Kuka on hikein tyyppi, kenet tunnet?
Meidän luokalla on yks Riikka, jonka kanssa olen ollut samalla luokalla ekasta lähtien, nyt ollaan ysillä.
Riikan huonoin numeron on 9- ja se tuli kerran fysiikasta. Tuon fysiikan kokeen keskiarvo tais olla joku 6,3
Riikka saa melkeen aina kokeista 9½-10, mut kyl silki varmaa tulee huonompia kun lukioon pääsee.
Kertoo lukevansa koulua varten joka päivä kolme tuntia. Vapaa-ajalla lukee hirveästi kirjoja.
Meidän luokalla on yks Riikka, jonka kanssa olen ollut samalla luokalla ekasta lähtien, nyt ollaan ysillä.
Riikan huonoin numeron on 9- ja se tuli kerran fysiikasta. Tuon fysiikan kokeen keskiarvo tais olla joku 6,3
Riikka saa melkeen aina kokeista 9½-10, mut kyl silki varmaa tulee huonompia kun lukioon pääsee.
Kertoo lukevansa koulua varten joka päivä kolme tuntia. Vapaa-ajalla lukee hirveästi kirjoja.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Minä itse olen hikein tuntemani tyyppi. Lukuaineiden KA 9,9. Huonoin koenumero 9-, kaikki muut vähintään 9 . Mutta: en lue vapaa-ajalla mitään kirjoja. Kokeisiin luen koealueen kerran läpi, enempää ei tartte. Ja läksyjä en tee melkein koskaan, vain niissä aineissa joissa ne tarkistetaan jaksan joskus vaivautua. Yleensä kouluhommiin menee 15 min päivässä. Eli ei kaikki "hiket" lue koko aikaa.
kuuntelevat tunnilla jokaikisen_sanan_mitä_siellä_sanotaan.
Sillä eihän muuten asioita voi tietää, jos ei lue niitä kirjoista tai kuuntele.
mutta jos vähänkään tunneilla seuraa niin oppii suunnilleen kaikki asiat. Ja kyllä asioita voi oppia lukematta kirjoista tai kuuntelemalla tunnilla. Ootko kuullu tv:stä tai internetistä? Kyllähän niistäkin tarttuu tietoa mukaan, jos vaikka on englanninkielisillä sivuilla tai katsoo jotain dokumenttiohjelmaa. Yleissivistystä tulee myös ihan tavallisista tilanteista, voi oppia asioita itse havainnoimalla ympäristöä.
Missäköhän koulussa/kaupungissa oot hikke -90? Jos et muka lue kokeisiin tai tee läksyjä ja keskiarvo 9,9, niin
a)olet joku ihmelapsi, joka on jo ennen syntymistään osannut lukea
b)tai sitten olet jossain peräkylän kyläkoulussa, joissa ei vaadita kymppiin paljoa, vaan mennään heikoimpien ehdoilla
Itse tunnen kyllä monta hikkeä, itsen mukaanlukien, mutta kaikki heistä tekevät töitä menestyäkseen.
En ole väittänyt etten lukisi kokeisiin. Luen edellisenä iltana koealueen kerran läpi. Riittää hyvin. Ja sitten kuuntelen tunneilla mahdollisimman hyvin. Kyllä noilla pärjää jo, tietysti vaatii lisäksi hyvää arvaus/päättelykykyä, jotta voi kokeessa vähän veikkailla kun ei tiedä kaikkea... :D
Lisäksi olen ikään kuin jakanut opintoja. Lukenut joihinkin tiettyihin ratkaiseviin kokeisiin hieman enemmän ja "turhiin" taas vähän vähemmän. Eli oikeastaan joka aineessa numerot on vuorotellen ysiä ja kymppiä, mutta ne pyöristyvät päättäriin ylöspäin. Jos vaikka matikassa on 6 kymppiä ja 4 ysiä niin tulee 10 päättäriin. Jos olisin tehnyt toisin, voisi joissain aineissa olla pelkkiä kymppejä ja toisissa pelkkiä ysejä. Järkeä käyttämällä keskiarvo nousee n. puoli numeroa.
