Tähän asti on ajateltu, että esim. työssä menestyvä, asiansa hyvin hoitava nainen on hyvä äitiyteen, mutta sekin romutetaan aamun Hesarissa hedelmöityshoitoihin puuttuvan jutun yhteydessä.
"Valtiotieteen maisteri Maili Malin tutki hedelmällisyyshoitoja väitöstutkimuksessaan, joka tarkastetaan tänään Helsingin yliopistossa.
Hedelmöityshoitoja tarvitaan, koska naiset haluavat tehdä uraa nuorena. Kun lapsen aika tulee, hedelmällisyys on jo heikentynyt. Ensijaisesti halutaan geneettisesti oma lapsi. Toissijaisesti toivotaan geneettisesti suomalaista lasta ja viimeisenä ulkomaalaista syntyperää olevaa adoptiolasta.
'Lääkärien puhe sopivasta vanhemmuudesta koskee pääasiassa naista', Malin huomauttaa. 'Syntyvän lapsen etu on hedelmöityshoidoissa kaiken lähtökohta. Lapsi on riippuvainen äidin huolenpidosta ja rakkaudesta.'
Tärkeitä äitiehdokkaan kriteereitä ovat tutkimuksen mukaan terveys ja elinvoimaisuus. Äidillä tai hänen puolisollaan ei saisi mielellään olla mielenterveys- tai päihdeongelmia. Lääkärit myös epäilevät yksinäisen tai urakeskeisen naisen kykyä äitiyteen.
'Kyseessä on eräänlainen naisen myytti - ihannenaisen kuva', Malin perustelee. 'Vaikka suomalainen nainen on vahva, uranainen ei kuitenkaan ole ihanneäiti. Yksinäisen äitiehdokkaan taas pelätään tyydyttävän yksinäisyyttään lapsen avulla'.
IHANNEVANHEMPINA Malin näkee vahvan pariskunnan, joka ei ole liian rikas eikä liian köyhä. Liihan köyhä pariskunta viittaa mahdollisuuteen, että lapsi saattaisi syrjäytyä työttömyyden, mielenterveysongelmien tai alkoholismin takia.
Suomalainen syntyperä taas näyttää tutkimuksen mukaan edustavan lapsen terveyttä, tuttuutta, hyväksyttävyyttä, riskittömämpää elämää ja perhe-elämän parempaa hallintaa.
'Tämä on jotenkin paradoksaalista, sillä hedelmöityshoitojen avulla syntyy lapsia keskosina', Malin sanoo.
'Heillä voi olla vakaviakin terveysongelmia mm. siksi, että äidit ovat vanhempia tai jännittävät raskauden aikana enemmän.'
Malin näkeekin hedelmöityshoidot ristiriitaisina ja poliittisesti ongelmallisina.
'Keskustelu hedelmöityshoidosta asettaa vastakkain toivotut ja ei-toivotut lapset. Samalla se kärjistää vaatimuksia, joita asetetaan toivottujen lasten hyvälle elämälle¨', Malin sanoo."
Ajatelkaa! Nyt on hyvästä äitiydestä jo karsittu pois seuraavat ryhmät:
-päihdeongelmaiset
-mielenterv.ongelmaiset (kuka on terve)
-liian rikkaat
-liian köyhät
-uranaiset
Sitä en ymmärrä, miksi noiden hed.hoitojen yhteydessä isän tutkimisella ei olisi merkitystä?
Kyllä minä olen kuvitellut, että edelleenkin lapsen kehitykselle ovat tärkeitä molemmat vanhemmat. Vai ollaanko isää jättämässä jo kokonaan pois perhe-elämän suunnittelussa?
"Valtiotieteen maisteri Maili Malin tutki hedelmällisyyshoitoja väitöstutkimuksessaan, joka tarkastetaan tänään Helsingin yliopistossa.
Hedelmöityshoitoja tarvitaan, koska naiset haluavat tehdä uraa nuorena. Kun lapsen aika tulee, hedelmällisyys on jo heikentynyt. Ensijaisesti halutaan geneettisesti oma lapsi. Toissijaisesti toivotaan geneettisesti suomalaista lasta ja viimeisenä ulkomaalaista syntyperää olevaa adoptiolasta.
'Lääkärien puhe sopivasta vanhemmuudesta koskee pääasiassa naista', Malin huomauttaa. 'Syntyvän lapsen etu on hedelmöityshoidoissa kaiken lähtökohta. Lapsi on riippuvainen äidin huolenpidosta ja rakkaudesta.'
Tärkeitä äitiehdokkaan kriteereitä ovat tutkimuksen mukaan terveys ja elinvoimaisuus. Äidillä tai hänen puolisollaan ei saisi mielellään olla mielenterveys- tai päihdeongelmia. Lääkärit myös epäilevät yksinäisen tai urakeskeisen naisen kykyä äitiyteen.
'Kyseessä on eräänlainen naisen myytti - ihannenaisen kuva', Malin perustelee. 'Vaikka suomalainen nainen on vahva, uranainen ei kuitenkaan ole ihanneäiti. Yksinäisen äitiehdokkaan taas pelätään tyydyttävän yksinäisyyttään lapsen avulla'.
IHANNEVANHEMPINA Malin näkee vahvan pariskunnan, joka ei ole liian rikas eikä liian köyhä. Liihan köyhä pariskunta viittaa mahdollisuuteen, että lapsi saattaisi syrjäytyä työttömyyden, mielenterveysongelmien tai alkoholismin takia.
Suomalainen syntyperä taas näyttää tutkimuksen mukaan edustavan lapsen terveyttä, tuttuutta, hyväksyttävyyttä, riskittömämpää elämää ja perhe-elämän parempaa hallintaa.
'Tämä on jotenkin paradoksaalista, sillä hedelmöityshoitojen avulla syntyy lapsia keskosina', Malin sanoo.
'Heillä voi olla vakaviakin terveysongelmia mm. siksi, että äidit ovat vanhempia tai jännittävät raskauden aikana enemmän.'
Malin näkeekin hedelmöityshoidot ristiriitaisina ja poliittisesti ongelmallisina.
'Keskustelu hedelmöityshoidosta asettaa vastakkain toivotut ja ei-toivotut lapset. Samalla se kärjistää vaatimuksia, joita asetetaan toivottujen lasten hyvälle elämälle¨', Malin sanoo."
Ajatelkaa! Nyt on hyvästä äitiydestä jo karsittu pois seuraavat ryhmät:
-päihdeongelmaiset
-mielenterv.ongelmaiset (kuka on terve)
-liian rikkaat
-liian köyhät
-uranaiset
Sitä en ymmärrä, miksi noiden hed.hoitojen yhteydessä isän tutkimisella ei olisi merkitystä?
Kyllä minä olen kuvitellut, että edelleenkin lapsen kehitykselle ovat tärkeitä molemmat vanhemmat. Vai ollaanko isää jättämässä jo kokonaan pois perhe-elämän suunnittelussa?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.