Siskon lapsi

Aikalailla samanlainen tarina on ystävättärelläni, paitsi että kyseessä on oma lapsi ja lapsenlapsi.

Heillä asia on ratkaistu OHEISHUOLTAJUUDELLA.
Se on vaihtoehto kun huostaanotto on riskinä.

Tuomioistuin voi päättää, että lapsen huolto uskotaan vanhempien ohella tai sijasta yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut siihen suostumuksensa. Tämä henkilö voi olla esimerkiksi lapsen lähisukulainen. Jos vanhemmat tai toinen heistä ovat lapsensa huoltajia, oheishuoltajuus voidaan myöntää toiselle henkilölle vain, jos tähän on lapsen kannalta erittäin painavia syitä. (HtapL 9 §)

Apua voit saada esim oikeusaputoimistosta

sijoitettua ja kummallekkin on etsitty ensin sukulaissijoituspaikkaa.
Kummallekkaan ei jöytynyt.
Luulisin, että joka kunnassa painaa myös lapsen tunteminen pitemmältä aikaa.

Jos siskosi myöntää, ja suostuu, ettei hänestä ole huoltajaksi ja asiaa aletaan hoitamaan lastensujeluviraston kanssa, varmaan hyvin perustein saat siskosi lapsen sijaishuoltajuuden. Yksinäisille ei aina anneta, mutta meillä yksinäinen mies.(myöhemmin mieheni) sai puolisukulaisuuden perusteella.On yksinäisiä naisia jotka ovat sijaisäitinä. Esim. eräs naisopettaja sai sijoitukseen itselleen oppilaan koulustaan.Se on usein kuitenkin parempi kuin rikkinäinen koti tai lastenkoti.

ihana ihminen, koska huolehdit tytöstä. Minua niin säälittää kaltoin kohdellut lapset varsinkin silloin kun kuulee ettei heillä ole ketään läheistä ja turvallista ihmistä elämässään.

Teidän kannattaisi puhua siskonne kanssa tuosta ongelmasta. Kun siskollasi putki päällä, miten ihmeessä tyttö pärjää kun ei isäkään ole kuvioissa. Näkeekö lapsi kaikki nämä itsariyrityksetkin? Kauheat traumat jää lapselle tuollaisesta. Tuntuu tietenkin pahalta myös siskosi puolesta, mutta koska kukapa nyt aikuiselle ihmiselle mitään mahtaa, niin pelastakaa ainakin lapsi pahemmilta traumoilta. jos pystyisitte ottamaan tytön teille vaikkapa sopien siskon kanssa, että tyttö palaa kotiin kun/jos hän saa elämänsä kuntoon.

Jos lapsi on kouluunkin menossa, niin olisi varmaan syytä laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Omasta kokemuksestani tiedän, että koulun alettua tulee paljon vanhemmillekkin muistettavia asioita koulun tiimoilta. Se ei varmasti äidin elämää yhtään helpota. Varmasti jo opettajakin jo huomaa asian ja puuttuu siihen.
Kai lapsi voi esim. teillä asua ja tavata äitiään kuten sovitte. Virallisia eitä en tiedä, mutta tuntuisi luonnolliselta vaihtoehdolta varsinkin jos sinä hänet mielellään otat ja äitikin samaa mieltä.

Siskoni lapset huostaanotettiin neljä vuotta sitten. Siihen asti pelastin siskoani mitä erilaisimmista tilanteista: uskoin, tuin ja rakastin. Se oli väärää pelastamista. Lapset kärsivät, minä sairastuin.
Olen vahvasti sitä mieltä, että sukulaissijoitus on iso riski. Meidän perhe on yhä siskoni vuoksi sairas. Mitä, jos lapset olisivat olleet siinä kaiken puheen, toiminnan ja sättimisen kentällä? Emme ikinä tule parantumaan tai toipumaan rakkaiden tyttöjen huostaanotosta ja sijoituksesta, mutta tiedän sen olleen ensimmäinen hyvä ja säädyllinen tapahtuma heidän elämässään.
Nyt, kun aikaa on kulunut ja esikoinen on kasvanut yli 10-vuotiaaksi, olen pyytänyt anteeksi sitä, että pelastin aikuista lasten hyvinvoinnin kustannuksella. Niin vahvat ovat kulissit, niin heikot me ihmiset.