Olen tällä hetkellä työssä, mutta ns.työpaikkani huonon ilmapiirin vuoksi olen harkinnut irtisanoutumista. Tieän, että minua odottaisi 90:n päivän karenssi, mutta entä jos sairastun ( kärsin mm. korkeasta verenpaineesta)? Saanko silloin Kelasta peruspäivärahaa? Vai saanko yhtään mitään? Kuulun ammattiliittoon.
Entä jos...?
ojatesti
6843
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tähän saat varmasti monenmoisia vastauksia, vähän sen mukaan miten kukakin on omakohtaisesti kokenut.
Mutta noin ihan asian peruskivet mistä lähdetään: KOSKAAN ei eroaminen saa olla työntekijästä johtuvaa kuin niin aniharvoissa poikkeustapauksissa, että ovat melkein jo marginaalisia. Karenssia pukkaa poikkeuksetta.
JOS syy on terveydellinen, niin sen tarvitsee sitten olla todella akuutti ja sellainen vaiva ettei kukaan voisi oikein enää tulkita sinun voivan kyseistä hommaa tekevän tulevaisuudessa. Ainakin jos ilman sairaslomia jää suoraan pois remmistä.
Eli jos lopetat hommat ja sanot syyksi verenpaineen niin ei tarvitse olla expertti tietääkseen kuinka siinä käy. Ja mitä rennompi ja rasittamattomampi työnkuva, sitä kovemmat saavat syyt olla. Jos teet kirjoituspöytähommaa niin saavat kyllä syyt olla todella painavat verrattuna nyt esim. johonkin työtehtävään jossa ollaan jatkuvassa äärimmäisen kovassa fyysisessä rasituksessa.
Eikä se lääkärintodistuskaan ole mikään Jumalan sana, voidaan silti katsoa että liian hätiköidysti on lopettanut ja niin kauhea rumba kyllä edessä jos yks kaks jäät töistä pois ja yrität sen terveydessä selittää, että lämpimästi suosittelen jättämään todennäköisen karenssin ajaksi rahaa sukanvarteen. Eli jos, kuten hyvin todennäköistä, selitykset eivät kelpaa, niin ainakin on toimeentulo turvattu. Jos terveyssyyt katsottaisiinkin sitten hyväksyttäviksi niin olisi enää vain plussaa.
Terveydellisistä syistä mielenterveyssyyt kelpaavat hyvin. Se vaan, että saa ylipäätään a-todistuksen mielenterveydellisistä syistä on sitten jo pidempi tie.
Itse neuvoisin kärsivällisyyteen ja:
-aloitat uuden duunin hau heti.
-käyt työterveydessä pari kertaa puhumassa lomaa ahdistuksen, stressin, masennuksen jne.. alkavan kehityksen pysäyttämiseksi.
Se on kyllä aivan totta, että mielenterveysongelmia jos tarjoat lääkärille selitykseksi, niin pari viikkoa tulee kyllä saikkua aika liukuhihnalta. Siinä on sitten vain se paha puoli, että kuinka moni haluaa (ainakaan jos ei todella tästä ole kysymys) tällaisia riippakiviä papereihin. Ja ei terveyskeskuslääkäri ym. voi muutenkaan kirjoittaa kuin sen ns. ensiavun eli muutaman viikon max. tai ylipäätään ajan, jona sitten pääsee jo mielenterveyspalvelujen piiriin. Esim. jos tilanne katsotaan tarpeeksi pahaksi niin sairaslomaa voidaan aina jatkaa esim. siihen asti kun ensimmäisen kerran pääsee psykiatrin juttusille. Mikäli ei sitten suoraan terveyskeskuksesta lähetetä selvänä tapauksena laitoshoitoon. Jos tarpeeksi vakaasti selität kohta tappavasi itsesi niin kyllä vähintäänkin erittäin painokkaasti aletaan jo ohjaavasti suositella osastolle menoa...
