Eli juttelin eilen Sami-talon myyjän kanssa lämmitysmetodista ja kerroin hänelle että olen vahvasti tekemässä yösähkö&lattiakaapelilla lämmitystä OK-talooni(115m2) sekä lisänä varaavatakkaleivinuuni.
Hän tyrmäsi ehdotukseni heti alkuunsa? En ole ennen tavannut myyjää joka olisi noin vastahakoinen lattiakaapelia vastaan?
Hänen mukaansa "ainut, oikea, viisas" tapa on tehdä vesikiertoinen lattialämmitys koska tulevaisuudessa lämmityksen tavan muuttaminen on helppoa(tarkoittikohan hän yösähköllä lämmitettävää varaajaa mille sopivaksi?).
Monet minun kavereistani ovat tehneet vesikiertosen lattialämmityksen(aluelämpö) ja heistä osa on sitä mieltä että olisi pitänyt tehdä sähkökaapelilla kun taas toinen puolikas pitää vesikiertoa parempana?
Kuinka tässä edetään kun päässä pyörii liian monta vaihtoehtoa ja niistä oikean valinta tuntuu mahdotomalta?
Raha/varmuus ratkaisee minun tapauksessa eli ei saa olla kallis mutta lämpöä tulee riittää ja sen pitää toimia "talon iän ajan".
Hjäppiä tarvitaan!
Vesikiertoinen lattialämmitys vs. sähkö
62
11412
Vastaukset
- Tappi
Aihetta on käsitelty hiljattain, lue vanojakin juttuja.
Siinä myyjä on oikeassa että sähkökaapelia sitten lämmitetään vain sähköllä. Varaavan lattialämmityksen säätäminen on myös ongelmallista. Poikkeuksetta varaava lattalämmitys kuluttaa enemmän energiaa, tosin se on sitä halvempaa yösähkö, joten rahaa kuitenkin säästyy.
Miksi vesikioertoisen laittaneet kaverisi ovat sitä mieltä että kaapelit olisivat olleet paremmat?
Hinnaltaan kaapeleilla tehty lämmitys on huomattavasti halvempi. Vesikietoisessa lämmönjakoputkisto maksaa yhtä paljon kuin sähkökaapelit, mutta lisäksi tulee varaaja ja lämmön säätöpiirit sekä putkityöt, eli jotain 7000€ kalliimpi. - Vesikauhu
Hintansa puolesta "suosittelisin" sähköä koska sen perustamiskustannukset ovat alhaisemmat.
Vesikiertoinen ajaa hintansa takaisin vasta monien vuosien kuluttua(10-20v.)- Tappi
Jos kumpikin toimii sähköllä, niin hinta eroa saa ajaa kiinni suunnilleen koko järjestelmän käyttöiän ajan. Mutta jos tuleekin tilanne että sähkö kallistuu ja vaikka maalämpöpumppujen hinnat laskee, niin toinen voi vaihtaa lämmön lähteen ja toinen ei....
- HLe
Tappi kirjoitti:
Jos kumpikin toimii sähköllä, niin hinta eroa saa ajaa kiinni suunnilleen koko järjestelmän käyttöiän ajan. Mutta jos tuleekin tilanne että sähkö kallistuu ja vaikka maalämpöpumppujen hinnat laskee, niin toinen voi vaihtaa lämmön lähteen ja toinen ei....
Vesikiertoinen lattialämmitys asennettuna PILP tuloilmalla maksaa alle 8000€ (123m2 65m2).
Kun otetaan PILP:in ilmastointikoneen hinta huomioon niin itse lattialämmityksen kokonaishinta on 7000€. - Tappi
HLe kirjoitti:
Vesikiertoinen lattialämmitys asennettuna PILP tuloilmalla maksaa alle 8000€ (123m2 65m2).
Kun otetaan PILP:in ilmastointikoneen hinta huomioon niin itse lattialämmityksen kokonaishinta on 7000€.OK-talon kaapelit ja termostaatit saa noin 1000€ hinnalla.
- HLe
Tappi kirjoitti:
OK-talon kaapelit ja termostaatit saa noin 1000€ hinnalla.
Eilen kirjoitit näin:
Kaapelit ja termostaatit olis tainnut saada kolmella tonnilla?
Tänään ne maksaakin vain 1000€?
Alkuperäiselle kysyjälle tiedoksi että hintaero ei todellakaan ole lähelläkään 7000€ eli kannattaa todella pyytää tarjoukset molemmista vaihtoehdoista ellei jostakin muusta syystä halua välttämättä toista. - ExTappi
HLe kirjoitti:
Eilen kirjoitit näin:
Kaapelit ja termostaatit olis tainnut saada kolmella tonnilla?
Tänään ne maksaakin vain 1000€?
Alkuperäiselle kysyjälle tiedoksi että hintaero ei todellakaan ole lähelläkään 7000€ eli kannattaa todella pyytää tarjoukset molemmista vaihtoehdoista ellei jostakin muusta syystä halua välttämättä toista.Tulin lukemaan vähän vanhoja juttuja.
Ei tuo nyt niin ihmeellistä ole, hintahan riippuu kaapelilämmityksessäkin paljon toteutuksesta ja kohteen koosta. termostaatti maksaa jotain 50€ ja kaapelit huoneeseen 150€, jolloin viiden huoneen hinnaksi tulee noin 1000€... suuremmassa talossa 2000€ ja kun lisätään vähän automatiikka ja työt niin se on sitten 3000€
Vesikiertoisessa pelkkä varaaja maksaa 2500...4000€ ja putkityöt tarvikkeineen tekniseen tilaan 2000-5000€ ja lattialämmitysputkistot noin 4000€.
Hintaero sähkölämmitykseen on tapauksesta riippuen 5000-10.000€. - HLe
ExTappi kirjoitti:
Tulin lukemaan vähän vanhoja juttuja.
Ei tuo nyt niin ihmeellistä ole, hintahan riippuu kaapelilämmityksessäkin paljon toteutuksesta ja kohteen koosta. termostaatti maksaa jotain 50€ ja kaapelit huoneeseen 150€, jolloin viiden huoneen hinnaksi tulee noin 1000€... suuremmassa talossa 2000€ ja kun lisätään vähän automatiikka ja työt niin se on sitten 3000€
Vesikiertoisessa pelkkä varaaja maksaa 2500...4000€ ja putkityöt tarvikkeineen tekniseen tilaan 2000-5000€ ja lattialämmitysputkistot noin 4000€.
Hintaero sähkölämmitykseen on tapauksesta riippuen 5000-10.000€.Lattialämmityksen kustannukset tietenkin riippuvat paljon lämmöntuottajasta. Niinkuin totesin viestissäni jossa oli ironinen otsikko Lämpökaapelit ilmaisia??? niin omassa ratkaisussani PILP on edullisempi kuin varaaja kun ottaa huomioon myös ilmastointikoneen. Kaapelilämmityksen (varaavan) hintaan pitää ottaa huomioon myös laatan suurempi paksuus. Teknisen tilan putkitöistä ainoastaan osa koskee lämmitystä muu tarvitaan myös kaapelilämmitteisessä talossa (Jos tuo hinta on pelkästään lämmityslähteen ja putkiston liitos niin asentajana on todennäköisesti Jorma Ollila). Lopputuloksena kuitenkin voidaan ehkä sanoa että kustannusvertailu pitää tehdä hyvin pitkälti tapauskohtaisesti niin kuin monessa muussakin rakentamiseen liityvissä vaihtoehdoissa. Yhtä yleistä totuutta harvemmin näistä asioista löytyy.
