Saako lapsen eristää päiväkodissa muista lapsista?Miten on syrjäytymisen estäminen tälläisessä tapauksessa??Kertokaahan miten hoidatte lapsia päiväkodeissa!Saako äidille sanoa,että vanhemmat eivät täällä päätä?
Miten on hoitajat?
huolestunut..
345736
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Meillä on joskus pakko siirtää lapsi toiseen huoneeseen jos kiukkukohtaus iskee. Ei ole oikein toisia lapsia kohtaan, että joutuvat olemaan siinä kun toinen huutaa ja kiukkuaa. Emme kuitenkaan sulje lasta ovien taa, ovi on raollaan ja menemme jonkin ajan kuluttua lapsen luo, otamme syliin ja rauhoittelemme. Lapsen täytyy saada kiukutella turvallisesti. Ei tulis mieleenkään sanoa vanhemmille etteivät he päätä asioista pk:ssa. Missä on kasvatuskumppanuus?
"ei tulisi mieleenkään sanoa vanhemmille etteivät he päätä asioista pk:ssa".
Juuri näin sitä ajattelee mutta mitä sanoa lapselle kun tämä sanoo että pk tädit sanoivat ettei äiti päätä asioista päiväkodissa? Kyseessä ei mikään "erikoinen tapaus" vaan ihan noin yleensä kommentti ja kuitenkin meille vanhemmille toitotetaan tuota " kasvatuskumppanuutta" :)
Itse sanoin lapselle tuohon että äiti päättää, ja niistä asioista sovitaan sitten hoitajien kanssa yhdessä ja pk:ssa ollessa tädit päättävät joskus tarvittaessa lapsenkin puolesta mutta eivät saa kumota äidin sanomisia.
kyllä minun puolestani ainakin päiväkodin tädit savat rauhassa päättää päiviksen ja sitä kautta lapseeni liittyvistä asioista, kun hän on PÄIVÄKODISSA.
>mutta eivät saa kumota äidin sanomisia. <
No kyllä tosiaan saavat, hehän siellä työtänsä tekevät, et sinä.
minun päätöstäni ( nyt ei kyse mistään "saako siellä pöydällä seistä vai ei-idiotismista).
Jos minä sanon, että pienellä lapsellani ( korvatulehduskierteinen) täytyy olla tähän vuoden aikaan päiväkodissa ulkona ollessaan kurahousujen alla muutakin vaatetta kuin pelkät pitkät kalsarit niin kyllä siellä silloin pitää olla muutakin kuin pitkät kalsarit ja kurikset.
Ja tässä olikin kyse lähinnä siitä ristiriidasta, mitä sanotaan vanhemmille ja mitä toisaalta lapsille...
"Juuri näin sitä ajattelee mutta mitä sanoa lapselle kun tämä sanoo että pk tädit sanoivat ettei äiti päätä asioista päiväkodissa?"
Kannattaa aina muistaa vanhan kansakoulunopettajan lause ekaluokkalaisten vanhemmille: "Lupaan, että en usko kaikkea, mitä lapset kertovat kodista, kun lupaatte, että ette usko kaikkea, mitä lapset kertovat koulusta".
"äiti ei päätä asioista päiväkodissa" kuulee tarhantätien tahosta toitotettavan milloin kenellekin lapselle lähes päivittäin omaansa haettaessa. Onhan se vähän ristiriitaista.
Kommenttia tuohon "tarhantäti" nimitykseen... En todellakaan pidä tuosta nimityksestä, KOSKA EN OLE LASTEN TÄTI, joita hoidan!
T. eräs lastentarhanopettaja
asioihin lapset kertovat äitinsä antaneen luvan? Lapset juttelevat päivittäin esim. että kotona ei tarvitse maistaa ruokaa, kotona saa syödä aina jäätelöä, kotona ei tarvitse nukkua, kotona saa riehua sisällä, kotona ei tarvitse mennä ulos, kotona saa lyödä, kotona saa potkia, kotona saa kiroilla, kotona ei tarvitse pyytää anteeksi...
Mitä luulet, onko näihin kaikkiin todella kotona lupa?
Ei varmaankaan (toivottavasti ainakaan:), lapset sanovat niin, jotta saisivat tahtonsa periksi. Jos vastaat, että ei ole äitisi tuollaista sanonut, lapsi vastaa, että onpas. Siinä on sitten kaksi vaihtoehtoa: sanoa, että kysytään äidiltä kun tulee tai sanoa, että täällä ei ole kodin säännöt voimassa. Näin lapsi tajuaa, ettei huijaus mennyt perille.
