sitä otsaan. Koira alistui samalla hetkellä aivan täysin ja katsoi minua täysin hölmistyneenä. Keräsin purkin ja jatkoin matkaani - tuon jälkeen ei ole tarvinnut räminäpurkkia käyttää koirien ohituksissa kertaakaan. Aivan sama miten se toinen koira käyttäytyy.
Tuo räminäpurkin käyttö kuulostaa ehkä jostakin hieman hurjalta, mutta kun ottaa huomioon, että koira on puraissut minua kolme kertaa lenkillä koiraa ohittaessa, niin asia saa oikeat mittasuhteet. Pureminen on koirien tapa komentaa toista ja tuo räminäpurkki sattuu oikeasti paljon vähemmän kuin koiran hampaat.Peetsan opit ei kyllä sitten käy ihan jokaiselle koiralle... Itse en suosittelisi peetsan oppeja kenellekään...
En oikeen luota kouluttajaan joka kehoittaa pelästyttämään koiraansa ja käyttämään kurraa.
ei se kurra ole mikään taika väline millä saa koiran kävelemään nätisti. Kurra voi saada paljon pahaa aikaan koiran niskassa ja selkärangassa jos koira ei osaa kävellä nätisti. Toisaalta jos ei pysty hallitsemaan koiraansa millään muulla tavalla niin sitten kai sitä kurraa on käytettävä.. - räysks!!
OngelmaOmistaja kirjoitti:
Kiireessä kirjoittelin tuon edellisen viestin joten lisätään vielä pari asiaa. Eli yksi minkä unohdin oli nk. eleruokinta. Toisin sanoen minun tuli vahvistaa johtajuusasemaani siten, että söin ennen koiraa sen kiposta. En tietenkään rouskutellut raksuja oikeasti, vaan minulla oli aina hapankorppu, jonka söin koiran nähden muka sen kiposta. Aluksi se oli koiralle todella kova pala. Se meinasi kerran tulla jopa päälle, kun ei sietänyt toimiani. Nyt voin kuitenkin sanoa, että homma toimi. Koiran murinat ruokakipolla ovat hävinneet.
Lisäksi kouluttajan luona oli vielä tarkoitus tehdä sellainen toimenpide viime viikonloppuna, että meidän koira kun lähtisi vapaana kouluttajan koirien luokse, kouluttaja häätää sen pois koiriensa luota ja kun se palaa "laumaansa" sitä ei toivotetakaan enää tervetulleeksi vaan sille tehdään selväksi, että jos se jättää laumansa, se myös saa pysyä poissa. Sooloilua ei siedetä.Hommahan meni täysin puihin, kun koirani mennä jolkotti vierelläni koko ajan eikä suostunut lähtemään toisia koiria nuuskimaan vaikka ohitettiin toiset koirat ilman remmiä puolen metrin päästä.
Ehkä siis vaahtoan metodista hieman liian innokkaasti, mutta itselläni on todellinen syy tehdä niin. Vielä muutama viikko sitten koira olisi joko käynyt vapaana toisten koirien kimppuun TAI sitten se olisi kiertänyt ne todella kaukaa muristen. En oikeasti uskonut kouluttajan sanoja koulutuksen alussa, kun hän totesi koiran ohittavan toiset koirat neljän viikon kuluttua hienosti vaikka ilman hihnaa. Meillä meni kolme viikkoa, joten kaipa se on uskottava että homma toimii :)
Ja jotta hehkutus ei tähän loppuisi, niin tämä metodi paransi monia muitakin "ongelmia" koirassa. Muun muassa se pelkäsi autossa aikaisemmin aivan mahdottomasti ja sen joutui väkisin työntämään joka kerta autoon, kun reppana meni aivan lukkoon auton vieressä. Ei se vieläkään autoa rakasta, mutta nyt se kiipeää sinne kuitenkin itse ja matkoilla se saattaa jopa nukkua - aikaisemmin ei olisi ollut puhettakaan nukkumisesta. Mainittakoon, että tähän ongelmaan en ole vielä millään tavalla erikseen puuttunut - asiantila on parantunut itsestään.
Toinen ongelma oli se, että koira saattoi alkaa vinkumaan öisin. Se vinkui, raapi makuuhuoneen ovea jne. Metodin aloittamisen jälkeen tätä ongelmaa ei ole ilmennyt kertaakaan, vaikka aikaisemmin se herätti öisin ainakin sen kerran viikossa. Tuokin ongelma on siis parantunut kuin itsestään.
Jotta nyt ei menisi täysin hehkutukseksi, niin kuulemani mukaan kaikki koirat eivät hyväksy näitä oppeja yhtä "helposti". Tosin jokainen koira, johon näitä oppeja on sovellettu on kuulemani mukaan parantunut käytöksen osalta huomattavasti. Meillä muutos oli niin uskomaton, että en voi muuta kuin suositella kokeilemaan, jos ei ole niin jo tehnyt. Asiansa osaava koirankouluttaja oli meillä kyllä pirun tärkeä, vaikka lopulta itse sitä oli itseään muutettava ja katsottava peiliin. Kouluttajan suorasukainen puhetyyli auttoi kyllä tässä paljon, vaikka välillä olikin kommenteissa hieman nielemistä. Oikeassahan hän kuitenkin tuntui olevan :) Purevasta täysin rauhalliseksi koiraksi kolmessa viikossa pistää kyllä tällaisen, koko elämänsä koirien kanssa eläneen, äijänturilaan hiljaiseksi. Ihminen on vaan siitä kumma eläin, että ei se usko ennen kuin näkee...olla koko ajan skarppina, koirilla on taipumus unohtaa oppimansa ja joudut usein ottamaan yhteyttä Vilanderiin.
Seuraava episodi koirasi elämässä on kun ja jos koirasi omii taas uudelleen huonot entiset tapansa joudut entistä kovemmin sitä kouluttamaan ja käyttämään kovempia otteita. Pian huomaat myös uusia ongelmia koirassasi joita aikaisemmin ei ole ollut, vanhat on "korjattu" ja uudet odottaa jo ovellasi.
Ennen koiraan on käytetty heittokettinkiä nyt tölkkiä, siis idea molemmissa sama.
Huomioi, että jokainen koira jonka elämässä tapahtuu äkisti "sata" erilaista muutosta reagoi siihen joko uskomalla tai ei, lähinnä se päässä tapahtuu asioita jotka taas joko ovat jees tai ei jees.
Kiitos selvennyksestä. - OngelmaOmistaja
Maiskutus kirjoitti:
Peetsan opit ei kyllä sitten käy ihan jokaiselle koiralle... Itse en suosittelisi peetsan oppeja kenellekään...
En oikeen luota kouluttajaan joka kehoittaa pelästyttämään koiraansa ja käyttämään kurraa.
ei se kurra ole mikään taika väline millä saa koiran kävelemään nätisti. Kurra voi saada paljon pahaa aikaan koiran niskassa ja selkärangassa jos koira ei osaa kävellä nätisti. Toisaalta jos ei pysty hallitsemaan koiraansa millään muulla tavalla niin sitten kai sitä kurraa on käytettävä..Totta. Jos kuristuspantaa ei osaa käyttää, sitä ei tulisi käyttää. Sama pätee jotakuinkin kaikkiin koulutusvälineisiin sillä erotuksella, että kuristuspanta voi oikeasti olla vaarallinen koiralle väärissä käsissä. Mutta aikamoinen taikaväline se kyllä on oikein käytettynä, se on kyllä todettava ;) Kyseisestä ketjustahan voi sitten luopua, kun koulutus on mennyt perille.
Ja räminäpurkissakin on niin vahva logiikka, että paha sitä on mennä paheksumaan vaikka aluksi se kieltämättä aika hurjalta vehkeeltä vaikutti. Tai erityisesti se tapa, jolla sitä käytetään tuntui aika hurjalta. Mutta jos oikeasti olet koskaan katsonut miten koirat komentavat toisiaan, niin tuo purkki lienee aika lähellä oikeaa asiaa. Omalla koirallani ollut toisen koiran komennuksesta veriset hampaanjäljet niskakarvoissa, joten tuo purkki on ehkä jopa hieman liian lepsu simuloimaan oikeaa asiaa. Mutta en valita, kun se toimii :) - OngelmaOmistaja
räysks!! kirjoitti:
olla koko ajan skarppina, koirilla on taipumus unohtaa oppimansa ja joudut usein ottamaan yhteyttä Vilanderiin.
Seuraava episodi koirasi elämässä on kun ja jos koirasi omii taas uudelleen huonot entiset tapansa joudut entistä kovemmin sitä kouluttamaan ja käyttämään kovempia otteita. Pian huomaat myös uusia ongelmia koirassasi joita aikaisemmin ei ole ollut, vanhat on "korjattu" ja uudet odottaa jo ovellasi.
Ennen koiraan on käytetty heittokettinkiä nyt tölkkiä, siis idea molemmissa sama.
Huomioi, että jokainen koira jonka elämässä tapahtuu äkisti "sata" erilaista muutosta reagoi siihen joko uskomalla tai ei, lähinnä se päässä tapahtuu asioita jotka taas joko ovat jees tai ei jees.
Kiitos selvennyksestä.Ideahan tuossa peetsan metodissa on, että se ei ole varsinaisessa mielessä kouluttamista, vaan elämäntapa koirasi kanssa. Kouluttajalta, joka ei muuten ollut Vilander, sain eväät koiran johtamiseen ja niillä eväillä mennään hamaan loppuun asti. Tavoitehan on, että koira ei omaksu enää vanhoja huonoja tapojaan vaan opetettujen metodien avulla koira ymmärtää paikkansa myös jatkossa. Omistajalta ei vaadita muuta kuin johdonmukaisuutta oppien noudattamisessa.
Olen toki varautunut siihen, että jatkossa tulee uusia, odottamattomia ongelmia koiran kanssa. Ei koira ole koskaan ns. valmis. Tällä hetkellä tilanne näyttää kuitenkin hyvältä ja aika uskomattomalta tuntuu, että näitä oppeja noudattamalla esimerkiksi rähinä palaisi takaisin. Totta kai koira testaa minua jatkossa ja on valmis ottamaan johtajan paikan takaisin, jos huomaa otteen herpaantumista. Sitä ei vain pidä sallia ;) - ohjeet
ppryyt kirjoitti:
Aina nuo pirun peetsan sivut täällä tarjolla ikuisine ohtajuusongelmineen. Onko palstan sheriffikin peetsalainen. Voi vittu. Ihan suunnitelmallisesti kouluttaminen olisi kuitenkin varmin tapa. Sellaisesta ei ole tuon linkin sisällä kuultukaan.
No anna sitten ohjeet, miten kouluttaa äläkä hauku linkkiä! Hyvä se linkki on!