- rousku
HLe kirjoitti:
Lattialämmityksen kustannukset tietenkin riippuvat paljon lämmöntuottajasta. Niinkuin totesin viestissäni jossa oli ironinen otsikko Lämpökaapelit ilmaisia??? niin omassa ratkaisussani PILP on edullisempi kuin varaaja kun ottaa huomioon myös ilmastointikoneen. Kaapelilämmityksen (varaavan) hintaan pitää ottaa huomioon myös laatan suurempi paksuus. Teknisen tilan putkitöistä ainoastaan osa koskee lämmitystä muu tarvitaan myös kaapelilämmitteisessä talossa (Jos tuo hinta on pelkästään lämmityslähteen ja putkiston liitos niin asentajana on todennäköisesti Jorma Ollila). Lopputuloksena kuitenkin voidaan ehkä sanoa että kustannusvertailu pitää tehdä hyvin pitkälti tapauskohtaisesti niin kuin monessa muussakin rakentamiseen liityvissä vaihtoehdoissa. Yhtä yleistä totuutta harvemmin näistä asioista löytyy.
sähkövaraaja liitettiin kahdella erillisohjatulla suntatulla lämmönjakopiirillä valmiina oleviin jakotukkeihin ja ilmanvaihdon lämmityspatteriin. Lisäksi kytkettiin käyttövesivaraaja lämpimän veden jakotukkiin ja kylmä vesi kylmän veden jakotukkin.
Tässä työssä arvioisin että käyttöveden töiden ja tarvikkeiden osuus oli varmasti alle 500€. Koko homman hinta oli 3600€ (kupariputkea, perkeleesti mutkia ja venttiileitä, paisuntasäiliöt, kaksi sunttia säädintä ja pumppua asennukset että verkoston täyttö sekä ilmaus)
Lisäksi tulee sähkötyöt pumpuille ja säätimille.
Hyvin voidaan verrata asioita niin, että vesikiertoisen lattialämmityksen lämmönjakoputkisto jakotukkeineen maksaa saman kuin koko sähkölämmityskaapeli systeemi. Eli teknisen tilan työt ja tavarat ovat se osuus, jonka joutuu maksamaan "ylimääräisenä". "Ylimääräisen" betonin hinta on noin 500€ varaavassa kaapelilämmityksessä.
- AK
Jos lattialämmityksen tekee vesikiertoisena, niin sähkö on energiana lähes kaksikertaa kalliimpaa kuin kilpailijat öljy ja maakaasu, laiteet maksaa suurin piirtein saman.Eli sähkö puoltaa paikaansa ainoastaan suoralämmityksen pienempinä perustamis kustannuksina. Asumismukavuuden kannalta jatkuva lämmönsäätö on oikea ratkaisu. Mieluiten vielä yöllä lasketaan lämpöä eikä niin kuin suunnitelet yöllä nostetaan lämpö ja päivällä laskee iltaa kohden. Entä jos ulkolämpötila muutuu paljon päivänaikana?
- Late Lucas
Voisiko joku yösähköllä(lattialämmityskaapelilla) lämmitävä kertoa onko lämpötilan muutokset merkittäviä ja häiritseviä keskivertoisena talvi vuorokautena eli heittelehtiikö lämpötila jatkuvasti et yöllä on kuuma iltapäivällä viileä?
Toisena kuulin juuri et lämmitys tulee olla päällä aina (myöskin kesällä) koska muuten kaapeli voi viottua jos laatta imee kosteutta itseensä ja alkaa ns. "elämään"?
Sitä vaan en ymmärrä et jos sisällä on kesäaikaan 25C lämmintä kuinka lattialämmitys voi edes mennä päälle jos se on säädetty normaaliin lämpötilaan? - Tappi
Öljyn hinta näytti olevan 39.8c/litra eli jotain vähän reilu 4.1c/kW (hyväkuntoisella kattilalla) ja jos yösähkö maksaa jotain 6.4c(energia,siirto ja vero), niin öljy on tällä hetkellä kolmanneksen halvempaa. Sähkövaraaja maksaa 2000-4000€... Mitä maksaa öljykattiala polttimineen, piippuineen ja säiliöineen?
Yösähkön hintaeroa kaventaa sekin, että osa taloussähköstä saadaan myös halvempaan hintaan... - Tappi
Late Lucas kirjoitti:
Voisiko joku yösähköllä(lattialämmityskaapelilla) lämmitävä kertoa onko lämpötilan muutokset merkittäviä ja häiritseviä keskivertoisena talvi vuorokautena eli heittelehtiikö lämpötila jatkuvasti et yöllä on kuuma iltapäivällä viileä?
Toisena kuulin juuri et lämmitys tulee olla päällä aina (myöskin kesällä) koska muuten kaapeli voi viottua jos laatta imee kosteutta itseensä ja alkaa ns. "elämään"?
Sitä vaan en ymmärrä et jos sisällä on kesäaikaan 25C lämmintä kuinka lattialämmitys voi edes mennä päälle jos se on säädetty normaaliin lämpötilaan?No ei se kaapeli nyt niin herkkä ole että kuolee laatan elämisestä... tietysti jos tulee joku kunnon halkeama, niin onhan se mahdollista. Kosteus ei myöskään ole mikään ongelma kaapelille. Taitaa olla öljymiesten jorinoita :)
Kun laatta lämmitettään yöllä niin se on tietysti kuumimmillaan aamulla ja lähtee sitten jäähtymään ja on kylmimmillään illalla... se että häiritseekö tämä lämpötilan muutos, on sitten enemmän henkimaailman asioita. Toista häiritsee ja toista ei. - Heittiö
Late Lucas kirjoitti:
Voisiko joku yösähköllä(lattialämmityskaapelilla) lämmitävä kertoa onko lämpötilan muutokset merkittäviä ja häiritseviä keskivertoisena talvi vuorokautena eli heittelehtiikö lämpötila jatkuvasti et yöllä on kuuma iltapäivällä viileä?
Toisena kuulin juuri et lämmitys tulee olla päällä aina (myöskin kesällä) koska muuten kaapeli voi viottua jos laatta imee kosteutta itseensä ja alkaa ns. "elämään"?
Sitä vaan en ymmärrä et jos sisällä on kesäaikaan 25C lämmintä kuinka lattialämmitys voi edes mennä päälle jos se on säädetty normaaliin lämpötilaan?Meillä on varaava lattialämmitys vuodenaikatariffilla sekä iso takka/ leivinuuni- yhdistelmä. Emme pidä lattilämmitystä kovin suurella johtuen siitä, että talvisaikaan lämmitämme melko paljon leivinuunilla. Paremminkin niin, että lattia tuntuu mukavalta kävellä, mutta jos ei lämmitä lainkaan puulla, tulee viileä. Makuuhuoneissa joutuu tietysti pitämään hieman lämpimämmällä, sillä leivinuunin antama lämpö ei kulje niin helposti ko. tiloihin.