"Tyhmä paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä" :-)
"Tyhmä ottaa turhia riskejä, viisas ei" Sinä olet tuo edellä mainittu, vaikka mitä nyt sanoisit.
Missähän kohtaa otan turhia riskejä? En mielestäni riskeeraa yhtään mitään. Voisitko hieman selventää?
"nerous on prosentti oivallusta ja 99 prosenttia hikeä"
sama juttu :D läksyt näennäisesti tehty ja sillai mut ok numeroit tulee silti...
joo, sama juttu. kokeisiin luen kerran, edellisenä iltana ja läksyt väsään välkillä. auttaa kun kuuntelee tunnilla, ei ainakaan seiskaan mennessä oo mtn vaikeeta viel ollu.. =]
Ei se lukio niin vaikea paikka ole, että arvosanat tippuisivat paljoa. Itselläni lukuaineiden keskiarvo peruskoulun päättötodistuksessa oli 10 ja nyt lukiossa kahden vuoden jälkeen 9,5. Tärkeintä on, että matemaattisissa aineissa ja kielissä tekee läksyt kunnolla. Esitelmiin ja tutkielmiin on myös hyvä panostaa ja tehdä ne niin hyvin kuin mahdollista. Historiassa, uskonnossa ja vastaavissa aineissa on kohdallani riittänyt, että koealueen lukee läpi ennen koetta. Kun tunneilla on tehnyt muistiinpanoja ja pitänyt korvansa auki, ei kokeessa tule ongelmia.
Hikke?
Tiedätkö mistä tuo sana on saanut alkunsa? Kun oma aivokapasiteetti ei ole riittänyt tarpeeksi korkealle ja on oltu kateellisia niille paremmille oppilaille, niitä on alettu haukkumaan hikeksi, jotta ne saataisiin ajettua porukoista pois ja niin nousee oma asema ja tulee parempi itsetunto sille vähemmän fiksulle.
ärsyttävä sana kaikin puolin.
En kyllä usko että tuota alunperin kysyttiin :D
Enemmistö kiusauksesta ja muustahan johtuu vain omasta huonoudesta. Hikkeleiman saa yleensä sillä että vain on lahjakas, jotkut taas sillä että lukevat paljon.
Itse kysymykseen, pahin hikke on varmasti ystäväni jota saa todella potkia pois kirjan äärestä aina välillä. Ei siinä mitään, hyvä että lukee, mutta kyllä sitä pitää yli 400metriä jaksaa hölkätä :D
oon ite ehkä hikein tuntemani. huonoin koenumeroni vuosiin on juuri kyseinen 9-. Tai no rinnakkaisluokallani on yks tyttö, joka on lukenut oikeasti kaiken mahdollisen, mitä ihminen voi lukea.
ps. rakastan matikkaa eikä 7 h viikossa sitä ole tarpeeksi
Ruostepää ja sitten ehk kans toi Ö. Perärööri.
Peruskoulussa koin epäonnistuneeni kokeessa, jos sain 10-. Tunsin olevani idiootti. Päättärissä lukuaineiden ka oli 9,73, valmistuin kouluni parhaana oppilaana. Kyse oli vielä kielipainotteisesta koulusta, jossa osa aineista käytiin kahdella kielellä läpi (eli ei riittänyt, että osasi historiassa sanoa asiansa suomeksi, ja toinen kieli ei ollut englanti eikä ruotsi).
Viidenneltä lähtien lukuaineiden ka ei koskaan laskenut alle 9,5. Silloin koin valaistuksen ja tajusin, mistä koko koulussa oli kysymys. Tärkeintä ei todellakaan missään vaiheessa ollut lukea tai päntätä, kunhan yksinkertaisesti vain ymmärsi, mistä oli kysymys. Kaikki muu oli puhdasta logiikkaa ja oivallusta. Peruskoulu on muutenkin sellainen leikkikoulu, että sieltä pääsee läpi päällään seisten, kunhan osaa edes tavata.