-"mun äiti sano että mun ei tarvii maistaa täällä puuroa"
-"äiti sanoi että mä saan juosta sisällä"
-"äiti sanoi että mun ei tarvii laittaa kuriksia
Mitä sanoo pk:n tädit?
-Tarkistetaan asia äidiltä
-äidin ja kodin säännöt/ohjeet eivät ole voimassa päiväkodissa vaan siellä totellaan päiväkodin aikuisia.
Lasten mukaan kotona saa tehdä ihan mitä vaan :)
mistään tuollaisesta itsestäänselvyydestä. Tässä tuo minun aiempi esmer. tilanteesta, jossa tarhantäti (anteeksi, lastentarhanOPETTAJA-tosin meillä tätittelevät lapsille itseään) sanovat lapselle etti äiti päätä päiväkodissa:
"-nyt ei kyse mistään "saako siellä pöydällä seistä vai ei-idiotismista".
Jos minä sanon, että pienellä lapsellani ( korvatulehduskierteinen) täytyy olla tähän vuoden aikaan päiväkodissa ulkona ollessaan kurahousujen alla muutakin vaatetta kuin pelkät pitkät kalsarit niin kyllä siellä silloin pitää olla muutakin kuin pitkät kalsarit ja kurikset. "
Tässä tapauksessa tarhantädit siis "kumosivat" aiemmat ohjeeni pitää niitä college housuja kuristen alla vedoten että päiväkodissa ei äiti päätä. Lapsi sanoi että äiti käski pitää ne jalassa, tädit vastaavat ettei äiti päätä täällä, et pidä. Että tällästä täällä.
koskaan ollut yhtäkään korvatulehdusta, lapsella kuuluu olla kurahousujen alla vielä tähän aikaan vuodesta ulkohousut, ei mitään collegeja. Meillä on päiväkodissa pienillä ollut vielä villapuvutkin. Rohkenen epäillä, ettei missään päikkäreissä kurahousuja kalsareiden päälle pueta, ainakaan tähän aikaan vuodesta. Tänään oli mielestäni vasta ensimmäinen keväinen päivä...
mieleen, että onhan sulla lapsellesi vaihtohousut sisällä oloa varten? Kuriksista huolimatta kastuvat aika usein niiden alla olevat housut. Lapselle täytyy siis iltapäiväksi olla toiset sisähousut. Muuten täytyy ottaa välistä jotain vaatetta pois, että on jotain kuivaa pukea päälle sisäle tultua.
joita pidetään pk:ssa säilytyksessä aina saatavilla periaatteella.
Meillä huomattiin kotiin hakiessa tuo välihousujen puuttuminen, ja usein kävi niin että ne aamulla pk:iin mennessä jalassa olleet sisähousut jäivät sinne tarhaan kun ne oli käsketty ottaa pois ulos mentäessä. Sittemmin aloin itse tarkistamaan jo hakiessa onko housut alla vai repussa.
Ja nykyään (useasta) pyynnöstäni / käskystäni "antavat" lapsen pitää ne "vaikkei äiti päätä päiväkodissa" :)
Sinänsä mielestäni tuo "äidit eivät päätä päiväkodissa" lapselle lausahdus tässä asiassa oli väärin tehty. Eri asia, jos kyseessä on, tarviiko kaikkia ruokia maistaa tai pitääkö tehdä sitä tai tätä tms. Lapsi itse yritti myöhemmin kotona vedota päälle pukemistilanteessa, ettei laita kotonakaan välivaatteita koska äiti ei päätä :)
tajua tähän aikaan vuodesta college-housuja kuristen alla. No, ehkä tänään oli jo sellainen ilma, että olisivat riittäneet. Meillä ei tosin enää tarvittu kurtseja, ulkohousut riitti.
ne vaihtovaatteet ei tosiaankaan ole mikään totta kai... puuttuvat joka toiselta
jolloin maa oli vielä jäässä ja osin lumessa eli viikkoja sitten. Tänäänhän täällä ainakin on reilusti plussaa ja maa sulanut / kuivunut, lämmin kevät keli. Aivan erilainen kuin viikkoja sitten.
Ja jos lapsella on taipumusta sairastua, silloin olisi ehkä aiheellista ottaa vaatetus ohjeet todesta. Kuitenkin sitten päivitellään suureen ääneen kun toinen reppana on taas kipeänä...huoh.
itsellä kai tuo järki pelaa sen verran että tiedostanvaihtovaatteiden varalla olon tarpeen. Ei ole kivaa itsestänikään olla märissä sukissa ja housunpunteissa pihatöiden jälkeen.
kalsarisillaan kurahousujen alla? Onko tyhmempää kuultu. Ja että "tarhantädit " ei anna laittaa ulkohousuja sinne alle. Onpa höpöhöpö touhua. Meneekö ne samalla periaatteella syömäänkin, "ei kai ne mitään sisähousuja tarvii".