Kesällä säädin termostaatit "peruslämmölle" ja sen panin merkille, että todella harvoin lämmitys oli päällä.
Ainakaan meillä lämpötilat eivät heittele kovinkaan paljoa. Ainoastaan jos lämmittää uunin tosi kuumaksi ja sitten tuleekin äkkiä lauha keli, niin voi olla hieman liian lämmin. Normaalisti talvipakkasilla lämmitämme uunia joka toinen päivä. Tarvittaessa joka päivä.
Mutta joka tapauksessa en ole huomannut, että aamulla olisi kuumempi tai illalla kylmempi. Johtuu luultavasti siitä, että lämmitämme niin paljon leivinuunia, joka jakaa lämmintä melko tasaisesti. ja olohuoneen puolella olevaa takkaa tulee jostain kumman syystä käytettyä useimmiten iltaisin. Uuni on tosiaankin melko kookas ja varaa lämpöä hyvin. - Late
Heittiö kirjoitti:
Meillä on varaava lattialämmitys vuodenaikatariffilla sekä iso takka/ leivinuuni- yhdistelmä. Emme pidä lattilämmitystä kovin suurella johtuen siitä, että talvisaikaan lämmitämme melko paljon leivinuunilla. Paremminkin niin, että lattia tuntuu mukavalta kävellä, mutta jos ei lämmitä lainkaan puulla, tulee viileä. Makuuhuoneissa joutuu tietysti pitämään hieman lämpimämmällä, sillä leivinuunin antama lämpö ei kulje niin helposti ko. tiloihin.
Kesällä säädin termostaatit "peruslämmölle" ja sen panin merkille, että todella harvoin lämmitys oli päällä.
Ainakaan meillä lämpötilat eivät heittele kovinkaan paljoa. Ainoastaan jos lämmittää uunin tosi kuumaksi ja sitten tuleekin äkkiä lauha keli, niin voi olla hieman liian lämmin. Normaalisti talvipakkasilla lämmitämme uunia joka toinen päivä. Tarvittaessa joka päivä.
Mutta joka tapauksessa en ole huomannut, että aamulla olisi kuumempi tai illalla kylmempi. Johtuu luultavasti siitä, että lämmitämme niin paljon leivinuunia, joka jakaa lämmintä melko tasaisesti. ja olohuoneen puolella olevaa takkaa tulee jostain kumman syystä käytettyä useimmiten iltaisin. Uuni on tosiaankin melko kookas ja varaa lämpöä hyvin.paljos on sähkölasku kolmelta kuulta?
- Heittiö
Late kirjoitti:
paljos on sähkölasku kolmelta kuulta?
Tuo on keskiarvo koko vuoden kaikesta sähkönkulutuksesta.
- -----
Heittiö kirjoitti:
Tuo on keskiarvo koko vuoden kaikesta sähkönkulutuksesta.
Onpas paljon!!!Huh huh
- Heittiö
----- kirjoitti:
Onpas paljon!!!Huh huh
Onko 100 e kuukaudessa kaikesta kulutetusta sähköstä paljon? Ei kai?
Kai sitä halvemmallakin voi asua, mutta en ole pitänyt tuotakaan kalliina. Verrattuna asumismukavuuteen. - Late Lucas
Heittiö kirjoitti:
Onko 100 e kuukaudessa kaikesta kulutetusta sähköstä paljon? Ei kai?
Kai sitä halvemmallakin voi asua, mutta en ole pitänyt tuotakaan kalliina. Verrattuna asumismukavuuteen.Paljonkos on vesikiertoisella lämmityskistannukset /kk??
Jos sähkökaapelilla&yösähköllä 100€/kk niin nyt kiinnostaa paljonko halvemmaksi tulee vesikiertoisella lattialämmityksellä?
-Alue/kaukolämpö
-Öljy
-Sähkö
jne.... - HLe
Late Lucas kirjoitti:
Paljonkos on vesikiertoisella lämmityskistannukset /kk??
Jos sähkökaapelilla&yösähköllä 100€/kk niin nyt kiinnostaa paljonko halvemmaksi tulee vesikiertoisella lattialämmityksellä?
-Alue/kaukolämpö
-Öljy
-Sähkö
jne....Tuskin kukaan laittanut ensin taloon sähkövastuksia ja sitten vaihtanut ne vesikiertoiseen lämmitykseen jotta tietäisi eron. Koska jokainen talo on yksilö ja myöskin pidettävä lämpö erilainen eri ihmisillä niin kuukausikustannukset eivät ole vertailukelpoisia.
Ainoa tapa vertailla eri lämmitysmuotoja on ensin arvioida karkeasti oman talon lämmitykseen tarvittava energiamäärä vuodessä ja sitten laskea se mitä sen tuottaminen maksaa eri lämmitysmuodoilla.
Huomaa kuitenkin ettei lämmönjakotavalla ole merkitystä lämmityskustannuksiin muuta kuin se että sähkökaapeleilla lämmitysmuoto voi olla vain sähkö eri tariffeilla. - Totta!
HLe kirjoitti:
Tuskin kukaan laittanut ensin taloon sähkövastuksia ja sitten vaihtanut ne vesikiertoiseen lämmitykseen jotta tietäisi eron. Koska jokainen talo on yksilö ja myöskin pidettävä lämpö erilainen eri ihmisillä niin kuukausikustannukset eivät ole vertailukelpoisia.
Ainoa tapa vertailla eri lämmitysmuotoja on ensin arvioida karkeasti oman talon lämmitykseen tarvittava energiamäärä vuodessä ja sitten laskea se mitä sen tuottaminen maksaa eri lämmitysmuodoilla.
Huomaa kuitenkin ettei lämmönjakotavalla ole merkitystä lämmityskustannuksiin muuta kuin se että sähkökaapeleilla lämmitysmuoto voi olla vain sähkö eri tariffeilla.Hajottavaa alkaa rakentaa omaa taloa!!
On nii paljon kaikkea mietittävää ja mistää ei ota oikein selkoa :( - Heittiö
Late Lucas kirjoitti:
Paljonkos on vesikiertoisella lämmityskistannukset /kk??
Jos sähkökaapelilla&yösähköllä 100€/kk niin nyt kiinnostaa paljonko halvemmaksi tulee vesikiertoisella lattialämmityksellä?
-Alue/kaukolämpö
-Öljy
-Sähkö
jne....Tuohon 100e /kk sisältyy siis kaikki sähkökustannukset saunanlämmityksestä kinkunpaistoon. Ja nekin voivat vaihdella melkoisesti perheestä riippuen. Ja meillä on vuodenaikatariffi, ei yösähkö. Siinäkin on mielestäni eroa.
- Late LLLL
Heittiö kirjoitti:
Tuohon 100e /kk sisältyy siis kaikki sähkökustannukset saunanlämmityksestä kinkunpaistoon. Ja nekin voivat vaihdella melkoisesti perheestä riippuen. Ja meillä on vuodenaikatariffi, ei yösähkö. Siinäkin on mielestäni eroa.
