"Osasyynä työntekijäpulaan Tonteri pitää koulutusjärjestelmän muutosta. Aiemmin pankkitoimihenkilöiksi rekrytoitiin pääosin yo-merkonomeja.
Nyt hakijat ovat ammattikorkeakouluista valmistuneita tradenomeja, joille peruspankkityö ei kelpaa.
– Tradenomiopiskelijat haluavat pääsääntöisesti koviin asiantuntija- ja esimiestehtäviin ja nopeasti. Palveluala kiinnostaa heitä selvästi vähemmän, Tonteri kertoo.
Myös Ojala on huomannut saman kehityksen.
Edes pankkitoimihenkilöiden töiden muuttuminen aiempaa vaativammiksi ei Tonterin mukaan tunnu riittävän tradenomeille."
http://www.taloussanomat.fi/etusivu/5579329.asp
Ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa, vai mitä? ;)
Nyt hakijat ovat ammattikorkeakouluista valmistuneita tradenomeja, joille peruspankkityö ei kelpaa.
– Tradenomiopiskelijat haluavat pääsääntöisesti koviin asiantuntija- ja esimiestehtäviin ja nopeasti. Palveluala kiinnostaa heitä selvästi vähemmän, Tonteri kertoo.
Myös Ojala on huomannut saman kehityksen.
Edes pankkitoimihenkilöiden töiden muuttuminen aiempaa vaativammiksi ei Tonterin mukaan tunnu riittävän tradenomeille."
http://www.taloussanomat.fi/etusivu/5579329.asp
Ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa, vai mitä? ;)
Vastaukset 28
Vanhimmat
Mikä siinä on etteivät merkonomit kelpaa niinkuin tähänkin saakka? Ihme ruikutusta, jos tradenomit eivät niihin töihin halua
Nuo jutussa mainitut YO-merkonomit eivät suinkaan ole sama asia kuin nykyiset ammattikoulumerkonomit. Jutussa viitattiin opistotason käyneisiin, joita ennen AMK-järjestelmän tuloa kutsuttiin merkonomeiksi. Silloin ammattikouluista valmistui merkantteja, mutta tradenomi-nimikkeen käyttöönoton myötä merkonomi jäi vapaaksi ja ammattikoulut ottivat sen nopeasti käyttöön.
Opistomerkonomit olivat käytännössä sama asia kuin tradenomi nykyään sillä erotuksella, että koulutus oli tehokkaampaa, tiivistahtisempaa ja enemmän ydinosaamiseen painottuvaa. Opistotason koulutusohjelmista muokattiin neljävuotisia lisäämällä jo olemassa olleen opetusohjelman päälle turhia täytekursseja (yleissivistävät, lukion kertaus, työkyky, liikunta ym.), jotka eivät tosiasiassa lisää tradenomin ammatillisia valmiuksia yhtään, mutta venyttävät valmistumista vuodella. Ongelmana tässä on sitten se, että neljävuotisen tutkinnon suorittaneet tradenomit kuvittelevat virheellisesti olevansa paremmin koulutettuja kuin 3 vuotta opiskelleet merkonomit, eivätkä he tästä syystä halua enää tehdä merkonomin hommia. Sinänsä ihan ymmärrettävää, koska olisihan se pettymys kova kun tajuaisi opiskelleensa turhaan hypetetyn tutkinnon.
Paskapuhetta jälleen kerran.
Etsipä opintosuunnitelma josta nuo mainitsemasi kurssit löytyvät ja täyttävät sen ylimääräisen vuoden, eli n. 35 opintoviikkoa
Esim. Helian liiketalouden koulutusohjelma:
http://www.helia.fi/fi/opinto-opas2005-2006/liiketaloudenko/koulutusohjelmanrakennesisaltojalaajuus/
Toimiva työyhteisö 8 op on täysin turha
Kotimainen ja kansainvälinen toimintaympäristö 12 op on turha
Vaihtoehtoiset kieliopinnot 9 op ovat turhia
Esim. rahoituksen opiskelijalle markkinointi 6 op on turhaa
Viestintä 6 op on täytetavaraa
Liiketalouden asiantuntijaksi kaavu 3 op on myös täytekurssi
Tietotekniset välineet ja tiedonhaku 8 op on täysin turhaa
Matematiikka, tilastotiede ja tutkimusmenetelmät 13 op ovat suurelta osin turhia. Ainoastaan ammattiin liittyvää matematiikkaa tarvitaan, ja sitäkin ainoastaan niiden painotusten osalta kuin on tarpeen (esim. markkinoijat eivät tarvitse yhtään). tutkimusmetodologia on naurettavaa pelleilyä ja yliopistomaailmasta kopioitua.