Se sitten vain, että haluaako ainakaan terve ihminen todella siihen kierteeseen, että mielenterveyssyillä keplottelee itselleen saikkuja. Loppupeleissä kuitenkin siinäkin saa olla jo todella kovat perusteet, että kokonaan voisi vakituisen duunin lopettaa. Ei se niin mene, että vähän uhkailet itsarilla ja sinut todetaan masentuneeksi jonka jälkeen jätät heti duunisi. Kyllä tarvii olla mielenterveydessäkin jo kovat syyt.
ELLEI sitten työnantajan kanssa yhteisymmärryksessä sovita selvän työkyvyttömyyden kyseessäollen, että lähdet työstä mutta syyksi kirjataan sellaiset ettei karenssia tule. Melko vaikeaa se on vain sekin, koska ei kukaan työnantaja halua antaa sitä vaikutelmaa kovin herkästi, että olisi erottanut sairaslomien takia, vaikka syy ja pyyntö olisikin työntekijästä lähtöisin.
Aina hankalia juttuja, mutta mt-ongelmat voivat vaikuttaa niin pitkälle tulevaisuuteen, että ainakaan verukkeena niiden käyttöä suosittelisin vakavasti miettimään uudemman kerran.
Olen työskennellyt alalla, joten uskoisin tietäväni asian, mistä kirjoittelen. Irtisanoutuessasi saat 3 kk:n karenssin pääsääntöisesti. On joitain syitä, joiden nojalla karenssin välttää, mutta siinä saa olla melkein pää kainalossa työpaikkapahoinpitelyn vuoksi tms. Eli juuri koskaan karenssia ei vältä.
Jos olet sairaana, niin sairausajalta saat sairauspäivärahaa, olit sitten karenssissa tai et - ne ovat erilliset korvausmuodot. Kaikkein kannattavinta sinun olisi tehdä niin, että jos todella aiot irtisanoutua ja sinulla on terveydentila sellainen, että olet oikeutettu sairauslomaan, niin haet sairausloman heti työsuhteen päättymisestä lukien. Työkkäriin sinun kannattaa ilmoittautua vasta sairausloman päätyttyä, sillä sairausaika jatkaa ns. tarkasteluaikaa, joten et siinä mitään menetä - viet vain työkkäriin sitten joko Kelan sairauspäivärahapäätöksen tai lääkärintodistuksen.
Jos sairauslomasi on riittävän pitkä, niin kenties vältyt karenssilta. Karenssi työstä eroamisen vuoksi voidaan näet antaa vain työsuhteen päättymisestä lukien, joten mahdollinen työsuhteen päättymisestä alkanut sairausloma ja karenssiaika kuluvat päällekäin.
Jäi vielä ottamatta kantaa päivärahojen laatuihin. Sairausloman ajalta saat sairauspäivärahaa sen jälkeen kun omavastuupäivät ovat kuluneen. Päiväraha määräytyy edeltävien tulojen perusteella. Koska kuulut liittoon ja lienet kuulunut vähintään 10 kk ja työsuhteesi on kestänyt vähintään tuon 10 kk, niin työttömyyspäivärahasi määräytyy tulojesi perusteella. Jos haluat laskea ansiosidonnaisen päivärahan suuruuden, niin tuolta löytyy laskuri: http://www.tyj.fi/default.asp?id=24
Olin kirjanpitäjänä ja oli tosi rankka homma. Työtä oli niin paljon, että tuli kamala stressi. Minulla on 2-tyypin diabetes ja tästä stressistä se vain paheni. Työterveyslääkäri kyllä antoi sairaslomaa tarvittaessa. Tosin siitä ei ollut mitään hyötyä, koska töihin palatessani sain tehdä sairasloman aikaiset työt ylitöinä. Ei niitä kukaan tehnyt poissa ollessani. Palkatkin piti sairaslomalla käydä laskemassa, muuten en olisi itsekään saanut palkkaa. Otin lopputilin heti kun pääsin eläkeputkeen, en jaksanut enää!