Selitätkö ehdot vuodenaika tariffista?
Eli miten määräytyy maksut jne...
Miksi päädyit tähän ratkaisuun verraten yösähköä? - joe
Late Lucas kirjoitti:
Paljonkos on vesikiertoisella lämmityskistannukset /kk??
Jos sähkökaapelilla&yösähköllä 100€/kk niin nyt kiinnostaa paljonko halvemmaksi tulee vesikiertoisella lattialämmityksellä?
-Alue/kaukolämpö
-Öljy
-Sähkö
jne....meillä on Öljy lämmitys ja vesikiertoinen lattialämmitys lämmönjakona.
Tilaa on 350 m2 josta 250m2 (21-23cels)on asuintilaa ja 100m2 (15 cels)varastoa autotallia etc.. vuoden öljynkulutus on 1500l eli 1500/12*0,38eur=48eur/kk tämä on nyt sitten tämän vuoden tilanne, vuodethan ei ole veljiä keskenään joten vuoden päästä tilanne saattaa olla eri mut nyt näin - Lars
joe kirjoitti:
meillä on Öljy lämmitys ja vesikiertoinen lattialämmitys lämmönjakona.
Tilaa on 350 m2 josta 250m2 (21-23cels)on asuintilaa ja 100m2 (15 cels)varastoa autotallia etc.. vuoden öljynkulutus on 1500l eli 1500/12*0,38eur=48eur/kk tämä on nyt sitten tämän vuoden tilanne, vuodethan ei ole veljiä keskenään joten vuoden päästä tilanne saattaa olla eri mut nyt näinVaikuttaa aika halvalta lämmitysmuodolta.
Noinkin iso talo 300mk/kk! - suunnittelija
joe kirjoitti:
meillä on Öljy lämmitys ja vesikiertoinen lattialämmitys lämmönjakona.
Tilaa on 350 m2 josta 250m2 (21-23cels)on asuintilaa ja 100m2 (15 cels)varastoa autotallia etc.. vuoden öljynkulutus on 1500l eli 1500/12*0,38eur=48eur/kk tämä on nyt sitten tämän vuoden tilanne, vuodethan ei ole veljiä keskenään joten vuoden päästä tilanne saattaa olla eri mut nyt näin13500 kWh lämmitykseen tuon kokoisessa talossa tarkoittaa muita lämmönlähteitä lisäksi tai ilmanvaihdon puuttumista.
Kerro, mitä muita lämmönlähteitä on käytössä ja ilmastoinnin toteutustapa. - joe
suunnittelija kirjoitti:
13500 kWh lämmitykseen tuon kokoisessa talossa tarkoittaa muita lämmönlähteitä lisäksi tai ilmanvaihdon puuttumista.
Kerro, mitä muita lämmönlähteitä on käytössä ja ilmastoinnin toteutustapa.talossa on vallox digit(siinä on tuloilman lämmitykseen sähköpatteri) se pyörii muistaaksen nopeudella 4 (lisäksi on kosteus ja hiilidioksidi tunnistimia jotka säätävät automaattisesti ilmastoinitia)hellan päällä on oma liesi tuuletin ja autotallissa oma ilmanvaihtokone.
Lisäksi 2 takkaa joita käytetään epäsäännölisesti ehkä kerran viikossa tunnelmaa luomaan.
Kattilana on normaali arimax17ettaS ja polttimena oilon junior, hyötysuhde kun poltinasentaja oli sen laittanut ja mitannut oli 96% (tiedä mitä se sitten tarkoittaa) - Heittiö
Late LLLL kirjoitti:
Selitätkö ehdot vuodenaika tariffista?
Eli miten määräytyy maksut jne...
Miksi päädyit tähän ratkaisuun verraten yösähköä?Nappasin oheiset tekstit oman sähkösopimuskumppanin kotisivuilta:
--------------------------------------------------
Yleissähkö
Sinulle, joka käytät sähköä on pääasiassa valaistukseen, pyykinpesuun, ruuan laittoon ja muihin mukaviin kodin tai kesämökin pikku askareisiin. Yleissähkö on saman hintaista ympäri vuorokauden.
Vuodenaikasähkö
Sinulle, joka käytät sähköä pääasiassa talon lämmitykseen ja haluat minimoida lämmityskulusi. Vuodenaikasähköllä saat suurimman mahdollisen hyödyn varaavasta lämmitysjärjestelmästä, jos voit ohjata sähkön käyttöäsi edullisemman yöhinnan mukaan. Huomattavaa lisäetua saat, jos käytät talvella apuna puulämmitystä. Vuodenaikasähkön edullinen yöhinta on voimassa huhtikuun alusta lokakuun loppuun ympäri vuorokauden ja muuna aikana yöllä.
Aikasähkö (Kotikympissä Yösähkö)
Sinulle, joka käytät sähköä pääasiassa talon lämmitykseen ja puunkäyttö- tai lämmön varaamismahdollisuutta ei talossa ole. Aikasähkön edullinen yöhinta on voimassa öisin ympäri vuoden.
-------------------------------------------------
Hinnastoa en viitsinyt tähän nykäistä, kun se ei olisi näkynyt tässä oikein. Vuodenaikasähkö on siis halpaa yöllä 22- 07 sekä sunnuntaisin. Yöhinta on myös voimassa ympäri vuorokauden huhtikuun alusta lokakuun loppuun yötäpäivää. Eli kalliimman hinnan joutuu maksamaan ainoastaan talvikuukausina päivällä. Aikasähkössä taitaa joutua maksamaan kalliimpaa maksua päivällä ympäri vuoden.
Se miksi meillä on vuodenaikasähkö, on varmasti jo valjennut tähän mennessä.
Toivottavasti oli apua. Tarkat hinnat saat sähköyhtiöiden sivuilta. - Heittiö
joe kirjoitti:
meillä on Öljy lämmitys ja vesikiertoinen lattialämmitys lämmönjakona.
Tilaa on 350 m2 josta 250m2 (21-23cels)on asuintilaa ja 100m2 (15 cels)varastoa autotallia etc.. vuoden öljynkulutus on 1500l eli 1500/12*0,38eur=48eur/kk tämä on nyt sitten tämän vuoden tilanne, vuodethan ei ole veljiä keskenään joten vuoden päästä tilanne saattaa olla eri mut nyt näinMinkä verran on sähkölasku? Eli paljonko menee kaikkeen muuhun yhteensä?
- joe
Heittiö kirjoitti:
Minkä verran on sähkölasku? Eli paljonko menee kaikkeen muuhun yhteensä?
sähköä on mennyt 8500 kwh/ vuosi (2 vuoden keskiarvo)
Aika ison osuuden tuosta vienee pyykinpesu ja kuivaus (koneet käy kokojan kun ollaan kotona)
ilmanvaihtokoneen lämitysvastus on 1KW(tosin ei taida olla päällä kun muutaman tunnin vuodessa)
Lisäksi on ulkona lämmitettävät portaat joita pidetään sulina ainakun jäätyvät (4kw vastus)
Lisäksi käytellään sähkökiuasta 8kw 3krt viikossa ja siten on viellä 2 kpl jää viileäkaappeja ja 2 pakastinta muuta sähkö sälää hirvästi.