- Maiskutus
OngelmaOmistaja kirjoitti:
Totta. Jos kuristuspantaa ei osaa käyttää, sitä ei tulisi käyttää. Sama pätee jotakuinkin kaikkiin koulutusvälineisiin sillä erotuksella, että kuristuspanta voi oikeasti olla vaarallinen koiralle väärissä käsissä. Mutta aikamoinen taikaväline se kyllä on oikein käytettynä, se on kyllä todettava ;) Kyseisestä ketjustahan voi sitten luopua, kun koulutus on mennyt perille.
Ja räminäpurkissakin on niin vahva logiikka, että paha sitä on mennä paheksumaan vaikka aluksi se kieltämättä aika hurjalta vehkeeltä vaikutti. Tai erityisesti se tapa, jolla sitä käytetään tuntui aika hurjalta. Mutta jos oikeasti olet koskaan katsonut miten koirat komentavat toisiaan, niin tuo purkki lienee aika lähellä oikeaa asiaa. Omalla koirallani ollut toisen koiran komennuksesta veriset hampaanjäljet niskakarvoissa, joten tuo purkki on ehkä jopa hieman liian lepsu simuloimaan oikeaa asiaa. Mutta en valita, kun se toimii :)En käyttäis kurraa apuna kun opetellaan kävelemään nätisti.. En ymmärrä mitä järkeä "kuristaa" koira kävelemään nätisti.. Pakko myöntää että olen minäkin käyttänyt kurraa joskus pikku tyttönä kun piti ulkoiluttaa isoja nuoria koiria. Ketju nostettiin korvien taakse (näin muuten vielä joskun 1960-luvulla oikeesti neuvottiin tekemään, siis ihan koulutus kirjoissakin (äidin kirjoja siis pienenä luin)) ja ohitus onnistui näppärästi kun koira olisi kuristunut jos se olis ruvennut vetämään tai puikkelehtimaan.
Pikkasen kun kasvoin niin tajusin että kyllähän koiran pitäsi saada kävelemää nätisti ilman kuristamista.. :) enemmän töitä siinä ehkä joutuu tekemään, varsinkin jos koira jo on oppinut räyhäämään ja sinkoilemaan sinne tänne..
Räminäpurkista taas.. räminäpurkin ideahan on se ettei koira nää että omistaja heittää sen purkin. purkki tulee "tyhjästä" ja säikäyttää koiran. Koira ei saisi yhdistää purkkia ja omistajaa, tämä söisi koiran ja omistajan välistä luottamusta (nämä siis peetsan omat sanat). Miten silloin voi verrata kolinapurkkia koirien väliseen selvittelyyn? Eihän koiran pitäisi yhdistää purkkia mihinkään, sen pitäisi vaan pelästyä ja keskeyttää kielletty toiminta.
Sen aikaa kun itse olen toiminut ongalmakoirakouluttajana niin olen nähnyt monta koiraa jotka oikeesti ovat menneet rikki räminäpurkista. Hyvänä esimerkkinä nuori tanskandoggi narttu joka rähisi toisille koirille ja vieraille ihmisille kun oltiin lenkillä. Peetsa suositteli kurraa ja räminäpurkkia. Neljässä kuukaudessa koirasta tuli aivan hermoraunio :( se edelleenkin rähisi lenkillä jos joku tuli liian lähelle, se vahti kotiaan ja sen itseluottamus oli aivan nollassa. Rähinä johtu ihan pelkästään siitä että koiraa pelotti. Räminäpurkki vahvisti koiran pelkoja. Hitaalala mutta varmalla siedättämisellä koira saatiin kävelemään ihan nätisti toisten koirien ohi :)
Kiti (peetsan "oppipoika") tuli auttamaan mua oman koirani kanssa silloin kun mun koira oli ollut meillä vuoden. Kitin koulutus menetelmistä ei ollut ollenkaan apua meille.. räminäpurkki ja jääkausi. Koira meni vaan enemmän sekaisin ja elämä koiran kanssa oli aivan helvettiä. Oman koirani takia mä sitten kouluttauduinkin ongelmakoirakouluttajaksi. Nykyään mulla onkin sitten ihan mamman mussukka täällä kotona :) ja ihan eri metodeilla saavutettiin tämä :) Tutun kautta sainkin sitten kuulla miten Kiti oli ihmetelly miksi en ollut lopettanut koiraa kun heidän neuvot ei ollut tepsinyt.
Tietenkin kaikissa eri koulutusmetodeissa on jotain hyvää ja kaikista voi oppia jotain. Eikä kaikki koirat mene rikki räminäpurkista :) mutta mun mielestä räminäpurkki ja kurra on niitä äärimmäisiä keinoja mitä käytetään vain silloin kun on aivan pakko.. ja äärimmäisissä tapauksissa ei edes voi tietää toimiiko räminäpurkki niin kuin pitäisi...
Ja jos ei hallitse koiraansa ilman kurraa niin pitäisi kyllä katsoa peiliin. Ei se ole koiran vika että se käyttäytyy silleen miten käyttäytyy, omistaja sen koiran käytöksen on sallinu tai jopa vahvistanu. Ja seuraavaa koiraa miettiessä vois sitten muistaa míten vaikeeta oli hallita isoa koiraa ja sitten vaikka keskittyä vain niihin pieniin seurakoiriin ;) - OngelmaOmistaja
Maiskutus kirjoitti:
En käyttäis kurraa apuna kun opetellaan kävelemään nätisti.. En ymmärrä mitä järkeä "kuristaa" koira kävelemään nätisti.. Pakko myöntää että olen minäkin käyttänyt kurraa joskus pikku tyttönä kun piti ulkoiluttaa isoja nuoria koiria. Ketju nostettiin korvien taakse (näin muuten vielä joskun 1960-luvulla oikeesti neuvottiin tekemään, siis ihan koulutus kirjoissakin (äidin kirjoja siis pienenä luin)) ja ohitus onnistui näppärästi kun koira olisi kuristunut jos se olis ruvennut vetämään tai puikkelehtimaan.