Kyllä siellä kuriksien alla pidetään tarpeen mukaan ulkohousut, jokatapauksessa, ei sinne sisähousuilla tai kalsarisillaan lähdetä lasta laittamaan, ei ainakaan meillä.
Ja kesälläkin meillä on sisävaatteet erikseen, aina! vaihdetaan housuja/hameita sisään/ulos.
Omituinen tapa,kurahousut ja kalsarit, minä ainakin napisisin moista tapaa vastaan.
*poistuu mutisten partaansa*
niin että tajuatte: Mä olen tässä jo monta kertaa ihmetellyt, etten tajua collegejen pitoa kurtsien alla talvisäällä (vielä vähemmän tietty pelkkien kalsarien). Kurtsien alle kuuluu ULKOHOUSUT. Alottajalta toivoisin vielä kommenttia, että ihanko oikeesti kalsareilla ja collegeilla kurtsien alla ois pitänyt pärjätä ulkona hänen mielestään? Ja pk:¨n väen mielestä vielä vähemmällä?
mutta vastaan kuitenkin. Minunkin mielestä kuristen alle voisi pukea mieluummin ulkohousut, näilläkin keleillä, jos ne ulkkarit ovat tarpeeksi ohuet ja joustavat.
Meillä pk:ssa vaan hypätään suoraan toppahaalareista tuohon pelkkiin pitkiin kalsareihin (tai vastaaviin)
ja kuriksiin: perustellaan sillä, että lasten on "mukavampi" olla ja ulos lähtö nopeutuu. Kotona pidämme maan ollessa ei-täysin-sulanut niitä kaikkia, kalsareita, collegeja, ulkkareita ja kuriksia: pk:ssa hypätään suoraan haalareista vain kuriksiin.
Näillä keleillä alkaa jo pärjäämään vähemmällä, mutta ottaen huomioon maan kylmyyden ja kuinka paljon lapset istuvat tms maassa, ei ole tarpeeksi.
Luulen, että tuo "pelkät kalsarit-buumi"on lähtenyt liikkeelle siitä, että päiväkodissa odotetaan pientenkin selviytyvän ulkovaatteista ihan itse ilman apua: talvisin saa kuulla välillä "valitusta" siitä, kuinka "hankalat" haalarien puntit tai kengät ovat kun lapsi ei saa niitä kokonaan ilman apua päälleen. Näin pelkät kalsarit ja kurikset kaudella se lasten ilman apua päälle pukeminen on ihan erilaista.
Nykyäänhän tuntuu olevan ihan suositeltava kasvatusmetodi toi "jäähylle" laitto. Oon katsonu sitä supernanny-ohjelmaakin ja tuntuu tulosta syntyvän ;)
Kuitenkin tyttöni ollessa tarhassa vähän reilu 2-vuotiaana, sain aina pelätä, mitä niskaan tulee, kun lasta hakee. Eli oli eristetty yksin huoneeseen, yksin omaan pöytään syömään, istutettu pihassa yksin penkillä. Olivat sitä mieltä, että tarvitaan kovempaa kuria ja että lapseni on ns. tahtolapsi. No, minä yritin myös toimia metodien mukaan. En antanut periksi juuri missään asioissa ja sallin heidän toteuttaa tätä eristys metodia. Hyvin perusteltuna se vaikutti järkeenkäyvältä. Muuton takia jouduimme kuitenkin vaihtamaan tarhaa ja uudessa tarhassa alettiin heti epäillä, että jossain nyt mättää, koska useista toistoista huolimatta ei muista mitään. Ei ohjeita, ei ihmisten nimiä jne. Joten tutkimuksiin mentiin. Puheterapeutti ensin, sitten psykologi ja lopuksi neurologi. Kävi ilmi, että tytöllä on puheenhahmottamisen ja kuullun ymmärtämisen kanssa ongelmia. Nyt on päästy tarhan pienryhmään ja ollaan tosi tyytyväisiä. Joskus vaan ajattelen kauhulla tätä ekaa tarhaa, jossa mun tyttö istui aina yksin jossain penkillä ja sitte mä vielä kotona haukuin sen ku ei osaa olla kunnolla tarhassa.
Nyt en kahden nuoremman kanssa enää kattois jatkuvaa eristämistä hyvällä. Jos siihen joudutaan, että yhtä pitää aina rankaista ni sitte pitää kyllä jo tutkia, hyvissä ajoin, ettei mee lapsen itseluottamus kokonaan lyttyyn. Kyllä mä ymmärrän, ettei siellä tarhassa ole niin paljon keinoja puuttua kurittomuuksiin, että satunnaisen, lyhyen "jäähylle" laiton hyväksyisin vieläkin.
lapsesi on tutkittu. Valitettavasti vaan on paljon niitä vanhempia, jotka eivät suostu mihinkään tutkimuksiin, vaikka ogelmia on. Silloin on keinot aika vähissä.
että ekasta pk:sta ei mitään ongelmia kerrottu olevan. Seuraavassa paikassa sanoin, että lapseni vaatii tiukkaa kuria ja jäähyjä tarvittaessa, mutta tässä tarhassa pienryhmä oli samassa rakennuksessa. Ihmettelivät (ehkä?) miksi äiti on niin kurin perään ja ei mennyt kuin hetki, kun jo suosittelivat tutkimuksia (hyvin kauniisti). Olivat ehkä nähneet enemmän / valveutuneet asioihin pienryhmän takia?
Ongelmia ei koskaan sanottu olevan lapsestani johtuen, vaan asioista (kuten esim. värit, ohjeiden noudattaminen jne.) ja niistä alkoi rakentua itselle kuvaa asioiden todellisesta laidasta. Uudessa tarhassa en koskaan kokenut ongelmien johtuvan "hankalasta lapsesta", jota puolustaa, vaan lapsesta, jolla on hankaluuksia joissain "pienissä" asioissa.
Mielestäni, jos päiväkodissa ryhdytään eristämään / laittamaan jäähylle, niin siitä on kerrottava vanhemmille ja samat säännöt kaikille. On myös oltava selvä, että lapsi ymmärtää, mistä jäähy tulee. Esim. Kuvina näytetty myös, että esim. toisen lyömisestä 1 minuutti jäähyä jne.
Eikä päiväkodissa saa sanoa äidille "sinä et täällä päätä". Se on niin ajattelemattomasti sanottu, etten voi uskoa, että kukaan edes sanoisi niin!?
alkuperäinen kirjoittaja joku omakohtanen kokemus, vai mitä tarkotit tolla viestillä? mitä tarkotat eristämisellä? jos se sit johtais syrjäytymiseen, niin tarkotatko et aina ja koko ajan eristetään jotain tiettyä lasta muusta ryhmästä? Puhutko erityislapsista? Ei saa äidille sanoa, ettei vanhemmat päätä. Totuushan on, et kaikestahan ne ei voi päättää, mutta aina pitäs kuitenkin kuunnella ja yrittää neuvoltella.
Lapsi eristetty lepäämään ihan eri huoneseen,ei satua, ei aikuista vierellä.Pääsee pukemaan eri aikaan.Lapsi käynyt hoitohenkilökunnan painostuksesta psykologilla.Ei diagnoosia mistään.Ei erityislapsi.
Miksi lapsi on eri huoneessa lepäämässä ilman aikuista? Miksi laitetaan pukemaan eri aikaan? Miksi hoitajat ovat suositelleet pyskologilla käyntiä? Tuntuu että jätät paljon kertomatta ja mustamaalaat hoitajia?
Kerrohan että millainen lapsi on kyseessä? Eroaako näkemykset lapsesta sinun ja hoitajien välillä jotenkin, miten?
En mustamaalaa ketään.En vain tässä halua kaikkea kertoa.Yritän vain kysellä saako lapsen esim eristää yksin.Ihan normaali lapsi on kyseessä.Muualla paitsi päiväkodissa menee hyvin.Tutkimukset käyty ja vikaa ei löydy.Ihmettelen ja kummastelen vain...jokainen vanhempi on omastaan huolissaan...
esim. toiseen huoneeseen pukemaan, jos jatkuvasti esim. potkii tai tönii toisia lapsia, heittelee ja huiskii omia tai toisten vaatteita tms. Joku lapsi tarvitsee hyvän rauhan esim. onnistuakseen pukemisessa. Mitä pahaa siinä on?
Kyse on tunnista,yksin huoneessa.Huoneessa lasi ikkuna josta hoitajat näkevät lapsen.
muita tai häiriintyy muista! Jos kyseessä on lepohetki niin ei ole ollenkaan ihmeellistä, että joku lapsi lepää toisessa tilassa! Jopa johtajan huoneessa!