Näyttää siltä että tuota sähköä meneekin aikas paljon täytyy tutkia mistä se johtuu voihan olla että joku koneista ei ole ihan tikissä. Vai meneekö en tiedä kun ei ole oikein vertailu kohdetta ? - Jussi
joe kirjoitti:
sähköä on mennyt 8500 kwh/ vuosi (2 vuoden keskiarvo)
Aika ison osuuden tuosta vienee pyykinpesu ja kuivaus (koneet käy kokojan kun ollaan kotona)
ilmanvaihtokoneen lämitysvastus on 1KW(tosin ei taida olla päällä kun muutaman tunnin vuodessa)
Lisäksi on ulkona lämmitettävät portaat joita pidetään sulina ainakun jäätyvät (4kw vastus)
Lisäksi käytellään sähkökiuasta 8kw 3krt viikossa ja siten on viellä 2 kpl jää viileäkaappeja ja 2 pakastinta muuta sähkö sälää hirvästi.
Näyttää siltä että tuota sähköä meneekin aikas paljon täytyy tutkia mistä se johtuu voihan olla että joku koneista ei ole ihan tikissä. Vai meneekö en tiedä kun ei ole oikein vertailu kohdetta ?Minusta nuo kulutukset tuntuvat olevan ihan ok, poistoilman määrää et kertonut, mutta ei tuo jälkilämmityspatteri toki ole täysillä päällä.
Taitaa keskimääräinen kotitaloussähkö olla 5000-7000 kWh/a, joten lukemasi ovat reilassa siinäkin suhteessa.
Millaiset eristeet ja ikkunat talossa ovat? - suunnittelija
joe kirjoitti:
talossa on vallox digit(siinä on tuloilman lämmitykseen sähköpatteri) se pyörii muistaaksen nopeudella 4 (lisäksi on kosteus ja hiilidioksidi tunnistimia jotka säätävät automaattisesti ilmastoinitia)hellan päällä on oma liesi tuuletin ja autotallissa oma ilmanvaihtokone.
Lisäksi 2 takkaa joita käytetään epäsäännölisesti ehkä kerran viikossa tunnelmaa luomaan.
Kattilana on normaali arimax17ettaS ja polttimena oilon junior, hyötysuhde kun poltinasentaja oli sen laittanut ja mitannut oli 96% (tiedä mitä se sitten tarkoittaa)Paljonko on sähkönkulutus? Ilmastoinnin jälkilämmitys on sähkölämmitystä.
Ilmastointi on Digitillä energia-ystävällinen noin muuten varsinkin kosteusantureilla toteutettuna. Selittää paljon. Mutta ei kaikkea. - suunnittelija
suunnittelija kirjoitti:
Paljonko on sähkönkulutus? Ilmastoinnin jälkilämmitys on sähkölämmitystä.
Ilmastointi on Digitillä energia-ystävällinen noin muuten varsinkin kosteusantureilla toteutettuna. Selittää paljon. Mutta ei kaikkea.Tuollahan olikin jo vastailtu.
- joe
Jussi kirjoitti:
Minusta nuo kulutukset tuntuvat olevan ihan ok, poistoilman määrää et kertonut, mutta ei tuo jälkilämmityspatteri toki ole täysillä päällä.
Taitaa keskimääräinen kotitaloussähkö olla 5000-7000 kWh/a, joten lukemasi ovat reilassa siinäkin suhteessa.
Millaiset eristeet ja ikkunat talossa ovat?seinissä on 175mm vuorivillaa tuulensuoja levy katossa on 37 cm puhallusvillaa ikkunat on kolmilasiset MSKA selektiivi ikkunat.
Talo on ihan perus talo pitkästätavarasta tehty , sen takia ihmettelinkin noita enrgian kulutuksia kun "meidän talo ja koti" lehdessä oli noin vuosi sitten tutkittu "matalaenergia taloja" ja kulutkset oli minusta todella suuria - nisu
Late Lucas kirjoitti:
Voisiko joku yösähköllä(lattialämmityskaapelilla) lämmitävä kertoa onko lämpötilan muutokset merkittäviä ja häiritseviä keskivertoisena talvi vuorokautena eli heittelehtiikö lämpötila jatkuvasti et yöllä on kuuma iltapäivällä viileä?
Toisena kuulin juuri et lämmitys tulee olla päällä aina (myöskin kesällä) koska muuten kaapeli voi viottua jos laatta imee kosteutta itseensä ja alkaa ns. "elämään"?
Sitä vaan en ymmärrä et jos sisällä on kesäaikaan 25C lämmintä kuinka lattialämmitys voi edes mennä päälle jos se on säädetty normaaliin lämpötilaan?Mikä lattiamateriaali teidän taloon tulee? Jos teille tulee parketti valitse joko vesikiertoinen tai suora sähkö. Jos muovimatto voit valita varaavan lattialämmityksen. Varaavan(laatta)lattialämmityksen lämpötilaerot ovat niin suuret, että parketti ei tule kestämään.
- ..
nisu kirjoitti:
Mikä lattiamateriaali teidän taloon tulee? Jos teille tulee parketti valitse joko vesikiertoinen tai suora sähkö. Jos muovimatto voit valita varaavan lattialämmityksen. Varaavan(laatta)lattialämmityksen lämpötilaerot ovat niin suuret, että parketti ei tule kestämään.
Ehkä laminaatti lattia mut en ole varma vielä?
Sekin kun tahtoo liikkua vaikka olisi mitenkä lukkolaminaatti ja jos tekee lattialämmityksen kaapelilla(yösähkö) liikehdintä on varmaankin aika rajua?
- rakentaja rane
Muista ottaa huomioon myös tilavaatimukset. Miten arvostat menetettävät neliöt? Vesikirtoiseen lämmitykseen tarvitset vähintään kuution varaajan, mieluummin isomman. Lisäksi jos myöhemmin "helposti" meinaat vaihtaa esim. sähkön öljyyn vie polttimet ja säiliöt lisää tilaa, varsinkin jos öljysäiliötä ei saa sijoittaa maan alle (ei saa upottaa esim. pohjavesialueella).
- joe
Itse päädyin vesikiertoiseen lattialämmitykseen juuri tuon energian lähteen vaihdettavuuden kautta ja olen ollut tyytyväinen, hankinta kustannukset putkimiehineen oli noin 2000 eur kalliimpi kuin suora sähkö lattialämmitys, mutta kyllä on miellyttävä lämmitys jos olikin vähän kalliimpi
- Late Lucas
Ei taida saada vielä 2000€ erotuksella vesikiertosta lattialämmitystä jos vertaa sähkökaapeliin?
Kyllä se hintaero kaikkine säiliöineen,pumppuineen,jne.. taitaapi olla lähempänä 6000€? - Tappi
Late Lucas kirjoitti:
Ei taida saada vielä 2000€ erotuksella vesikiertosta lattialämmitystä jos vertaa sähkökaapeliin?