Pikkasen kun kasvoin niin tajusin että kyllähän koiran pitäsi saada kävelemää nätisti ilman kuristamista.. :) enemmän töitä siinä ehkä joutuu tekemään, varsinkin jos koira jo on oppinut räyhäämään ja sinkoilemaan sinne tänne..
Räminäpurkista taas.. räminäpurkin ideahan on se ettei koira nää että omistaja heittää sen purkin. purkki tulee "tyhjästä" ja säikäyttää koiran. Koira ei saisi yhdistää purkkia ja omistajaa, tämä söisi koiran ja omistajan välistä luottamusta (nämä siis peetsan omat sanat). Miten silloin voi verrata kolinapurkkia koirien väliseen selvittelyyn? Eihän koiran pitäisi yhdistää purkkia mihinkään, sen pitäisi vaan pelästyä ja keskeyttää kielletty toiminta.
Sen aikaa kun itse olen toiminut ongalmakoirakouluttajana niin olen nähnyt monta koiraa jotka oikeesti ovat menneet rikki räminäpurkista. Hyvänä esimerkkinä nuori tanskandoggi narttu joka rähisi toisille koirille ja vieraille ihmisille kun oltiin lenkillä. Peetsa suositteli kurraa ja räminäpurkkia. Neljässä kuukaudessa koirasta tuli aivan hermoraunio :( se edelleenkin rähisi lenkillä jos joku tuli liian lähelle, se vahti kotiaan ja sen itseluottamus oli aivan nollassa. Rähinä johtu ihan pelkästään siitä että koiraa pelotti. Räminäpurkki vahvisti koiran pelkoja. Hitaalala mutta varmalla siedättämisellä koira saatiin kävelemään ihan nätisti toisten koirien ohi :)
Kiti (peetsan "oppipoika") tuli auttamaan mua oman koirani kanssa silloin kun mun koira oli ollut meillä vuoden. Kitin koulutus menetelmistä ei ollut ollenkaan apua meille.. räminäpurkki ja jääkausi. Koira meni vaan enemmän sekaisin ja elämä koiran kanssa oli aivan helvettiä. Oman koirani takia mä sitten kouluttauduinkin ongelmakoirakouluttajaksi. Nykyään mulla onkin sitten ihan mamman mussukka täällä kotona :) ja ihan eri metodeilla saavutettiin tämä :) Tutun kautta sainkin sitten kuulla miten Kiti oli ihmetelly miksi en ollut lopettanut koiraa kun heidän neuvot ei ollut tepsinyt.
Tietenkin kaikissa eri koulutusmetodeissa on jotain hyvää ja kaikista voi oppia jotain. Eikä kaikki koirat mene rikki räminäpurkista :) mutta mun mielestä räminäpurkki ja kurra on niitä äärimmäisiä keinoja mitä käytetään vain silloin kun on aivan pakko.. ja äärimmäisissä tapauksissa ei edes voi tietää toimiiko räminäpurkki niin kuin pitäisi...
Ja jos ei hallitse koiraansa ilman kurraa niin pitäisi kyllä katsoa peiliin. Ei se ole koiran vika että se käyttäytyy silleen miten käyttäytyy, omistaja sen koiran käytöksen on sallinu tai jopa vahvistanu. Ja seuraavaa koiraa miettiessä vois sitten muistaa míten vaikeeta oli hallita isoa koiraa ja sitten vaikka keskittyä vain niihin pieniin seurakoiriin ;)Jos nyt ollaan tarkkoja, niin kuristuspannan tarkoitushan EI nimenomaan ole kuristaa koiraa. Silloinhan tehdään jotain väärin, jos koiraa opetetaan kuristumaan. Kuten arvon kouluttajamme asian ilmaisi: "laitat kuristuspannassa kuristuvan koiran eteen makkaran, jonka se saa, kun siitä tuntuu tarpeeksi pahalta - siirrät makkaraa joka päivä siten, että se joutuu kuristumaan hieman pahemmin, niin viikon kuluttua koira on oikeasti valmis kuristumaan kuoliaaksi saadakseen makkaran." Jos koira siis kuristuu, niin silloin omistaja tekee jotain väärin. Kuristuspannan viesti on sama kuin räminäpurkinkin, pieni fyysinen rangaistus, kun koira vetää. Siten koiratkin toisiaan komentavat, jos olet sattunut huomaamaan.
Ja koiran tulee tasan tarkkaan tietää, että kolinapurkki oli OMISTAJAN RANGAISTUS huonosta käytöksestä. Ihminen on laumanjohtaja - ihminen päättää miten laumassa käyttäydytään. Purkki on kuin omistajalta puuttuvat koiranhampaat. Purkilla näykkäistään huonosti käyttäytyvää lauman jäsentä. En tiedä mistä olet saanut idean, että purkin pitäisi tippua taivaalta, koska meille kouluttaja teki ainakin alusta asti selväksi, että koiran tulee tietää kuka sitä komentaa. Ei sitä koiraa kuitenkaan Jumalaa opeta uskomaan sillä kolinapurkilla.
