Koetan eri paikoista saada tietoa siitä, onko pakko kaikkien asukkaitten pienessä kerrostalossa maksaa parvekeremontti, kun vain puolella on parveke. Ja jos, maksetaanko se yhtiövastikkeen mukana, vai tasasummana tai muulla tavoin. Asiasta tuntuu olevan eri käytäntöjä. Onko kenelläkään kokemusta, miten asia on hoidettu?
Taloyhtiön parvekeremontin maksaminen
Masa
5778
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tampereella Kalevassa parvekeremontista maksoivat myös ne asunnot joissa ei ollut parveketta. Kummallista mutta kuulemma pykälien mukaista.
Kaikki maksaa, näin se mennee. Ihan sama kuin monen muunkin yhteisen remontin / parannuksen suhteen, vaikkei niistä olisi itselle mitään iloa, eikä käyttöä. Esim. hissi, pyykkitupa, kylmäkellarit, kerhohuoneet, antennijärjestelmät, pihatyöt, pihaan leikkivälineet jne, jne.. Rappuremonttiinkin joutui osallistumaan mm. tuttavani, jolla on oma sisäänkäynti!
Maksutapoja voi olla monia, useimmiten otetaan remottilainaa, jota sitten lyhennetään korjausvastikkeen muodossa.
onko naapurin parveke yhteinen , karkeasti pääteltynä täytyy mennä naapuriin, kun meillä on kerran yhteinen parveke. pyykkitupa on yhteinen sinne voi mennä kaikki, mutta miten parveke???
niin, että yhtiö hoitaa korjausvelvoitteensa ja kaikki osakkeenomistajat maksavat yhtiöjärjestyksen määräämän jyvityksen mukaan. Näin se lähtökohtaisesti kunnossapidon osalta menee.
Asia hieman muuttuu, jos tehdään perusparannus, jossa korjauksen lisäksi tai sijasta rakennetaan uutta tai parannetaan merkittävästi vanhaa esim: puretaan vanhat parvekkeet pois ja rakennetaan uudet, isommat, lasitetut ja hienommat tilalle.
Tällöin voitaisiin ajatella, että osa osakkaista hyötyy toisen osan kustannuksella jolloin jyvitystä mielestäni olisi tarkistettava niin, että parvekkeettomat eivät osallistu niihin kustannuksiin jotka koskevat peruskorjauksen yli menevää osuutta.
Kerrostaloasuminen on asumismuoto, josta seuraa tiettyjä etuja ja haittoja. On kohtuullista, että nämä edut ja haitat jakautuvat kaikille, koska se johtuu ko asumismuodosta.
Hyvä esimerkki on juuri tuo hissiasia. Se on kerrostaloasumisesta johtuva kustannus, josta kuuluu myös kaikkien maksaa, jotka ko asumismuodon valitsevat.
Ajatus, että asukkaat, jotka eivät käytä hissiä eivät siitä myöskään maksa, ei ole loppuun asti harkittu. Hissitarpeen aiheuttavat nimenomaan ne alemmat kerrokset, joiden yläpuolelle on päästävä. Vaikka alemman kerroksen asukkaat eivät hissiä käytä, niin heidän asuntojensa olemassaolo aiheuttaa hissitarpeen. Rivitalo voi olla 2-kerroksinen, mutta niissä ei tarvita hissiä, vaikka kaikkia asunnot ovatkin heti katon alla, kuten kerrostalossakin ylimmät asunnot. Nelikerroksisen kerrostalon asukkaat voisivat vaatia alempien kerrosten asukkaita maksamaan hissikustannukset, koska heidän kerrostensa olemassaolo aiheuttaa hissitarpeen.
Molemmat edelliset ajatukset ovat yhtäperusteltuja. On syytä vain hyväksyä, että kerrostalossa tarvitaan hissi, ja se on asumismuodon aiheuttama kustannus, joka kuuluu kaikkien maksettavaksi, riippumatta siitä, kuka sitä käyttää tai kuka sen tarpeen aiheuttaa.