Kyllä se hintaero kaikkine säiliöineen,pumppuineen,jne.. taitaapi olla lähempänä 6000€?Riippuu tietysti taas että sattuuko olemaan putkimiesserkkua :) Putkimies veloitti teknisen tilan kytkennöistä ja tarvikkeista 3500€ ja lämminvesivaraajasta joutui maksamaan saman verran ja Nereuskin otti omana osanaan saman summan... eli lämmitysjärjestelmä maksoi 10t€... Kaapelit ja termostaatit olis tainnut saada kolmella tonnilla?
- suunnittelija
Täällä on siis turistu koko paivän ilman minkäänlaista fanaattista uhoamista. Nyt riittää lässytys ja pehmoilu.
Eli.
Vesikiertoiseen saa lämpöä pienellä paketilla. Kannattaa tutkia Jäspin omakotitalon sähkökattilaa. Sen tilantarve on sitä luokkaa, että rakentajat asentavat sen tavallisen käyttöveden varaajan alle. Sähkökattilassa on oma keskus, johon tuodaan tieto talon kokonaiskuormituksesta. Se on siis samanlainen kuin on Jäspin OVAL-S-mallin pöntön ohjaus.
Eli pönttöä ei tarvita välttämättä tilaa viemään. Vesilämmityksessä on tehtävissä yöaikainen lämmön nosto siinä kuin kaapeleillakin. Jos joskus sitten on varaa, niin käyttöveden varaajan ja sähkökattilan tilalle voi asentaa maalämpöpumpun tai jonkun kompaktikattilan (tulee tietysti säiliöongelma).
Minulla on kaapelit ja oppivat termostaatit Devireg 550 sekä vuodenaikatariffi. Lämpötilan nosto on asetettu aamuun klo 5-6 halvan sähkön aikana siis. Nosto on kaksi astetta ja vuorokautinen vaihtelu huonelämmössä on siis /- 1 aste. Aamulla tuntuu mukavalta pieni lisälämpö. Illalla kun lämmöt ovat laskemassa on toimeliaisuus muuten korkealla ja takan virittäminenkin motivoi, jos ei ole kovin kuuma. Ainakin minä menen mielelläni viileään makkariin peiton alle.
/-1 asteen vaihtelulla kallista sähköä kuluu nykyään 22% ja loput on halpaa.
Devireg 550-termostaatti on ennakoiva. Se ei porota lämpöä lattiaan kuin tarpeen mukaan. Koko kesänä ei naksunut kertaakaan ja kylmien tullessa havahtui aivan hyvään säätöön kerrasta.
Minulla on myös kattokelmut asennettuna nurkkahuoneisiin ja olohuoneeseen, mutta jätin kytkemättä, kun Devireg 550 sattui tulemaan juuri oikeaan aikaan. Perinteisemmällä ohjauksella tasauslämmitys pitäisi hoitaa suorilla lämmittimillä tai järjestämällä lattiaan myös päivällä hiukan tehoja keleistä riippuen.
Kerrottakoon tässä, miten perinteiseen systeemiin saa tasauslämmitystoimintoa vaikka on vain kaapelit. Se tapahtuu kahdella ulkotermostaatilla -5 astetta ja -15 astetta sekä vuorokausikellolla. Välillä -5...-15 vuorokausikello kytketään yökoskettimen rinnalle antamaan pieniä pätkiä tehoa iltaa kohti lisääntyen. -15 asteesta lukien ohitetaan yökosketin kokonaan ja annetaan sähköä siis ympäri vuorokauden lattialämmitykseen. Ennen Devireg 550-termostaatin markkinoille tuloa suunnittelimme sähkölämmityksen ohjaukset noin. Nykyään edellytämme termostaattivalinnaksi oppivaa termostaattia.
En saa Deviltä provikkaa tästä vaikka kyllä ansaitsisin. Tuo on kuitenkin niin hyvä tuote, että ei nyt salailla.- Tappi
Mitäs tollainen Devireg 550 maksaa?
- suunnittelija
Tappi kirjoitti:
Mitäs tollainen Devireg 550 maksaa?
Noin tuplaten tavallisen hinnan. Luulisin urakassa tarvikkeena katteineen jotain 80...100 euron luokkaa. Vai tuleeko tuosta jo kolminkertainen hinta tavalliseen verrattuna? Taitaa tulla. Tavallisia saa joskus 25-30 eurolla.
- Tappi
suunnittelija kirjoitti:
Noin tuplaten tavallisen hinnan. Luulisin urakassa tarvikkeena katteineen jotain 80...100 euron luokkaa. Vai tuleeko tuosta jo kolminkertainen hinta tavalliseen verrattuna? Taitaa tulla. Tavallisia saa joskus 25-30 eurolla.
viidellä kympillä saa jo ihan hyvän tavallisen elektronisen termostaatin... Ei loppujen lopuksi paha hinta, kannattaa todella harkita, jos on kerran tarvetta.
- Putkimies
Kaapeli ei tule kestämään 30v. kuten vesiputkisto!
- suunnittelija
Kuiva kaapeli kestää paremmin kuin märkä putki.
En ole kuullut koskaan vanhuuttaan vikaantuneista lämmityskaapeleista. Aina on ollut kyse jostain naulan lyömisestä tai väärästä käytöstä tai rakenteen vauriosta tai poraamisesta tai sahaamisesta tai piikkaamisesta. Ei vesiputkikaan noita kestä. - rakentaja rane
suunnittelija kirjoitti:
Kuiva kaapeli kestää paremmin kuin märkä putki.
En ole kuullut koskaan vanhuuttaan vikaantuneista lämmityskaapeleista. Aina on ollut kyse jostain naulan lyömisestä tai väärästä käytöstä tai rakenteen vauriosta tai poraamisesta tai sahaamisesta tai piikkaamisesta. Ei vesiputkikaan noita kestä.Lämmitysmuoto voi olla mukava, mutta ajtus että rakenteet on täynnä vesiputkia ei oikein innosta.!!
- HLe
rakentaja rane kirjoitti:
Lämmitysmuoto voi olla mukava, mutta ajtus että rakenteet on täynnä vesiputkia ei oikein innosta.!!
Onko parempi ajatus että kävelet kotona aina sähkökentän päällä?
- Antti
HLe kirjoitti:
Onko parempi ajatus että kävelet kotona aina sähkökentän päällä?
...olethan huomannut, että sieltä reiästä kurkkaa pieni vihreä mies, varsinkin yöaikaan. Ja puhelinpistokkeet ovat vielä pahempia, siinä on kolme reikää.
Ja jos kainalossa kutittaa tai päätä särkee lauantaiaamuna, niin sehän on sähköallergiaa, joka johtuu siitä lattian alla olevasta sähkökentästä. - suunnittelija
HLe kirjoitti:
Onko parempi ajatus että kävelet kotona aina sähkökentän päällä?
Sähkökenttää ei tule lattialämmityskaapeleista. Kenttä kilpistyy maadoitettuun suojavaippaan täydellisesti. Mutta vaisu magneettikenttä tulee, kun lämmitys on kytkeytyneenä termostaatista päälle. Ei muulloin. Paljon pienempi kuin kännykän antennista.