Toki tuo räminäpurkki ja kuristuspanta ovat aika extremeä jonkun ihmisen mielestä. Se tarkoittaa kuitenkin vain sitä, että niiden kanssa tulee olla tarkkana. Ne ovat äärimmäisyyksiä, kuten sanoit. Niitä käytetään vasta, kun muut keinot on käytetty. Ideana ei ole, että kun koira ensimmäistä kertaa vilkaisee ohitustilanteessa toista koiraa taivas tippuu niskaan. Mutta kun koira rupeaa räyhäämään ja siirtyy omiin maailmoihinsa, se tulee jotenkin saada sieltä takaisin maan pinnalle ilman, että tulee itse purruksi. Räminäpurkin fyysinen kontakti ja ääni auttaa siihen.
Varmasti sinunkin metodisi ovat ihan toimivia. Kuulostaa kuitenkin siltä, että oma mielipiteesi tölkistä ja kuristuspannasta perustuu jostain syystä virheellisiin käsityksiin peetsan opeista. Et ehkä ymmärtänyt oppeja oikein tai sitten tämä "oppipoika" oli kuutamolla. Tai ehkä oma kouluttajamme ei opettanut suoraan peetsan opeilla, vaikka tämän "oppipoika" olikin. Tosin koiraneuvolan sivuilla peetsa kyllä itsekin toteaa, että purkin pitää olla nimenomaan omistajalta tuleva rangaistus. Varmasti tuollaisella koulutuksella, jota kuvailit, koira saadaankin rikki alta aikayksikön. Kyllä kuitenkin syy-seuraus suhde ja laumahierarkia tulee olla koiralle selviä, olkoon koulutusmetodit sitten mitä tahansa.
Ja koska lopussa meni vähän jo v*ttuilun puolelle, niin todettakoon, että yleensä kannattaa ottaa selvää mistä puhuu ennen kuin puhuu. Viestisi oli niin täynnä väärää infoa, että pakko kyseenalaistaa jo hieman omaa ammattitaitoasi. Tuon voisi jopa tulkita kilpailijan tahalliseksi mustamaalaamiseksi, joka on aika törkeää. Kuten jo aikaisemmin totesin - mitään koulutusvälinettä ei tulisi käyttää, jos ei ymmärrä sen logiikkaa, kuten tapauksessasi on selvästi asianlaita. OngelmaOmistaja kirjoitti:
Jos nyt ollaan tarkkoja, niin kuristuspannan tarkoitushan EI nimenomaan ole kuristaa koiraa. Silloinhan tehdään jotain väärin, jos koiraa opetetaan kuristumaan. Kuten arvon kouluttajamme asian ilmaisi: "laitat kuristuspannassa kuristuvan koiran eteen makkaran, jonka se saa, kun siitä tuntuu tarpeeksi pahalta - siirrät makkaraa joka päivä siten, että se joutuu kuristumaan hieman pahemmin, niin viikon kuluttua koira on oikeasti valmis kuristumaan kuoliaaksi saadakseen makkaran." Jos koira siis kuristuu, niin silloin omistaja tekee jotain väärin. Kuristuspannan viesti on sama kuin räminäpurkinkin, pieni fyysinen rangaistus, kun koira vetää. Siten koiratkin toisiaan komentavat, jos olet sattunut huomaamaan.
Ja koiran tulee tasan tarkkaan tietää, että kolinapurkki oli OMISTAJAN RANGAISTUS huonosta käytöksestä. Ihminen on laumanjohtaja - ihminen päättää miten laumassa käyttäydytään. Purkki on kuin omistajalta puuttuvat koiranhampaat. Purkilla näykkäistään huonosti käyttäytyvää lauman jäsentä. En tiedä mistä olet saanut idean, että purkin pitäisi tippua taivaalta, koska meille kouluttaja teki ainakin alusta asti selväksi, että koiran tulee tietää kuka sitä komentaa. Ei sitä koiraa kuitenkaan Jumalaa opeta uskomaan sillä kolinapurkilla.
Toki tuo räminäpurkki ja kuristuspanta ovat aika extremeä jonkun ihmisen mielestä. Se tarkoittaa kuitenkin vain sitä, että niiden kanssa tulee olla tarkkana. Ne ovat äärimmäisyyksiä, kuten sanoit. Niitä käytetään vasta, kun muut keinot on käytetty. Ideana ei ole, että kun koira ensimmäistä kertaa vilkaisee ohitustilanteessa toista koiraa taivas tippuu niskaan. Mutta kun koira rupeaa räyhäämään ja siirtyy omiin maailmoihinsa, se tulee jotenkin saada sieltä takaisin maan pinnalle ilman, että tulee itse purruksi. Räminäpurkin fyysinen kontakti ja ääni auttaa siihen.
Varmasti sinunkin metodisi ovat ihan toimivia. Kuulostaa kuitenkin siltä, että oma mielipiteesi tölkistä ja kuristuspannasta perustuu jostain syystä virheellisiin käsityksiin peetsan opeista. Et ehkä ymmärtänyt oppeja oikein tai sitten tämä "oppipoika" oli kuutamolla. Tai ehkä oma kouluttajamme ei opettanut suoraan peetsan opeilla, vaikka tämän "oppipoika" olikin. Tosin koiraneuvolan sivuilla peetsa kyllä itsekin toteaa, että purkin pitää olla nimenomaan omistajalta tuleva rangaistus. Varmasti tuollaisella koulutuksella, jota kuvailit, koira saadaankin rikki alta aikayksikön. Kyllä kuitenkin syy-seuraus suhde ja laumahierarkia tulee olla koiralle selviä, olkoon koulutusmetodit sitten mitä tahansa.
