Katsoi köyhä rikasta. Kuvitteli ja toivoi. Sanoi köyhä, rikas helpolla pääsee Ei pulaa ei kurjuutta.
Salaa toivoi, saman aseman jos saisin silloin onni minut kohtaisi.
Kurja polki kylille. Osti välttämättömät. Jäi kolikko yli, jolla rivin lottoa pani. Kassi sarvessa onnenarpa kukkarossa kurja kotiinsa polki. Kantoi kaivosta veden, Keitti kahvin. Ikkunasta katsoi kateena, rikas pyyhälsi mersullaan.
Tuli lauantai. Köyhä kävi verkoilla,kuunteli lintujen laulua, koki ansat, poimi mustikoita ämpäriin, hakkasi halot, lämmitti pihasaunan. Kylpi ja vitsalla hakkasi ihon punaiseksi. Joi pihakeinussa sahtia, polki jalalla tahtia. Kuuli radiosta numerot.
Onnenarpa tuo mitätön paperi, Perkele. mies Hyppi ja huusi koko tanhua tömisi. Nyt loppui köyhyys ja kurjuus. mies joi lisää sahtia, juhli. Uni alkoi vaivata nukkumaan piti mennä. Minne arvan piilotan? piirongin päälle vaiko tyynyn alle. Huoli lisääntyi.
Aamulla pihaan kaartoi Aapon taxi. Kaupunkiin lunastamaan voitto ja sassiin, komensi Aapoa entinen köyhä. Aapo ajoi. Pankin sijoitusneuvoja rahat sijoitti. Arvopaperit salkussa. Hommas entinen kurja pukuja, herkkuja sekä herrojen viinoja.
Kotitanhua oli hetkessä vallan toinen paikka. oli noussut komea talo, pihat laitettu, komeat portit, ja paljon ystäviä. Vaan eipä herralle kelvannut kavereiksi kylän kurjat, vaan rikkaat sekä kauniit. Juhlittiin, juotiin viinat, syötiin herkut, naitiin kauniita neitejä, joita riitti. Rahaa paloi.
Oli onni suuri, vai oliko? Ei kurjuutta, ei köyhyyttä. Suuri oli miehen mahti, mutta sisälle kavoi syöpäpatti. Ei rahat auttaneeet kun syöpä levisi ja kasvoi. Suuri oli miehen huoli jos tähän kuoli. Eivät ystävät auttaneet eikä huorat antaneet, pelkäsivät tautia kamalaa.
Eipä saanut rahoilla kuin lääke humalaa. Pappi sanoi, turvaa jumalaan. Mies rukoili ja itki. Miksi käy mulle näin, miks elämä juoksee seinää päin. Mutta jumalan mahti ei auttanut. Ei ollut rukous pyyteetön ja puhdas. Ajatteli maallista ihanaa, mieli teki viinaa ja lihaa.
Uurteet ja kalpeus valtas miehen kasvot. Viikatemies kävi kokeilemassa, vieläkö jaksat? Miehen mieli tekikin lammelle, muisti linnunlaulun ja luonnon ihanan. Rahat oli loppu. Olivat sijoittaneet niin että, eivät poikineet uutta rahaa vaan saivat aikaan paljon pahaa.
Jumalani jos annat mahdollisuuden uuden lupaan, että ääntäs kuulen en kaipaa rahaa taikka halua pahaa. Ottaisit taudin pois, se mahdollisuuden uuden mulle sois. niin lähti syöpäpatti ei ollut köyhällä valta ei mahti. Mutta valtava oli se onni, jonka arjesta poimi.
Salaa toivoi, saman aseman jos saisin silloin onni minut kohtaisi.
Kurja polki kylille. Osti välttämättömät. Jäi kolikko yli, jolla rivin lottoa pani. Kassi sarvessa onnenarpa kukkarossa kurja kotiinsa polki. Kantoi kaivosta veden, Keitti kahvin. Ikkunasta katsoi kateena, rikas pyyhälsi mersullaan.
Tuli lauantai. Köyhä kävi verkoilla,kuunteli lintujen laulua, koki ansat, poimi mustikoita ämpäriin, hakkasi halot, lämmitti pihasaunan. Kylpi ja vitsalla hakkasi ihon punaiseksi. Joi pihakeinussa sahtia, polki jalalla tahtia. Kuuli radiosta numerot.
Onnenarpa tuo mitätön paperi, Perkele. mies Hyppi ja huusi koko tanhua tömisi. Nyt loppui köyhyys ja kurjuus. mies joi lisää sahtia, juhli. Uni alkoi vaivata nukkumaan piti mennä. Minne arvan piilotan? piirongin päälle vaiko tyynyn alle. Huoli lisääntyi.
Aamulla pihaan kaartoi Aapon taxi. Kaupunkiin lunastamaan voitto ja sassiin, komensi Aapoa entinen köyhä. Aapo ajoi. Pankin sijoitusneuvoja rahat sijoitti. Arvopaperit salkussa. Hommas entinen kurja pukuja, herkkuja sekä herrojen viinoja.
Kotitanhua oli hetkessä vallan toinen paikka. oli noussut komea talo, pihat laitettu, komeat portit, ja paljon ystäviä. Vaan eipä herralle kelvannut kavereiksi kylän kurjat, vaan rikkaat sekä kauniit. Juhlittiin, juotiin viinat, syötiin herkut, naitiin kauniita neitejä, joita riitti. Rahaa paloi.
Oli onni suuri, vai oliko? Ei kurjuutta, ei köyhyyttä. Suuri oli miehen mahti, mutta sisälle kavoi syöpäpatti. Ei rahat auttaneeet kun syöpä levisi ja kasvoi. Suuri oli miehen huoli jos tähän kuoli. Eivät ystävät auttaneet eikä huorat antaneet, pelkäsivät tautia kamalaa.
Eipä saanut rahoilla kuin lääke humalaa. Pappi sanoi, turvaa jumalaan. Mies rukoili ja itki. Miksi käy mulle näin, miks elämä juoksee seinää päin. Mutta jumalan mahti ei auttanut. Ei ollut rukous pyyteetön ja puhdas. Ajatteli maallista ihanaa, mieli teki viinaa ja lihaa.
Uurteet ja kalpeus valtas miehen kasvot. Viikatemies kävi kokeilemassa, vieläkö jaksat? Miehen mieli tekikin lammelle, muisti linnunlaulun ja luonnon ihanan. Rahat oli loppu. Olivat sijoittaneet niin että, eivät poikineet uutta rahaa vaan saivat aikaan paljon pahaa.
Jumalani jos annat mahdollisuuden uuden lupaan, että ääntäs kuulen en kaipaa rahaa taikka halua pahaa. Ottaisit taudin pois, se mahdollisuuden uuden mulle sois. niin lähti syöpäpatti ei ollut köyhällä valta ei mahti. Mutta valtava oli se onni, jonka arjesta poimi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.