Sen sijaan seinän sisällä olevista johtimista tulee sähkökenttä aina. Magneettikenttääkin tulee, kun johtoihin on kytketty joku kuormitus. Mutta se on vaisu, kuten lattiastakin.
Eli kenttää jos pelkää on seinien ja kattojen vaipattomat (punoksettomat) johdot ongelma. Mielettömästi suurempi sähkökenttä tulee muuten hankaussähköstä (miljoona kertaa tai jotain). Kannattaa varoa hiusten kampaamista, keinokuitukankaisella tuolilla asennon vaihtamista, keinokuituvaatteisiin koskemista, kuivan pölyn imurointia ja TV:n kuvaputkea noin 100 m asti. Samoin autosta nousemista. - suunnittelija
HLe kirjoitti:
Onko parempi ajatus että kävelet kotona aina sähkökentän päällä?
Sähkökenttää ei tule lattialämmityskaapeleista. Kenttä kilpistyy maadoitettuun suojavaippaan täydellisesti. Mutta vaisu magneettikenttä tulee, kun lämmitys on kytkeytyneenä termostaatista päälle. Ei muulloin. Paljon pienempi kuin kännykän antennista.
Sen sijaan seinän sisällä olevista johtimista tulee sähkökenttä aina. Magneettikenttääkin tulee, kun johtoihin on kytketty joku kuormitus. Mutta se on vaisu, kuten lattiastakin.
Eli kenttää jos pelkää on seinien ja kattojen vaipattomat (punoksettomat) johdot ongelma. Mielettömästi suurempi sähkökenttä tulee muuten hankaussähköstä (miljoona kertaa tai jotain). Kannattaa varoa hiusten kampaamista, keinokuitukankaisella tuolilla asennon vaihtamista, keinokuituvaatteisiin koskemista, kuivan pölyn imurointia ja TV:n kuvaputkea noin 100 m asti. Samoin autosta nousemista. - Jokkeri
rakentaja rane kirjoitti:
Lämmitysmuoto voi olla mukava, mutta ajtus että rakenteet on täynnä vesiputkia ei oikein innosta.!!
VESIKIERTOINEN VUOTAA AINA ENNEMMIN TAI MYÖHEMMIN.
MUISTAKAA SE. JA SEN VAIHTO MAKSAAAAA...puhumattakaan sen aiheuttamista vaurioista.
- Pian valmis
Päädyimme syystä, että meille tulee maalämpö. Putkiksi tuli greenline putket, joissa on muovi-alumiini-muovi kerrokset. Ovat muuten todella vahvoja. En osaa vertailla muiden putkitoimittajien laatuun mutta minulle ratkaisi tuo kestävyyden tunne.
- Remontti Reiska
Ei ole ehtymätön luonnonvara, se kannattaa pitää mielessä. Ei tule kulumaan montaakaan vuotta kun sähkölämmittäjä lämmittää koko mökkinsä yhdellä tariffilla. Tähän on syynä yksinkertaisesti yösähkölämmityksen liian suuri suosio; Sähkönkulutus on kääntynyt täysin päälaelleen kun niin suuri osa rakentajista on päätynyt laskelmissaan yösähkön kannalle. Sähköä kuluu Suomessa _paljon_ enemmän öisin kuin päivisin, juuri tästä syystä.
Lämmitysvaihtoehtoja miettiessä kannattaa myös pitää mielessä lämmitystavan ohjattavuus. Sähköllä se on luonnollisesti helppoa, huone(piiri-)termostaatti ohjaa lämmönlähdettä, on se sitten patteri tai sähkölattialämmitys. Lämmön voi laskea alas niiksi ajoiksi kun kutakin piiriä ei käytetä, kuten yö ja aamupäivä. Tätä kauttahan säästöä syntyy eikä ohjelmoitava termostaatti enää maksa oikeastaan mitään. Suorastaan sen hinta on miinusmerkkinen.
Edelleen sähkölämmittäjä on kiinni yhdessä lämmitysmuodossa, joka ei vesilämmitetyn talon omistajaa sido. Vesikiertoisen lämmityksen ohjaukseen tarvitaankin kasallinen toimimoottoreita, venttiileitä, jakotukkeja ja sähköshuntti sekä monimutkainen ohjaus jos halutaan että lämmitysjärjestelmä pysyy tasapainossa. Vesihän on kuin sähkö, se menee sieltä missä virtausvastus on alhaisin. Kun jossain pannaan venttiiliä kiinni, vesi kiertääkin mieluummin aivan muiden piirien kautta vaikka niitä ohjaavat termostaatit eivät lämpöä haluakaan. Järjestelmä on _aina_ epätasapainossa, lisäksi se on myös toivottoman hidas alaslaskuun lämmönsäästöä ajatellen. Tai lämpö kyllä katoaa kun venttiilit pannaan kiinni, mutta mistäs se sitten tulee kun järjestelmä on auttamattoman hidas ja termostaatti viimein herää pyytämään lämpöä.
Thermolinkillä on apu tähän pulmaan, jos joku sattui käymään kuukausi sitten omakoti 2002-messuilla. Kun venttiilit, toimimoottorit ja shuntit heitetään mäelle ja lämmityskattilan (olkoon mikä tahansa) kylkeen pannaan Thermolinkin jakoryhmä, vesi kiertää sinne missä sitä tarvitaan ja kun termostaatti ei pyydä lämpöä, sitä myöskään _ei_ mene ko. piiriin. Vitsi on patentoituun jakoryhmään naitetuissa piirikohtaisissa pumpuissa ja esteettömässä virtauksessa, kun venttiileitä ei tarvita lainkaan. Pumpuissa on senverran tehoa että koko lämmönlähteen teho saadaan muutaman sekunnin viipeellä ohjattua lämmitystä pyytävään piiriin. Ja se tarkoittaa nopeaa ylösnostoa, myös lattialämmityksessä.
Sitä kannattaa vakavasti harkita, tonnin lisäinvestoinnilla vesikiertoinen lämmitys muuttuu samaan tapaan ohjattavaksi kuin sähkölämmitys ja uudenkin talon omistaja säästää 30-40% lämmityslaskussa.- Heittiö
Mielenkiintoinen tuo väitteesi sähkönkulutuksesta. Löytyykö tilastoja tms. tämän tueksi? Web- linkki kenties? Mihin tiedonlähteeseen perustat yösähkön loppumisen? Kuullostaa oudolta, että esim. vuodenaikasähkön 4 talvikuukautta kääntäisivät sähkönkulutuksen päälaelleen.
- Remontti Reiska
Heittiö kirjoitti:
Mielenkiintoinen tuo väitteesi sähkönkulutuksesta. Löytyykö tilastoja tms. tämän tueksi? Web- linkki kenties? Mihin tiedonlähteeseen perustat yösähkön loppumisen? Kuullostaa oudolta, että esim. vuodenaikasähkön 4 talvikuukautta kääntäisivät sähkönkulutuksen päälaelleen.
Eli suunnittelija joka ei halua nimeään julkisuuteen, mutta tietää mistä puhuu. Ja mistä muutkin suunnittelijat puhuvat.