Ja koska lopussa meni vähän jo v*ttuilun puolelle, niin todettakoon, että yleensä kannattaa ottaa selvää mistä puhuu ennen kuin puhuu. Viestisi oli niin täynnä väärää infoa, että pakko kyseenalaistaa jo hieman omaa ammattitaitoasi. Tuon voisi jopa tulkita kilpailijan tahalliseksi mustamaalaamiseksi, joka on aika törkeää. Kuten jo aikaisemmin totesin - mitään koulutusvälinettä ei tulisi käyttää, jos ei ymmärrä sen logiikkaa, kuten tapauksessasi on selvästi asianlaita.Tuota,räminäpurkki on aikas vanha "keksintö".Sitä edeltävä oli heittoketju.
Jos/ilmeisesti tietyissä metodeissa se tarkoittaa fyysistä rangaistusta,niin onko silloin tarkoitus heittää sillä osuma koiraan vai mitä tarkoittaa fyysinen?
Alunperin (jota jotkut siis sen yhä edelleen mieltävät),tarkoitus oli pikemmin "psyykkinen",jos noin voi sanoa,koska purkkia ei heitetty koiraan kiinni.
Purkkia käytettiin myös niin,ettei koira nähnyt,mistä se tuli,saati keneltä. Ja tarkoitus oli se,että lopettaa ei-toivotun nopeammin,kun koira ei tiedä mistä se tulee,jolloin pakote on voimaampi tavallaan,eikä pahemmin tarvitse mennä fyysisyyteen ...
Ihan mielenkiinnosta ajattelin tuota vertausta koiran hampaisiin purkista.Jos ajatellaan sitä niin,niin se hampaita käyttävä koira olisisi pikemmin epävarma komentaja,kuin varma ja rauhallinen johtaja.
Koirat kun ei kovin helposti hampaitaan käytä komentaakseen,saati fyysisyyttä.Ainakaan harmonisessa laumassa.Riippuen koirasta,joko lähinnä käyttävät voimakasta karkottavaa elekieltä,rähähdystäkin, tai mitä käyttää erittäin itsevarma ja voimakkaan positiivisen auktoriteetin omaava,hyvän koirankielen omaava koira eli rauhoittavia signaaleita.
Toisaalta,koirien ja ihmisten käyttäytymisen vertaaminen voipi helposti onnahtaa aika paljonkin.Varsinkin jos lähtee oikein asioita pähkäilemään...- mutta entä nyt?
OngelmaOmistaja kirjoitti:
Itse kävin Peetsan ja Fennellin metodeilla opettavan kouluttajan luona ja aikaisemmin mahdottomasta rähisijästä kuoriutui hieman päälle kolmessa viikossa lähialueiden parhaiten lenkillä käyttäytyvä koira. Pieni rykäys kurkulla, jos koira meinaa innostua vastaantulevasta koirasta ja taas koira täysin ruodussa. Haluaisin nähdä sen nakinheiluttajakouluttajan, joka saa samat tulokset aikaan samassa ajassa.
Kun vielä lisäksi todetaan, että koira muuttui kotioloissakin täysin (ja parempaan suuntaan), niin eipä voi juuri muuta kuin ihmetellä, että tuollaista kommenttia täällä lauotaan. Joko kyse on kilpailijasta, joka ei kykene samaan tai sitten kyseessä on pettynyt asiakas, jolla ei riittänyt oma johdonmukaisuus koiran suunnitelmalliseen koulutukseen peetsan opein.Miten kävi pitemmällä aikavälillä???
Usein nuo riuhtomiset auttavat ALUKSI - koira hämmentyy ja järkyttyy,
pian kuitenkin yhdistää myös kivun ja säikähdyksen toisiin koiriin - tilanne pahenee.
Teillä? - Maiskutus
OngelmaOmistaja kirjoitti:
Jos nyt ollaan tarkkoja, niin kuristuspannan tarkoitushan EI nimenomaan ole kuristaa koiraa. Silloinhan tehdään jotain väärin, jos koiraa opetetaan kuristumaan. Kuten arvon kouluttajamme asian ilmaisi: "laitat kuristuspannassa kuristuvan koiran eteen makkaran, jonka se saa, kun siitä tuntuu tarpeeksi pahalta - siirrät makkaraa joka päivä siten, että se joutuu kuristumaan hieman pahemmin, niin viikon kuluttua koira on oikeasti valmis kuristumaan kuoliaaksi saadakseen makkaran." Jos koira siis kuristuu, niin silloin omistaja tekee jotain väärin. Kuristuspannan viesti on sama kuin räminäpurkinkin, pieni fyysinen rangaistus, kun koira vetää. Siten koiratkin toisiaan komentavat, jos olet sattunut huomaamaan.
Ja koiran tulee tasan tarkkaan tietää, että kolinapurkki oli OMISTAJAN RANGAISTUS huonosta käytöksestä. Ihminen on laumanjohtaja - ihminen päättää miten laumassa käyttäydytään. Purkki on kuin omistajalta puuttuvat koiranhampaat. Purkilla näykkäistään huonosti käyttäytyvää lauman jäsentä. En tiedä mistä olet saanut idean, että purkin pitäisi tippua taivaalta, koska meille kouluttaja teki ainakin alusta asti selväksi, että koiran tulee tietää kuka sitä komentaa. Ei sitä koiraa kuitenkaan Jumalaa opeta uskomaan sillä kolinapurkilla.
Toki tuo räminäpurkki ja kuristuspanta ovat aika extremeä jonkun ihmisen mielestä. Se tarkoittaa kuitenkin vain sitä, että niiden kanssa tulee olla tarkkana. Ne ovat äärimmäisyyksiä, kuten sanoit. Niitä käytetään vasta, kun muut keinot on käytetty. Ideana ei ole, että kun koira ensimmäistä kertaa vilkaisee ohitustilanteessa toista koiraa taivas tippuu niskaan. Mutta kun koira rupeaa räyhäämään ja siirtyy omiin maailmoihinsa, se tulee jotenkin saada sieltä takaisin maan pinnalle ilman, että tulee itse purruksi. Räminäpurkin fyysinen kontakti ja ääni auttaa siihen.
Varmasti sinunkin metodisi ovat ihan toimivia. Kuulostaa kuitenkin siltä, että oma mielipiteesi tölkistä ja kuristuspannasta perustuu jostain syystä virheellisiin käsityksiin peetsan opeista. Et ehkä ymmärtänyt oppeja oikein tai sitten tämä "oppipoika" oli kuutamolla. Tai ehkä oma kouluttajamme ei opettanut suoraan peetsan opeilla, vaikka tämän "oppipoika" olikin. Tosin koiraneuvolan sivuilla peetsa kyllä itsekin toteaa, että purkin pitää olla nimenomaan omistajalta tuleva rangaistus. Varmasti tuollaisella koulutuksella, jota kuvailit, koira saadaankin rikki alta aikayksikön. Kyllä kuitenkin syy-seuraus suhde ja laumahierarkia tulee olla koiralle selviä, olkoon koulutusmetodit sitten mitä tahansa.
Ja koska lopussa meni vähän jo v*ttuilun puolelle, niin todettakoon, että yleensä kannattaa ottaa selvää mistä puhuu ennen kuin puhuu. Viestisi oli niin täynnä väärää infoa, että pakko kyseenalaistaa jo hieman omaa ammattitaitoasi. Tuon voisi jopa tulkita kilpailijan tahalliseksi mustamaalaamiseksi, joka on aika törkeää. Kuten jo aikaisemmin totesin - mitään koulutusvälinettä ei tulisi käyttää, jos ei ymmärrä sen logiikkaa, kuten tapauksessasi on selvästi asianlaita."mitään koulutusvälinettä ei tulisi käyttää, jos ei ymmärrä sen logiikkaa, kuten tapauksessasi on selvästi asianlaita"
Aivan! näin on. en todellakaan ymmärrä kurran tai kolinapurkin logiikkaa..
jos kurran tarkoitus ei ole kuristaa niin mikä sen tarkoitus on? jos siitä vaan nyppäsee pikaisesti niin eikö silloin voisi käyttää ihan normi pantaa?
mä en oikeesti ymmärrä miten kurrasta nyppäisyä ja kolinapurkin kolinaa voi verrata koirien välien selvittelyyn :) ei vaan mee perille. Koirien eleet ja käyttäytyminen kun on niin monipuolisemmat kuin kurrasta nyppäsy tai kolinapurkin heitto.. kolinapurkin nyt vielä ehkä ymmärrän miten sen vois ajatella että olis sama kuin toisen koiran rähinä, molemmat on äkkinäisiä ja hetkessä ohi, mutta ei niitä silti voi verrata toisiinsa.
Meille todellakin neuvottiin että kolinapurkki pitäisi tulla yllätyksenä koiralle. Se ei saa ennakoida kolinaa eikä yhdistää sitä omistajaan. Ei siis pitänyt heittää koiraa purkilla vaan paiskata purkki maahan kun koira menetti järkensä eikä siihen enään saanut yhteyttä. Kolinapurkin piti "herättää" koira ja näin saada kontakti takaisin. Näin meille neuvottiin ja näin on moni muukin kertonut että on neuvottu, mutta varmasti jollekin on neuvottu että purkki pitää heittää koiraa päin. Meille kuitenkin sanottiin (ja tähän uskon kyllä) että se syö koiran ja omistajan välistä luottamusta.. ihan kuin se että koiraa lyö remmillä persiille kun se vetää tai läppästään lehdellä kun koira haukkuu ovikellolle.
Siinä oon kanssasi ihan samaa mieltä että koiran kanssa pitää olla johdonmukainen ja sen pitää tietää kuka määrää ja ketä totellaan. Koiraa ei tarvitse pelotella tai kovistella että sille menee nämä asiat perille. ei edes vaikka kyseessä olisi iso aggressiivinen koira.