Tuossa on jo 65 opintopisteen edestä täytekursseja ja turhaa materiaalia, joka ei vie henkilön ammatillista osaamista tai pätevyyttä laisinkaan eteenpäin. Lisää olisi helppo löytää, sillä kaikkien alojen perusteiden puolivillaisessa opiskelussa ei ole mitään järkeä. Mieluummin keskittyy ydinosaamiseen. AMK:ssa on paljon yleissivistävää höttöä ja lukiotietojen kertausta, mikä on ammattitaidon kannalta tarpeetonta. Näillä kuitenkin saadaan tutkintoa venytettyä kun opiskelijat opettelevat asioita, jotka kuuluisi opetella työpaikalla, tai osata jo valmiiksi.
Nuoko ovat mielestäsi turhia kursseja?!
Mitähän siellä koulussa sitten pitäisi opiskella jos esim. kielet, yritysviestintä ja atk on turhaa??
Ihan uskomatonta tarinaa kirjoitat =D =D
Kirjoitukseesi viitaten olet ilmeisesti valmis myös kertomaan millä lukion kursseilla kerrotaan esim aiheista:
Toimiva työyhteisö
Kotimainen ja kansainvälinen toimintaympäristö
Markkinointi
Yritysviestintä
Nyt kyllä suollat sellaista paskaa, ettei pahemmasta väliä. Mikähän sitten olisi tähdellistä?
Lukion kertausta ovat kielet ja matematiikka/tilastotiede. Työyhteisö-kursseja ei todellakaan tarvita mihinkään. Ne ovat alusta loppuun täytekursseja, siis aivan totaalisen turhia. Sellaisia työnantaja järjestää tarvittaessa, ja oikeastaan ne ovat tarpeellisia ainoastaan hr-väelle. jos siis tuleva työnantajasi ei ole Eila Kaisla, ei niistä kannata välittää.
Kotimainen ja kansainvälinen toimintaympäristö ovat sellaisia aiheita, jotka henkilö oppii omassa työtehtävässään hyvin nopeasti. Siis mikäli on tarpeen. 99% kaikista valmistuvista tradenomeista pärjää oikein mainiosti ilman tuota tavaraa. Jos sen sijaan sijoitut työelämässä paperifirman vientiyksikköön, voi kansainvälisen toimintaympäristön tuntemisesta olla hyötyäkin. Veikkaan kuitenkin, että siinäkin tapauksessa joudut sen metsäteollisuuden toimintaympäristön opettelemaan ihan alusta alkaen, siinä ei koulukurssi auta.
Markkinoinnista ei ole mitään, siis ei mitään, hyötyä esim. kirjanpitäjällä. Kirjanpitäjä "pitää kirjaa" omassa kopissaan työpaikalla ihan ilman guerillamarketingin lyhyttä oppimäärääkin. Eikä johdannaismeklarin todellakaan tarvitse tietää marketingmixeistä yhtään mitään.
Yritysviestintä? Please! Siis oikeasti, mihin helvettiin sinä tarvitset tuollaista? Kun olet ollut viikon ensimmäisessä duunipaikassasi niin tiedät kaiken tarpeellisen yritysviestinnästä. Paitsi tietysti mikäli kuulut siihen 0,5 prosenttiin tradenomeista, joille viestinnästä tulee ammatti. Tämä ei kai kuitenkaan voi olla peruste sille, että loput 99,5 prosenttia joutuisivat opiskelemaan alan perusteita.
