Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Valkoinen huone

    Hän ottaa kädestä.
    Pyytää älä lähde,
    älä vielä, minun on
    niin yksinäinen olla.
    Kädestä otan vielä kiinni,
    jään kuuntelemaan
    hiljaiseen huoneeseen.
    Valkeat seinät, verhot,
    ulkona melkein talvi,
    lunta hiljalleen tupruttaa.

    Kuuluu hiljaista valitusta
    jostain takaa, sekin valkoisesta
    sängystä.
    Hän puristaa lujasti kättäni,
    katsoo pitkään.
    Olet kuin enkeli, vaalea,hän sanoo.
    Vaalea siinäkin huoneessa.

    Kuvat pöydillä, mustavalkoinenkin,
    kimppu kukkia. Niitäkin oli
    joskus nuorena päähän laittanut,
    seppeleitä.
    Kedolla. Kaukana tästäkin
    kiireestä, pelosta milloin valkoinen
    lakana likaantuu.
    Kellokin tikittää hiljempaa kuin
    kotona, aika matelee, vaikka
    jokainen sekunti vanhentuu.

    Hiljenee kaukainen valituskin,
    kalvenneen kasvoilla.
    Pakotan itseni lähtemään,
    kuvasta
    ajasta
    seisahtuneesta.
    Menneestä. Seppeleistä,
    mustavalkoisista kuvista.
    Vilkutan vielä,
    kukaan ei enää näe.
    Etsivät roskaa katosta,
    olematontako. Muistavatko
    nuoren käden ryppyisessä
    kädessään. Näkivätkö
    kerrankin hymyn
    kiireettömän.
    Muutakin kuin mustavalkoista.
    172
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 1

    Vanhimmat

    ...sanoja sellaiseen järjestykseen, että niitä on mukava lukea.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Dream kirjoitti:

    Hän ottaa kädestä.
    Pyytää älä lähde,
    älä vielä, minun on
    niin yksinäinen olla.
    Kädestä otan vielä kiinni,
    jään kuuntelemaan
    hiljaiseen huoneeseen.
    Valkeat seinät, verhot,
    ulkona melkein talvi,
    lunta hiljalleen tupruttaa.

    Kuuluu hiljaista valitusta
    jostain takaa, sekin valkoisesta
    sängystä.
    Hän puristaa lujasti kättäni,
    katsoo pitkään.
    Olet kuin enkeli, vaalea,hän sanoo.
    Vaalea siinäkin huoneessa.

    Kuvat pöydillä, mustavalkoinenkin,
    kimppu kukkia. Niitäkin oli
    joskus nuorena päähän laittanut,
    seppeleitä.
    Kedolla. Kaukana tästäkin
    kiireestä, pelosta milloin valkoinen
    lakana likaantuu.
    Kellokin tikittää hiljempaa kuin
    kotona, aika matelee, vaikka
    jokainen sekunti vanhentuu.

    Hiljenee kaukainen valituskin,
    kalvenneen kasvoilla.
    Pakotan itseni lähtemään,
    kuvasta
    ajasta
    seisahtuneesta.
    Menneestä. Seppeleistä,
    mustavalkoisista kuvista.
    Vilkutan vielä,
    kukaan ei enää näe.
    Etsivät roskaa katosta,
    olematontako. Muistavatko
    nuoren käden ryppyisessä
    kädessään. Näkivätkö
    kerrankin hymyn
    kiireettömän.
    Muutakin kuin mustavalkoista.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu