Eli meillä on reilun 4kk:n ikäinen tyttö,jolla oli tosi paha koliikki alkaen parin viikon iästä noin kolmen kuukauden ikään.Tämän jälkeen on ollut rauhallisempi vaihe,neiti on vedellyt aikamoisia yöunia ja päiväunetkin on olleet välillä useamman tunnin mittaisia.Nauravainen tyttö,ja kova hötöttämään,kun vatsa ei ole kipeä.
Muutaman viikon ajan,ja kokoajan enenevissä määrin on taas nukkuminen jäänyt vähemmälle ja tyttö heräilee vähän väliä.
Hereillä ollessa välillä ollaan hyvällä tuulella,välillä kirkutaan kimeästi tai karjutaan ja ähistään.Kaikki käsiin saatava menee suuhun,paremman puutteessa oma nyrkki.Näitä suuhunmeneviä esineitä sitten purraan ja ähistään pää punaisena,välillä kovasti kuolaten.....
Siis,hampaitako on tulossa?
Tiedän kyllä,että tämäkin on varmasti yksilöllistä,mutta kauanko tämä vaihe mahtaa suurinpiirtein kestää?
Ja voiko pienen ihmisen oloa mitenkään helpottaa?
Muutaman viikon ajan,ja kokoajan enenevissä määrin on taas nukkuminen jäänyt vähemmälle ja tyttö heräilee vähän väliä.
Hereillä ollessa välillä ollaan hyvällä tuulella,välillä kirkutaan kimeästi tai karjutaan ja ähistään.Kaikki käsiin saatava menee suuhun,paremman puutteessa oma nyrkki.Näitä suuhunmeneviä esineitä sitten purraan ja ähistään pää punaisena,välillä kovasti kuolaten.....
Siis,hampaitako on tulossa?
Tiedän kyllä,että tämäkin on varmasti yksilöllistä,mutta kauanko tämä vaihe mahtaa suurinpiirtein kestää?
Ja voiko pienen ihmisen oloa mitenkään helpottaa?
Vastaukset 2
Vanhimmat
tutulta kuulostaa. Meillä alkoi tuo hammaskätinä tuossa kolmikuisena ja vihdoin hampaat puhkesi viisikuisena. Että kauan kesti! Ja ihan selvästi teki koko ajan hampaita. Meinasi jo usko loppua, kun yöt heräiltiin tunnin välein... Mikään ei oikein helpottanut, joskus annoin illalla supon kun oikein pahalta kuulosti, muttei sekään oikeen auttanut. Välillä "karjunta" oli kauheaa ja ikenien hierominen myös.
Tsemppiä,toivottavasti teillä puhkeaa hampit nopeammin kuin meillä! Nyt kyllä näyttäis että ylähampitkin tekis tuloaan.
Meillä on ihan samanlaista ollut jo yli kaksi kuukautta. Siis alkoi kolmikuisena. Usko on täälläkin loppunut monta kertaa, mutta kyllä ne oireet täsmää niin hyvin kaikkine kuolaamisineen ja ikenien hankaamisineen. Siinä on kyllä ollut aaltoliikettä, että aina ei kiljuta ihan niin paljon, mutta nyt on taas mennyt viikon verran huonommin. eipä supotkaan auta meillä. Joskus on viilentävä purulelu tuntunut auttavan, ainakin vie huomion pois niin ei pahaa mieltään muista. Ja korvat ja nielu on tarkastettu lääkärissä, että ei sielläkään mitään vikaa.
Olisi kyllä kiva kuulla muista, joilla on mennyt tämä vaihe nopeammin, ettet ihan masennu meistä pitkänlinjalaisista...