Ja jos joutuu pukemaan muista erillään niin sillekin on varmasti hyvä syy. Jotkut lapset eivät pue, vaan kiusaa tai tekee jotain ihan muuta jos on samassa muiden kanssa.
Ja jos saa raivarin, niin sellainen lapsi viedään yleensä muualle jo senkin takia, että hän pitää niin kovaa meteliä, että muut ei tykkää ja toiseksi hän voi satuttaa tahallaan tai ei tahallaan muita lapsia!
Ei lapsessa mitään vikaa tarvitse olla, että joskus pitää olla muualla, kauempana muista, tekemässä mitä nyt ikinä tekeekään.
Päiväkodissa kun on niin paljon lapsia yhtäaikaa esim. pukemassa, että jos yksi sabotoi koko homman niin eihän siitä tule mitään. On ihan hyvä siirtää se yksi pois jos kaikilla sujuu sitten paremmin, myös muualle viedyllä.
sanoa. Tottakai kaikki vanhemmat saa lapsiensa asioista päättää. Harmi vaan, että niitä toiveita on yhtä paljon kuin perheitä. Kaikkien toiveita ei voi toteuttaa. Kannattaa hankkia kotiin hoitaja, jos ei pysty kompromisseihin.
on laitettava joku vilkas lapsi erikseen pukemaan et saadaan kaikki puettua,
jos lepohuoneessa pitää toiset hereillä metelöiden silloinkin parempi nukuttaa yksi muualla et 20 saa levätä
jos ruokailut menee sähläten yleensä aikuinen istuu vieressä
askartelut, toimintahetket aikuisen kanssa harvoin eristetään ellei ole "jäähy-rangaistus" mikä yleensä on aika lyhyt ja pääsee vielä osallistumaan muiden kanssa.
Itse olin useamman vuoden avustajana lapselle joka teki kaikkea em. ja enemmänkin, mut onnex saimme avustajan, jolloin eristystä ei juuri tarvittu ja voitiin lapsen tahtiin edetä.
Et suostu kertomaan enempää lapsesi käytöksestä hoidossa, mut en usko et ketään todellakaan ilman syytä ja keskustelua eristetään toisista lapsista toistuvasti. Lapsellasi ei välttämättä ole ongelmia kotona, mut ryhmässä voi olla keskittymisvaikeuksia, vilkkautta, häirintää, koska aikuinen ei pysty samalailla keskittymään yhteen lapseen ja vahtimaan esim. pukemista tai toisten häirintää.
Jotkut lapset vain tarvitsevat pienemmän ryhmän, vähemmän ärsykkeitä ja enemmän aikuisten huomiota vaikkei olisikaan diagnoosin vaativaa ongelmaa.
Tosta et "äiti" määrää hoidossakin voisi sanoa olevan kaksi eri asiaa vaikuttamassa. Vanhempien kanssa täytyisi puhua aloitettaessa päiväkodin käytännöistä, tavoista, linjoista esim. kaikkea ruokaa maistetaan, lepohuoneessa levätään hiljaa, kurahousut puetaan sadesäällä kaikille lapsille yms.
ja sitten toinen puoli mistä puhutaan on vanhempien toiveet yksilöllisesti esim. pukeutumisesta, kuinka kauan nukkuu, juoko maitoa/piimää..
Eli lapsi ei voi sanoa päiväkodissa et kotona äiti on sanonut et ei tarvii syödä jos ei tykkää, ei nukuta päiväunia, menen lenkkareilla lammikkoon, saan lyödä kaveria yms. vaan päälinjat on kaikille samat ja jos vanhemmat eivät tätä hyväksy, voivat miettiä muuta hoitomuotoa lapsilleen.
Kyllä mä olen joskus laittanut lapsen vähän "jäähylle", jos hänellä ei onnistu esim. yhdessä leikkiminen. Eli riehuu, potkii, pomottaa, rikkoo leikit jne. Silloin olen ottanut "sankarin" vaikkapa piirtelemään hetkeksi pöydän ääreen, ja kysyn pian, joko hän osaa olla muiden kanssa.
Äidille en missään tapauksessa sano noin rumasti. Tosin annan ymmärtää, että päiväkodissa on yhteiset pelisäännöt, jotka on todettu toimiviksi ison ryhmän ohjauksessa. Eli perusrutiineissa (syönti, nukkuminen, ulkoilu) emme jousta älyttömästi. Kaikki menevät esim. lepohuoneeseen ruuan jälkeen. Jos viet lapsesi päiväkotiin, niin sinun on sopeuduttava pelisääntöihin tai sitten haet paremman hoitopaikan.