Ja ihan vittuilematta sanon että kyllä tietenkin pitää miettiä millaisen koiran ottaa. Miten vaativa koira on kyseessä ja pystyykö sitä hallitsemaan. Mä myönnän ihan suoraan että mä otin liian vaikean koiran ensikoiraksi. olin sinisilmäinen ja mua huijattiin, en saanut harrastus kaveria vaan aikapommin. jos olisin tiennyt millainen koira oli, en olisi ikinä sitä ottanut. Tän jälkeen pakko vielä sanoa että kyllähän mä tykkään tosta mussukasta ihan hirveesti enkä sitä ikinä antais pois, mut jos olisin tienny millainen urakka oli edessä niin en olis ottanu tota.
vikaks vielä pakko kommentoida tuota mustamaalaus väitettä... mehän ei peetsan kanssa kilpailla yhtään mistään, kun minä en pyydä rahaa siitä että käyn auttamassa joitakin koirakkoja. En ole kouluttautunut ongelmakoira kouluttajaksi jotta voisin auttaa muita, vaan jotta ymmärtäisin omaa koiraa paremmin. tässä samalla on sitten saanut tutustua moneen muuhun "ongelmakoiran" omistajaan.
- sudenkorento75
on tehnyt ihan samaa, kahdella jalalla räyhätään vastaantulijoille.
No tätä ollaan saatu todella kitkettyä pois ihan perus tottiksella (ohjatulla), missä pääsee tekemään niitä ohituksia. Kaiken a ja o on se katsekontakti jota kannattaa harjottaa sen koiran kanssa. Sen koiran on osattava ottaa se kontakti tilanteessa kun tilanteessa, silloin ohitus onnistuu. Itse olen silti sitä mieltä, että kaikkia koiria ei uroksen tarvikkaan sietää mutta kiellon pitäisi toimia siinä vaiheessa ohituksessa.
Eli samoissa mennään kun edellinen kirjoittaja, itsellesi johtajan aseman pönkitystä ja tottista niin kyllä se siitä.
Edellisissä teksteissä löytyy noita vinkkejä tuohon "johtajuuden pönkitykseen": - Ellä
Hei!
Suosittelen lukemaan Jan Fennellin kirjat Kuuntelen koiraani ja Koulutan koirani. Niistä saat varmasti avun. Meidän räyhäävä koira lopetti noin kahdessa viikossa räyhäämisen hänen ohjeillaan. Monet ongelmakoirakouluttajat käyttävät samoja ohjeita.
Vaikka arveletkin, että koira ei ole kyseenalaistanut perheenpään paikkaa, on kyse kuitenkin johtajuudesta, koira kokee olevansa ainakin joissakin asioissa johtajasi. Se ei luota sinuun johtajana ainakaan ulkona, koska se puolustaa sinua. Ja jos hermostut ulkona, se tietenkin olettaa, että nyt on todella syytäkin itsekin hermostua vielä enemmän. Pysy itse aina todella rauhallisena.
Jos laitat sähköpostiosoitteesi, voin lähettää sinulle ohjeetkin.- neuvoton pikku hiljaa
Kiitoksia noista avuistanne. Laittaisin mieluusti sähk.posti osoitteeni, mutta kuten varmaan arvaatkin, että miksi en. Tämä on hyvin julkinen keskustelu paikka. ;)
- pahennat tilannetta
Koira pelkää,
läpsäisyt, karjunnat, suihkepullot ja sitruunapannat pahentavat sen paniikkia.
Pitää yrittää ENNALTAEHKÄISTÄ ohitusräyhät kiertämällä kauempaa, syöttämällä ajoissa herkkuja ja jos jo ehtii räyhäämään,
jatka matkaa aivan normaalisti huomioimatta koiraa. Koiralle: minä en huomannut mitään outoa tuossa toisessa koirassa, jatketaan normaalisti.
Se, että sinä et käyttäydy normaalisti saa koiran uskomaan, että tilanteessa on oikeastikin jotain pelottavaa.
Tottakai HÖLMISTYY sinun lyömisestä,
mutta ensi kerralla yhdistää myös sen (kipu, säikähtäminen) toisiin koiriin! Pahenee.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Keskisarja loisti A-studiossa, vauhkoontunut Sofia Virta munasi itsensä
Keskisarja taas puhui 100% faktaa maahanmuuttoon liittyen. Kokoomuksen Kaumalta tuli pari hyvää puheenvuoroa, joskin muu5522800Janni Tikkanen ohjattiin miesten pukuhuoneeseen
Vai olisko sittenkin Janne Tikkanen? Jos siellä jalkojen välissä on miesten killukkeet, mieshän tämä Janni on. Ja kuuluu892542Sä olet epävakaa
tai ainakin yrität onnistuneesti vaikuttaa siltä. Ei sun kanssa uskalla ruveta yhtään mihinkään, menis hommat ojasta all211611Rakastan ja ikävöin sinua
Ei helpota tämä ikävä millään. Pelkäsin että tämä ajanjakso tulee olemaan juuri näin vaikea. Siksi halusin ennen tätä pä771542Tiedän ettet tehnyt tahallasi pahaa
Asiat tapahtuivat, ristiriidat ovat meitä vahvempia. Olemmeko me niin vahvoja, että selviämme tästäkin vielä? Aika paljo1101480- 691394
Mieti miten paljon yritin
Löytää yhteyttä kanssasi uudelleen sen väärinymmärryksen jälkeen. Koen etten tullut puoleltasi hyvin kohdelluksi mies😔421385- 271298
Teräväkielinen Virta jauhotti totaalisesti sössöttävän Keskisarjan
Harvoin on noin suvereenia jauhotusta A-studiossa nähty. Ja minä äänestän demareita, joita ei oltu paikalle edes kutsut3091276Haluatko tietää totuuden?
Olen kyllästynyt sinuun. Et herätä enää mielenkiintoa. Samat jutut x 100. Kuten narskuilla aina. Samalla tunnen myötätun901173