Olen aikeissa vaihtaa Mdk 10.1 officialin hieman modernimpaan jakeluun. Olen tuota Mdk:ta käytellyt sen ilmestymisestä asti, tosin varsin peruskäytössä.
Onko Debian vaikeampi kuin tuo Mdk? ( tottunut KDE:hen ). Onko mitään isompia hommeleita, joihin tulee tottua tai opetella? Entä mikä Debianin versio kannattaa ladata?
Onko Debian vaikeampi kuin tuo Mdk? ( tottunut KDE:hen ). Onko mitään isompia hommeleita, joihin tulee tottua tai opetella? Entä mikä Debianin versio kannattaa ladata?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Debianiin saa myös KDE:n. Lähinnä ne erot ovat pakettien hallinnassa ( Debianin apt) ja sitten graafisissa säätötyökaluissa. Debiania joutuu konffaamaan hieman tekstitiedostoja, mutta se ei liene mikään ongelma, jos yli vuoden olet Linuxia jo käyttänyt. Myös Debianin asennusohjelma saattaa näyttää ankealta, mutta suomenkielinen kuitenkin.
Debianin vakaa versio on 3.1 (Sarge), joka kannattaa ensimäiseksi asentaa. Tuolta asennusmediat: http://www.debian.org/CD/
Ja ohjeita: http://www.debian.org/doc/
( Debianista hieman helpompi versio on Ubuntu/Kubuntu jne, joka olisi myös yksi vaihtoehto)
Toinen vaihtoehto, jos olet .rpm-jakeluun tottunut, on tietenkin SuSe. Toimii kuin junan vessa ja kaiken pystyy säätämään graafisesti hiirellä klikkailemalla- käyttäminen onnistuu siis tyhmemmältäkin. Tuolla ohjeita siihen: http://www.kotoistaminen.novell.fi/
Voit toki asentaa molemmat ja katsoa, kumpi sopii paremmin. Yksi vaihtoehto on kokeilla live-jakeluita: SuSen live-levyä ja vaikkapa Mepistä.
vaihtoehto, se on live CD joka on helppo asentaa kovalevylle, minäkin vanhana Mandrake käyttäjänä tykästyin siihen heti, kaikki kuitenkin pitää Suomettaa, se ei kuitenkaan ole vaikeaa Mepiksen käyttämiltä deb-repoilta, myös paketinhallinta synaptic on selkeä ja toimiva.
http://www.mepisguides.com/install/install-mepis/Install-Mepis-Linux.html
http://iso.linuxquestions.org/version.php?version=292
Kannattaa huomioida, että Mepis asennettuna on Debian testing/unstable- ei vakaa. Tämä saattaa aiheuttaa ongelmia joidenkin bugisten pakettien kanssa. Toisekseen päivityksiä saattaa tulla kymmeniä megoja päivittäin. Itselläni on ollut myös Mepis asennettuna, samoin Knoppix. Toimivia kyllä, mutta aloittelija saattaa turhautua jatkuvaan konffifilujen varmuuskopioimiseen.
Tässä minun viikon vanha sources.list, ja hyvin toimii
# See sources.list(5) for more information
# This file should be edited through synaptic
# New sources should be added only in the section at the end of this file!
# Primary
deb ftp://ftp.us.debian.org/debian/ etch main contrib non-free
# MEPIS apt pool - specific packages available on-line
deb http://apt.mepis.org/3.4/ etch main
# mplayer
deb ftp://ftp.nerim.net/debian-marillat/ etch main
Mistä löydät testing/unstablea ?
"Mistä löydät testing/unstablea ?"
Tuosta:
# Primary
deb ftp://ftp.us.debian.org/debian/ etch main contrib non-free
# MEPIS apt pool - specific packages available on-line
deb http://apt.mepis.org/3.4/ etch main
# mplayer
deb ftp://ftp.nerim.net/debian-marillat/ etch main
Vakaa jakelu on SARGE- epävakaa ETCH.
Sieltä Deb jakeluista todella löytyy:
-testing
-unstable
-sid
-etch
Sinun logiikkasi mukaan Mepistä ei voi/saa asentaa lainkaan, nuo repot tulevat oletuksena Mepiksen mukana.
Mepis ei ole 2 vuotta vanhoista palikoista koottu Sarge.
MInkä vitun logiikan??? Mainitsin vain, että Mepis on kovolle asnnettaessa testing/unstable. Totta vitussa sen voi asentaa, mutta se ei ole vakaa. Aloittelijan tulee ottaa tämä huomioon, ettei myöhemmin tarvitse ihmetellä, jos ongelmia ilmenee.
muinoin mepiksessä oli suositus että sitä ei kannattanny päivitellä debianin repoista kun meni systeemit sekasin..ja näinhän siinä kävin kun rupes asentelemaan ja päivttelemään liiaksi.
onkos tuo jo vakaa ja luotettava siltä osilta?
mepis oli kyllä ihan hyvä jakelu, mutta tuon takia vaihdoin toisen distron.
Aika harva käyttää kotona työpöytäkäytössä Debian Sargea.
Unstable tarkoittaa vaihtuvaa, ei epäväkaata tässä yhteydessä.
"Aika harva" voi vitsi mikä yleistys. Ne kaikki jotka eivät halua jatkuvaa päivitystä ja tarvitsevat junan wessan tavoin toimivaa jakelua käyttävät ilman muuta Sargea. Meikä on asentanut "muutaman" sargen sukulaisille ja ystäville ja he kaikki ovat halunneet varmasti toimivan linux:n. Sen ovat saaneet nimen omaan sargesta.
"Aika harva käyttää kotona työpöytäkäytössä Debian Sargea."
Mihinkähän ton väitteen perustat? Kyllä meitä on aika paljon, joille systeemin vakaus on tärkeämpi kuin uusimmat ohjelmaversiot. Mullakin on Debian Sarge ihan myös työpöytäkäytössä.
"Unstable tarkoittaa vaihtuvaa, ei epäväkaata tässä yhteydessä."
Mitä ihmeen vaihtuvaa? Siis Unstable on Debianin kehitysversio johon uusimmat paketit tulee aivan ensimmäisenä. Se on ennenkaikkea kehitys ja testaus versio. Unstablen paketeissa on vielä bukeja ja yhteensopivuusongelmia. Se on toki totta, että moni käyttää unstablea, mutta sillon pitää varautua siihen, että uudet paketit voi rikkoa systeemin. Jos unstablen kanssa asentelee kaiken uuden kaman mitä vastaan tulee, niin voi olla varma, että ennemmin tai myöhemmin systeemi on solmussa. Eli ihan alottelijan ei kannata unstablea käyttää.
Etch on täsmälleen sama kuin testing.
Nykyään Debian jakelut menee näin:
Stable = Sarge - vakaa tuontantoversio
Testing = Etch - testausversio ja tuleva uusi stable
Unstable = Sid - kehitysversio
Lisäksi on olemassa Experimental, jossa tehdään kaikenlaisia hämäriä kokeiluja joiden tulokset ei välttämättä koskaan päädy edes unstableen.
Seuraava Debian stable, julkastaan todennäkösesti vuoden loppuun mennessä. Sillon Etch muuttuu stableksi, Sargesta tulee old-stable ja testingilkle keksastaan uusi nimi. Unstable on nimeltään Sid aina ja ikuisesti.
Niin siis toi vuoden loppuun mennessä ennustus perustuu johonkin mitä luin joskus jostain :) Ainakin se kait on tavote.
Debianin julkasuaikataulut on usein hm "hiukan" lipsunu :) Mut ehkäpä se auttaa, että Etch julkastaan ilmeisesti "vain" kahdeksalle laitealustallem Sarge julkastiin yhdelletoista alustalle.
Tossa itseasiassa on yksi iso syy miksi Sargen julkaseminen kestää niin kauan. Debian tukee isoa joukkoa eri laitealustoja. Esim Ubuntu tukee vain 32bit ja 64bit PC:tä sekä PPC MAC:a. On aivan eri asia tukea 11 tai 8 alustaa kuin kolmea.
Eikö noista live-jakeluista Kanotix ( ja Morphix?) perustunut puihtaisiin Debian-paketeihin- siis turvallisesti päivitettävissä kovalevyasennuksen jälkeen. Muiden jakeluiden kohdalla ongelmia ilmenee. Näin ainakin muistelisin. Eli lähinnä noi Mepis, Knoppix jne on tarkoitettu juuri siihen live-käyttöön ja Debianin opettelemiseen. Itsekin siirryin aikoinaan Debianiin kyllästyttyäni Mepiksen bugeihin. On tosin ollut asennettuna Debianin rinnalle, jos olen halunnut joskus tutkailla jotain uudempaa versiota jostain ohjelmasta.