Rahoitusta lukevalle tähdellistä on rahoitus, laskentatoimea lukevalle laskentatoimi, markkinoijalle markkinointi jne. Pieni määrä kieliä ehkä, mutta toisaalta nekin on jo opittu peruskoulun ja lukion aikana. Matematiikka saattaa jollekin olla hyödyksi, mutta paljon suppeammassa mittakaavassa. Lähinnä vanhan kertaus talousmatematiikkaa painottaen. Tärkeää on siis hankkia raudanluja ammattitaito sillä omalla alalla, ei mikään muu.
...Ettei se oma ala lopulta ehkä olekaan se "oma" ala.
tuon perusteella on aivan sama ottaa töihin kenet halvimmalla saa, koska kaiken oppii työssä käymällä.
Et ole oikein sisäistänyt opiskelun perimmäistä tarkoitusta.
Puhut asiaa, suurin osa tradetutkinnon kursseista on ihan oikeasti turhia. Itse olen kyseisen tutkinnon suorittanut joten tiedän asian olevan näin. Esimerkkinä: Meillä oli ensin yrittäjyyden perusteet, sitten yritystoiminnan perusteet ja vielä aloittavan yrityksen suunnittelu...kaikki samaa jauhamista, sama opettaja jolla vielä samat kalvot jokaisella näistä kursseista. Että silleen.
Huhhuijaa! Kyllä se on ihmisestä itsestään kiinni, jos ei osaa nähdä tradenomitutkinnon hyötyä! Omalla kohdalla ainakin arvostus työelämässä kertoo opiskelun hyödyn. Työelämä arvostaa ihmisiä, joilla on laaja näkemys yritysmaailmasta ja lisäksi substanssiosaamista joltain tietyltä alalta. Päivän trendi on osaamisen saaminen rakenteisiin ja kyky omaksua asioita myös oman tontin ulkopuolelta. Ja kyllä ainakin itseäni kiinnostaa myös miten oma työnantajayritykseni toimii oman osaamissektorini ulkopuolella ja ymmärtää yrityksen toimintaa kokonaisvaltaisesti tuijottamatta vain suppeaa osa-aluetta. Ja tässä suurena apuna on omalla kohdallani ollut suorittamani korkekoulututkinto:tradenomitutkinto!
Ja mitä kieliopintoihin tulee, niin pärjätäkseen nykypäivän kansainvälistyvässä bisneselämässä ei pelkkä lukiopohja riitä vaan pitää laajentaa osaamista ammattisanastoihin ja kansainvälisiin neuvottelukulttuureihin. Ja mikä olisikaan järkevämpää kuin opetella teoriaopintojen ja työelämälähtöisten opintojen ohessa myös samalla tuo toimeen tuleminen jollain vieraalla kielellä!!
ja viitaten noihin mainitsemiisi aloittavan yrityksen perustamisiin yms yrittäjyyskursseihin, niin omalla kohdallani ainakin olen niistä hyötynyt vaikka en omaa yritystä olekaan perustamassa.
Mutta jokainen opiskelkoon sitä mikä itseään kiinnostaa. Mikäli jollekulle tradenomitutkinnosta ei ole hyötyä, lienee syynä väärän alan valinta. Omalla kohdallani valmistumisesta on nyt kaksi vuotta ja olen jo päässyt tutkintoni avulla menestyvän kv-yritykseen esimiestehtäviin ja palkkatasokin on kohdallaan, joten en kadu päivääkään suorittamaani tutkintoa!
no juu, voihan ne kurssit jossain koulussa olla järjestetty niin hyvin että niistä on hyötyä. Mutta jos olisit noilla meidän tunneilla, olisit samaa mieltä kanssani. Sillä opettajalla oli ihan oikeasti tarkalleen samat kalvot noilla kaikilla kursseilla, siis ihan oikeasti. Onko hyödyllistä käydä samoja asioita läpi monta kertaa eri nimityksillä?
Kouluissa on siis eroja, koulutus voi olla hyvä jos opetus on hyvää.