Tuossa on eräs linkki mikä selvittää osaltaan asiaa. http://emv.energia.fi/tiedotteet/#324205.0/Jakelutariffirakenteet.pdf
Yllättävää miten energiankulutus todellakin on monessa energiayhtiössä kääntynyt yösähköpainotteiseksi. Monessa se on edelleen hieman päiväsähköpainotteinen, mutta suuntaus Suomen pohjoisemmissa osissa - ja tulevaisuudessa - on tätä menoa selvästi yösähköpainotteiseen päin.
Minusta syy ei ole mitenkään epäselvä. Ensinnäkin, leijonanosa lämmitykseen käytettävästä sähköenergiasta (voidaan vetää yhtäläisyysmerkit lämmitykseen käytetävään yösähköön) käytetään tuon neljän kylmimmän kuukauden aikana. Toisennakin, yösähköllä lämmittäminen on energiankäytön kannalta tuhlailevaa. Mökit lämmitetään öisin ylikuumiksi josta seuraa huomattavasti suurempi energiankulutus kuin läpi vuorokauden tasaisesta lämmittämisestä. Tyypillinen ratkaisuhan on sähkövastukset massiivisessa lattialaatassa, jolloin lämmön "varastoiminen" lattiaan nostaa myös mökin kuumaksi. Vesikiertoisella lämmittävät varaavat varaajansa kuumaksi useimmiten jollain aivan muulla kuin yösähköllä.
- Late
No näyttäpi siltä että laitan kaapelin lattiaan ja lämmitän sitä yösähköllä.
Lisälämpönä leivinuunitakkayhdistelmä. - SÄHIÄINEN
RIKKOONTUUPA NOPASTI LATTILÄMMITYSKAAPELI!!
EI VAIKUTA HYVÄLTÄ!
Hei, Olemme alkamassa korjaamaan 85 rakennettua taloa, jossa on klinkkerilattiat keittiössä khh ph s näistä tiloista on lämmityskaapelit(sähkö) menneet rikki (ammattilainen mitannut)
Kysymys kuuluu: Kumpi on parempi vaihtoehto kaapelille saneerauskaapeli vai normaali?
Kuinka syvät urat pitäisi ajaa?(ei voi nostaa hirveästi) Vanhat klinkkerit jäävät uusien alle.
Pesuhuoneen seinät laatoitetaan myös, ja tarkoitus olisi jättää vanhat laatat uusien alle. Vanhojen laattojen päälle laitettaisiin vesieristys, koska vanhasta eristyksestä ei ole tietoa.
Jussi
Tässä vaiheessa aina totean, että kannattaa ottaa vanhat laatat pois lattiasta ja seinistä. Vain niin saa aikaan kunnon lopputuloksen eikä lattiat nouse liian ylös. Kuvittele, että ajaisit klinkkerien läpi lattiaan urat, jolloin suurin osa laatoista jo rikkoutuu. Urien tekeminen on helpompaa betonin päältä. Joka tapauksessa joudut laattojen päälle vetämään tasoitteen ennen vesieristystä. Seinien osalta jää epätietoisuus, tuleeko kaksi vesieristettä päällekkäin. Olen todennutkin, että tämä on tuollaista konservatiivisuutta, mutta minkä teet, tee kunnolla. Joku kiitti minua tästä mielipiteestä ja ilmoitti, että 20 minuuttia ja laatat olivat kaikki irti ja selvisi mitä oli alla. Tällöin voit käyttää kumpaa kaapelia tahansa. Saneerauskaapeli on matalalämpöisempää ja minä käyttäisin sitä. Parin sentin ura riittää.
AK - Älä tuhlaa
Sähkö ei säädy kuten vesikierto. Jos käy esim. niin että ulkolämpötila nousee 5-10 astetta aamun aikana, niin lattiasi säteilee lämpöä edelleen samalla teholla, jolloin kämpän sisälämpötila nousee mukaviin lukuihin. Vesikiertoisen säätö taas huomaa ulkolämpötilan muutoksen ja pudottaa kiertoveden lämpötilaa, sisälämpö pysyy tasaisena.
Tosin siinäkin on pieni viive, riippuu tietty paljonko betonia on putken päällä.
Molemmat ratkaisut varmasti kestävät, mutta ...
Itse otin vesikiertopatterit, jotka pitävät lämmön todella tasaisena.- Sähikäinen
Mutta kuinka ihmiset ilmoittavat että kaapelit ovat rikkoontuneet jos ne kerran olevinaan kestävät?
En oikein luota lattialämmityskaapeliin kyseisien ilmoituksien takia vaikkakin se on monen mielestä hyvä ratkaisu?
- Ana
kallista on moiset lmmönlähteet... jos suinkin on mahdollista käyttää puuta lämöntuottajana niin se kannattaa! Lämmitän itse n.170m2 asuintilaa ja lämpimän käyttöveden hakkeella.. jota menee vuodessa n.40m3 eli ostettunakin maksaa alle 2000mk/v onneksi on itse mahdollisuus tehdä ha´ke jolloin kustannukset ovat hyvin pienet jos ei lasketa itse tehtyä työtä...
- kellariakaivamaan
uuteen taloon laittaisin ehdottomasti vesikiertoisen lattialämmityksen ja aurinkokeräimet katolle, näin saisi kosteat tilat pidettyä ilmaisella peruslämmöllä kesällä ja lämpimän veden kaupan päälle.
Tää mahdollistaa myös tosiaan siirtymisen maalämpöön tai esim. ilma-vesilämpöpumppuun. Sähkö on kylmimmässä kalleimmillaan, niin en sitä pistäisi ensisijaiseksi lämmitykseksi.
Itseni pitäisi vanhaan taloon laittaa kellariin lattialämpöä, ni en tiedäkään mitä kandee tehdä...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksei voitaisi vaan puhua asiat selväksi?
Minulla on ollut niin kova ikävä sinua, etten oikein edes löydä sanoja kuvaamaan sitä. Tuntuu kuin jokainen hetki ilman481558Sunnuntai terveiset kaivatulle
Maa on vielä valkoinen vaikka vappu lähestyy, otetaan pitkästä aikaa pyhä terveiset kaivatullesi tähän ketjuun !!761355- 261099
Olen päivä päivältä vain varmempi siitä että rakastan sinua
Onhan se tällä tuntemisen asteella jokseenkin outoa, mutta olen outo ja tunne on tunne. 😊881064- 88970
Ai miehillä ei ole varaa maksaa
Treffejä naiselle johon on ihastunut? Ihanko totta dusty miehet? Tekosyy. Haluatko laittaa 50/50 kaikki kulut parisuhtee187906Verovähennysten poisto syö veronkevennykset pieni- ja keskituloisilta
Kokoomuslaiset ja perussuomalaiset kansanedustajat jakavat kilvan postauksia, jossa kerrotaan miten kaikkien työssäkäyvi99855Olet mielessäni
viimeisenä illalla ja ensimmäisenä aamulla. Ihastuin sinuun enkä voi tunteilleni mitään. Jos uskaltaisin, tunnustaisin s20851- 82821
Hei rakas mies. Olisi yksi kysymys, mielellään rehellinen vastaus edes täällä..
Mitä sinä minusta haluat?70789