Aikaisempi Mepis-asennukseni sekosi alta aikyksikön kun käytin päivittämiseen noita unstable paketteja, nykyisen Mepiksen olen asentanut ja päivitellyt etch:lla, käytössä on lähes uudet, ohjelmat: KDE 3.5.2, Firefox 1.5.0.1 jne kaikki tuntuu toimivan ihan virheettömästi, eikä minkäänlaista kaatuilua ole tapahtunut, kuten on käynyt monen muun jakelun kohdalla.
Debian GNU/Linuxin saa ilmaiseksi Internetistä. Debianissa on kolme kehityshaaraa: stable, unstable ja testing. Stable on vakaa julkaisu. Siihen ilmestyy päivityksiä erittäin harvoin, lähinnä tietoturvapäivityksiä. Uusin vakaa (stable) Debian-julkaisu 3.1 on koodinimeltään sarge.
Päivittäinen kehitys tapahtuu unstable-kehityshaarassa, jolla on aina koodinimi sid. Testing- eli testauskehityshaarassa kootaan seuraavaa vakaata versiota. Siihen lisätään yleensä ohjelmat, jotka ovat unstablessa toimineet kaksi viikkoa ilman ongelmia. Nykyisen testauskehityshaaran ja tulevan vakaan version tunnus on etch.
# Tuotantokäyttöön sopivan kehityshaaran valitseminen on vaikeaa. Stablen ohjelmat ovat vanhentuneita eikä niihin julkaista muita kuin tietoturvapäivityksiä, unstablen pakettien toimivuudesta ei ole mitään takeita, testausversion käyttäminen stablen julkaisemisen jälkeen on huono valinta, mutta lähellä stablen julkaisemista melko vakaa. Lisäksi testausversio sisältää nykyään security-repositoryt [1], joten security-repositoryn puute ei ole syy olla käyttämättä testausversiota
# Koska vakaan version ohjelmat ovat vanhentuneita, Debianin kehittäjät ovat joskus joutuneet itse kirjoittamaan....
No ei ne stablen ohjelmat nyt NIIIIN vanhentunmeita ole kuin sun kirjotuksesta voisi päätellä. Toki ne ei ole uusimpia mahdollisia versioita (jotka yleensä on vielä bukisia). Mutta ei mitenkään merkittävästi ole jäljessä, käytön kannalta siis.
Debian stablen ohjelmat on oikein käyttökelpoisia ja perusteellisen testauksen vuoksi varmasti vakaampia kuin useimpien muiden jakeluiden. Lähinnä se ohjelmien "vanhuus" on ongelma niille jotka ovat aina ryntäämässä asentamaan uusimmat versiot välittämättä siitä onko niitä ehditty testata vai ei.
Mandraken perustaja Gaël Duval puuhaa uuden projektin parissa, Ulteon. http://ulteo.com/
Ulteo perustuu ubuntuun, joka puolestaan on debian pohjainen. Ulteon 1. beta tulee saataville pian, joskin ulteon foorumin mukaan ei ennen 15.5.06
Ennenkuin joku alkaa taas "keuhkoamaan" siitä että ubuntu pohjautuu debian unstableen, niin lienee debian mittapuussa tuon stablen saavutus vähän eri luokkaa kuin muissa ja Mdk luokiteltaisiin varmaan debian asteikolla testingiksi ja FC unstableks. :)
Jos joku muuta väittää, niin sanokaapas miksi debianissa stablessa on vanhaa ja kunnolla testattua ja toimivaksi todettua softaa ja Mdk & FC sisältää tuoretta..
Tossa kun on puhetta Sargen, Etch:n ja Sid:n vakauseroista, niin tässä on kuvaaja joka kertoo hyvin mistä on kyse.
http://bugs.debian.org/release-critical/
Vihreä käyrä kuvaa testingissä (Etch) tällähetkellä olevien julkaisukriittisten bukien määrää. Julkasukriittisellä tarkotetaan siis sitä, että bukit on vakavuudeltaan riittäviä estämään seuraavan stablen julkasun. Seuraavan Debian stablen julkasu on lähellä vasta kun toi käyrä on kutakuinkin nollassa. Esimerkkinä käyrässä on kesäkuu 2005, jollon Sarge julkastiin.
Punanen käyrä kuvaa testingin (Etch) ja unstabled (Sid) yhdessä sisältämien julkasukriittisten bukien määrää. Käyrien erotus on siis se kuinka paljon enemmän kriittisiä bukeja on unstablessa verrattuna testing:n.