Hyvä, että olet löytänyt paikkasi ja voit olla tyytyväinen opintoihisi. Haluan vaan esittää sellaisen kommentin, että vaikka kaikesta koulutuksesta on tietysti aina hyötyä, täytyy jossain kohdin kuitenkin erikoistua ja syventää. Siinä mielessä tradenomikoulutuksen arvostelu on ihan oikealla pohjalla: paljon kaikkea, mutta ei juuri mitään riittävän syvällisesti.
Yhdyn mielipiteeseesi, että monet (mutta eivät kaikki) mainitsemasi kurssit ovat turhia.
Mutta mitäs siitä sanotte, että minä valmistuin silloin wanhaan hywään aikaan (1993) yo-merkonomiksi Kauppiaiden Kauppaoppilaitoksesta (arvostettu koulu) ja meillä oli aineina mm. toimistotekniikkaa, jossa säädimme konttorituolia ergonomiseksi ja matematiikkaa, jossa selvitimme, mitä murtoluku tarkoittaa. Hiukan tuli motivaatiovaikeuksia, kun pohjalla oli lukion pitkä matikka :D Että se siitä upeasta vanhasta merkonomikoulutuksesta. Tällä haavaa opiskelen iltalinjalla tradenomiksi ja täytyy myöntää, että monilta osin opetuksen taso ei ole päätä huimaavaa - varsinkin kun yli 10 vuoden työkokemuksella sitä osaa jo jotakin opetukselta vaatiakin.
Olipas hienosti kirjoitettu teksti. Tuli heti mieleen, että kyllä huomaa kuka on istunut AMK:n tunnilla. Hienoja sanoja kuten substanssiosaaminen, osaamissektori. Todella vaikuttavaa, ja auttaa kyllä itsensä markkinoimisessa työhaastattelussa.
"Työelämä arvostaa ihmisiä, joilla on laaja näkemys yritysmaailmasta ja lisäksi substanssiosaamista joltain tietyltä alalta."
Ihan totta. Turha kuitenkin väittää, että AMK:n tarjoamat peruskurssit tarjoaisivat mitään "laajempaa näkemystä" yritysmaailmasta. Näin ei nimittäin ole, ja siinä mielessä voi hyvin sanoa, ettei niistä mitään hyötyä. Lehtiä lukeva henkilö saa aivan yhtä laajan näkemyksen lukemalla Helsingin sanomien taloussivut päivittäin: siellä opetetaan ne ihan samat "uutuudet" niin markkinoinnin kuin johtamisen ja konsultoinninkin osalta.
"Ja mitä kieliopintoihin tulee, niin pärjätäkseen nykypäivän kansainvälistyvässä bisneselämässä ei pelkkä lukiopohja riitä vaan pitää laajentaa osaamista ammattisanastoihin ja kansainvälisiin neuvottelukulttuureihin."
Itse kirjoitin kielistä L:n ja E:n, ja voin sanoa, että AMK:n opetus on kielten osalta ollut naurettavaa. Lähinnä vitsi, etenkin kun en saanut vapautusta läsnäolopakosta, vaan jouduin istumaan kuuntelemassa kielen perusteiden opiskelua. Joku voisi sitten kommentoida, etteivät kaikki suinkaan osaa esim. englantia laudatorin arvosta. Totta, mutta kaikki eivät myöskään osaa matematiikan perusteita. Ehkä näiden henkilöiden paikka on jossain muussa koulussa. AMK:n on kuitenkin tarkoitus olla JATKO-opiskelua sitä edeltäneille kouluille, ja näin ollen voidaan olettaa, että siellä opiskelijoilla on jo hyvässä hallinnassa niiden edeltävien koulujen opintosuunnitelmien mukainen taitotaso.
Neuvottelukulttuurista on sitten taas ihan turha puhuakaan. Jos työelämässä joudut tekemisiin japanilaisten kanssa niin voit tarvittaessa lukea olemassaolevista kulttuurieroista vaikka lentomatkalla Tokioon. Siihen ei tarvita koulukurssia, eikä siitä ole suurimmalle osalle mitään hyötyäkään.
"ja viitaten noihin mainitsemiisi aloittavan yrityksen perustamisiin yms yrittäjyyskursseihin, niin omalla kohdallani ainakin olen niistä hyötynyt vaikka en omaa yritystä olekaan perustamassa."
Tässä tulee sitten taas kysymys siitä, että mihin raja vedetään. Kuten yllä mainittiinkin niin ainahan ihminen hyötyy kaikesta opiskelemastaan. Toki itsekin hyödyin lukion filosofian ja fysiikan tunneista, mutta ei se tarkoita sitä, että ne kuuluisivat automaattisesti kaikkeen opiskeluun. yrittäjyyskurssit ovat hieno asia yrittäjyydestä kiinnostuneille, mutta tulevan tilintarkastajan pitäisi mieluummin lukea jotain tilintarkastukseen oleellisesti liittyvää.
Miksi arvoisa merkonomi sitten viitsii vaivautua iltalinjalle opiskelemaan kun se niin turhaa on?
Ammattikoulua, siellä on tämä kaikki sinulle turha karsittu pois!
On se, että tradenomit haluavat suoraan asiantuntijatehtäviin, vaikka heillä ei ole substanssiosaamista. Ei riitä, että tietää kaikesta vähän, muttei mistään tarpeeksi.
Kyllä tässä hieman paistaa läpi nenänvartta pitkin katselu merkonomeja kohtaan ja oman tutkinnon jalustalle nostaminen ilman validia kompetenssia, mikä käy ilmi myös siitä, että sinäkin käytät tutkinnostasi harhaanjohtavasti nimeä korkeakoulututkinto, joka ei kerro todellisesta osaamisestasi yhtään mitään. Miksei voi rehellisesti puhua ammattikorkeakoulututkinnosta, jos olet kerta AMK:sta valmistunut?
Onko AMK:sta valmistuva insinööri/tradenomi valmis hoitamaan itsenäisesti vaativia oman alansa asiantuntijatehtäviä? Työnantajapuolen ja opiskelijajärjestöjen mukaan ei ole. Koulutus ei siis anna valmiuksia siihen, mihin sen pitäisi antaa valmiuksia. Tästä syystä koulutusta pitää tehostaa, parantaa ja lisätä määrällisesti, sillä nykyiset erikoistumisalueen opinnot eivät ole riittävät työelämän tarpeisiin nähden. Koulutuksen pituus on siis ihan OK, mutta opintoviikot on hajautettu liian laajalle. Pointtina ei siis ole se, että koulutusta pitäisi lyhentää karsimalla turhaa, vaan se, että koulutusta pitäisi tehostaa ja sen laatua parantaa korvaamalla turhia kursseja ammattitaidon kannalta tärkeillä kursseilla. Sen takia ammattikoulu ei nyt auta tässä asiassa.
Ainakin tekniikan puolella eivät työnantajat oikein tunnu tietävän mistä puhuvat sillä wanhoina hywinä aikoina vastavalmistuneella opisto-inssillä oli takanaan vähintään kolmen vuoden työkokemus (teoriassa vuoden vähemmän).
Tällä hetkellä valmistuvalla inssillä on huonoimmassa tapauksessa takanaan vain pakollinen harjoittelu (luokkaa 5kk). Ja sitten ihmetellään miten uutta insinööriä ei saadakaan ensimmäisestä päivästä lähtien "tuottamaan" niinkuin wanhoina hywinä aikoina...
kaikista HERROJA. Ainakin paperilla. Kun "korkeakoulutasolla" koulutetaan (ainakin demareiden märissä unissa) 70 prosenttia ikäluokasta, 10 prosenttia syrjäytyy ja 20 prosenttia tekee perinteisen duunarin hommia, ollaan Utopiassa. Jopa Thomas Moore olisi ylpeä suomalaisista.
Brittiystäväni hymähtäen ihmetteli suuresti,että ketä teillä Suomessa töitä tekee, kun OECD:n tuoreiden tilastojen mukaan korkeakoulutettuja on ikäluokasta em. määrä. Onko Suomi keksinyt ikiliikkuvan herrahissin?
No, hyvät ystävät. Ei tilanne noin ole. Mikään ei todellisuudessa ole muuttunut. Ennen pankin tiskillä pärjäsi, jos oli merkonomin tiedot. Nyt tiskillä tarvitaan jo vähän enemmän. Nyt samat pankkineidit ovat tradenomeja. Muutama (yleensä mies) voi päästä konttorinjohtajaksi, niin kuin pääsi merkonomitkin.
Sama juttu pätee sairaanhoitajiin. Kuka hommat hoitaa, jos ammattikorkeakoulusta valmistuneet sairaanhoitajat ovat vain päälliköitä ja "vaativissa asiantuntijatehtävissä"?
Tässä päästään nyt amk-terminologian ytimeen: kaikista tehdään "huippuosaajia, jotka toimivat vaativissa asiantuntija- ja esimiestehtävissä". Aivan oikein, esimerkkinä terveydenhuolto: Sairaanhoitajat ovat vaativissa asiantuntijatehtävissä ja osa jopa osastonhoitajina esimiestehtävissä. KUTEN AINA ENNENENKIN. Mikään ei ole muuttunut. MOT:
Juttuhan on täyttä totta. Nämä tradenomit ovat nirppanokkia jotka haluavat oman työhuoneen ja heti pomoiksi. Mutta ei niitä paikkoja kaikille ole, ei läheskään. Eikä esimieheksi heti päästä vaan monen vuoden työkokemuksen jälkeen, jos olet osoittanut olevasi kyvykäs. Alhaalta pitää aloittaa ja ylöspäin kiivetä porras portaalta. Ja se portaiden väli on vuosia.
Tosin suurin syyllinen on ammattikorkeakoulujärjestelmä ja opettajat jotka uskottelee oppilailleen että taivas aukeaa heti. Ihme ettei kukaan ole kunnolla syyttänyt kouluja valehtelusta. Jos ja kun asiakaspalveluun hakee merkonomi niin on jopa vahvemmalla tulla valituksi sillä tämä ei liikoja luule vaan tekee töitä.
Noh....
Osasyynä paremmin se, että pankkiala ei kiinnosta.... Syynä pankkien oma vika.
Yt-neuvottelut parin viime vuoden sisällä ovat käyneet / käyvät läpi mm. Sampo, Nordea, Oko, Evli, EQ-pankki...
Niimpä niin.
Miksipä mennä pankkiin töihin??
Niin se metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Jos ko. ala jatkuvalla syötöllä tekee yt-neuvotteluja tuloksien parantamisekse, ei paikat houkuttele enää ketään töihin.
Turha syyttää koulutjärjestelmää. :) Syytä olisi vilkaista peiliin.
Niin nopeasti se unohtuu, miten pankit heittivät väkeä urakalla pihalle. Kvartaalitaloudessa osakekurssien viilaminen yt-neuvotteluiden ja irtisanomisten avulla alkaa kohta olla ohitse. Olemme tulossa sellaiseen työmarkkinatilanteeseen, jossa on helpompaa heittää väkeä pihalle kun saada sitä takaisin.
Ei pankkitoimihenkilöiden homma ole sen kummempaa, etteikö sitä merkonomipohjalta voisi hoitaa. On vain imagon kohottamista, pitää sitä vaativampana. Sijoitusneuvojan hommissa tarvitsee amk-tason osaamista tai kokenutta merkonomia. Perus pankkihenkilöhommat ovat merkonomihommia.
Miksi eivät merkonoomit enää kelpaa?
Ilmeisesti kyse on vain koulutuksen inflaatiosta. Ovatko kohta jo ekonoomit sijoitusneuvojina?
Ei siinä ihme koulutusta tarvitse, kunhan osaa olla tarkka rahojen kanssa, muutaman prosentti ja kertolaskun osaa ja hymyillä kauniisti ja myydä tuotetta ts. palvelua.
Ent. pankkitoimihlö nykyinen toimistopäällikkö
Hehheh, ei tarvitse kitistä kun on suhteita, niillä pääsee pitkälle, ei joudu kesäduunareiden kanssa hanttihommiin.