Tosin asiaa saattoi ehkä myös auttaa se, että mulla on mielettömän hyvä muisti :P Joskus lukiossa tehtiin muistitesti, jossa toisiksi parhain sai 8/35 pistettä, minä sain 32/35. Ei kuulemma ollut mahdollista :P Mä varmaan huijasin.
Lukiossa meidän luokalla oli yksi poika, jonka lukuaineiden ka oli 9,9, oli ollut yksi ysi: matikasta. Vähän nörtähtävähän se oli, mutta muuten kiva kaveri.
Minäkin pärjään juuri muistin ansiosta. Opin asiat yhdellä kertaa, ei tarvitse päntätä. Kaikille neuvoksi: koittakaa harjoittaa muistianne, niin pärjäätte koulussa paremmin! :DD
Yläkoulussa pärjää, kun muistaa asiat. Lukiossakin vielä, mutta on jo hieman vaativampaa pelkällä ulkomuistilla säilyttää >9.5 keskiarvoa.
Yliopistossa kyllä viimeistään huomaatte, kun olette unohtaneet kaikki lukiossa hetkellisesti koetta varten ulkomuistetut asiat, mutta silti opiskeltavaa asiaa tulee vain lisää paljon paljon enemmän kuin lukiossa koskaan. Itsekseni olen nauranut seuratessani sivusta näiden "ihmelapsi"-hikkejen koulumenestyksen lehmänhännän omaista laskua. Yliopistossa asiat pitää jo ymmärtää, ja hyväksyä, ettei kaikkea pysty lukemaan eikä kokeista selviä muistilla, vaan omilla hoksottimilla.
Yläkoulun keskiarvoista taas on täysin turha puhua yhtään mitään. Peruskoulussa numeroita saa jo ihan mielistelevällä käytöksellä, sekä usein olemalla ihan vain sitä kauniimpaa sukupuolta. Usein lukiossakin tulee jo opinseinät vastaan yläkoulun 9.9 -hikeille.
Olen tehnyt hikkeydestä taitolajin. Joka tunnilla nuoleskelen ja viittaan koko ajan. Täytyy myöntää että oma touhuni menee vähän pelleilyn puolelle. Luokkanikin ottaa loistamisen vitsinä, ja nauraa vain. Vaikka pelle olenkin, lukuaineiden keskiarvo 9,7.
Itse en ole hikke, en läheskään. (Hyi!)
Luin ennen paljon kirjoja, joten äidinkielen numerot ovat aina 9 ja 10.
Matematiikka on vielä ihan ylihelppoa, joten sekin on 9 ja 10.
Muihin aineisiin joudun lukemaan koealueen pari kertaa läpi, saan muist aineista ysejä. Joskus __harvoin__ kaseja.
En kuuntele tunnilla _yhtään_ enkä tee läksyjä.
Silti tähtään keskiarvooni nyt keväällä 8,9 tai enemmän. Veikkaan, että saan ysin.
Jotkut ovat ihan "luonnostaan" hyviä koulussa.
Asiat vain tallentuu paremmin mieleen.
yhden hiken. Hän sai AINA kiitettäviä ala-asteelta lukioon asti. Luki aina hyvin. Mutta kun tuli pääsykokeiden aika niin ei päässytkään sinne, minne halusi. Se oli järkytys minulle ja varsinkin hänelle.
Ei se tee ihmisestä hikkeä että saa vain ysejä kokeista. Hikke voi olla sellainenkin joka saa kaseja, kunhan lukee paljon ja kuuntelee tunnilla.
Se on inhottavaa kun heti jos saa ysin kokeesta niin "hikke"- huudot seuraavat kaikkialle.