Rakentaminen pitää olla mielekästä puuhaa ja sitä pitää tehdä sellaisella rytmillä että hommasta nauttii.
Muutoin tulee helposti oiottua mutkia ja tehtyä tahallisia/tahattomia virheitä.
Hyvä siitä tulee kun ei hosu. Tämän kun muistaa, niin ollaan oikella polulla.
Muutoin tulee helposti oiottua mutkia ja tehtyä tahallisia/tahattomia virheitä.
Hyvä siitä tulee kun ei hosu. Tämän kun muistaa, niin ollaan oikella polulla.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mulla asenteena se, että rakentaminen on kiva harrastus = toivottavasti ei lopu ihan heti. Tekeillä 300m2 hartiapankilla...
..pitää myös muistaa, jos liiaksi venyttää saattaa tympääntyä koko lopulta touhuun. Alitajuisesti miettii keskeneräisiä hommia. Lisäksi jos asuu vuokralla, menot juoksevat koko ajan. Ei hitaasti vaan riittävän sutjakkaasti :)
VOI HELVETTI SIINÄ KOKO BUDJETISSA TUNNU MUUTAMAN KUUKAUDEN YLIMÄÄRÄINEN VUOKRA MISSÄÄN, SAATANAN ÄÄLIÖ!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Kukahan se on ääliö, kun ei osaa laittaa edes caps lookia pois!? Muutama kuukausi ei joo varmasti tunnu missään. Alkuperäisestä viestistä välittyi kuva pikkuisen pidemmästä raksa-ajasta. Että tekee tyyliin silloin kun huvittaa... venyy helposti kahteen vuoteen.
Töissä käyvänä ja köpöt kädet omaavana ostin suosiolla ukot tekemään taloa. Itse tehdään pieniä apuhommia ja järjestellään asioita. Muuttopäivää ei olla määritelty vaan päätetty muuttaa taloon, kun se on valmis. Ekaa taloa rakennuttaessaan ei oikein osaa asiaa arvioida homman vaatimaa aikaa eikä asettaa itselleen stressiä mistään määräpäivistä. Muutto on jouluksi, vuosi on vielä hämärän peitossa. Ei vaan, kesän aikana sinne päästään, kun se homma näyttää etenevän ihan hyvin ilman turhaa stressiä ja määräpäiviä. Lomat pidetään sen mukaan, kun raksalle päsee tapiseeraamaan ja pensseliä heilutteleen. Koko hankkeen aikana on pari kertaa pikkustressiä pukannut päälle, mutta siitäkin puolet on johtunut ihan muiden asioiden hoitamisesta. Ainakin itse oon ollu yllättynyt, miten rennosti asiaan on tullut suhtauduttua.
Yks hyvä stressin vähentäjä oli realismi talohankkeen alussa. Löydettiin kiva talomalli ja tehtiin kaupat. Talomyyjän arvioima budjettikin vaikutti ihan sopivalta. Kun kaikki urakat alkoi todellisesti hahmottua, todettiin, että nyt menee talous aika tiukille. Otettiin asia uuteen pohdintaan ja vaihdettiin taloon, jossa on tilaa meidän tarpeisiin. Makuutilat ja keittiöneliöt pysy samanlaisina, aulatilaa ja käytävätilaa tippu 40 neliötä. Kummasti helpotti elämää, kun lainataakka on kohtuullinen. Nyt kun on katsellut hankkeen etenemistä, on huomannut, että tänkin budjetti hiukka venyy, mutta on siihen nyt varaakin. Ekassa vaihtoehdossa olis ollut nieleskelimistä jokaisessa lisälaskussa.