Elosalamat ääneti välkkyivät
yössä elokuun.
Sen valossa viljat kypsyvät,
sanoivat viisaat suut.
Yön tuulessa täydet tähkäpäät,
huojuivat verkkaisasti.
Ja tummien pilvien reunamat
lähestyi uhkaavasti.
Yön ilmassa tuntua painostavaa
jälkeen päivän helteisen.
Olit sinä siinä - lähelläni-
oli hetki täydellinen...
kunnes kaukaa, takaa metsien,
kuulin kiitävän junan humun.
Se muistutti lähdöstäs huomisen,
tunsin silmissäin kyynelsumun.
On mennyt tuo hetki ja kaukana,
silti vieläkin tunnen kaipausta,
elokuun yötä katsellessain
ja sen ääniä kuullessain.
yössä elokuun.
Sen valossa viljat kypsyvät,
sanoivat viisaat suut.
Yön tuulessa täydet tähkäpäät,
huojuivat verkkaisasti.
Ja tummien pilvien reunamat
lähestyi uhkaavasti.
Yön ilmassa tuntua painostavaa
jälkeen päivän helteisen.
Olit sinä siinä - lähelläni-
oli hetki täydellinen...
kunnes kaukaa, takaa metsien,
kuulin kiitävän junan humun.
Se muistutti lähdöstäs huomisen,
tunsin silmissäin kyynelsumun.
On mennyt tuo hetki ja kaukana,
silti vieläkin tunnen kaipausta,
elokuun yötä katsellessain
ja sen ääniä kuullessain.
Vastaukset 7
Vanhimmat
syvä tunnelma tässä. Kaunista kaipausta..
Hyvin kuvailtu tunnelma.
MITÄPÄ SE HYÖDYTTÄÄ?
Mitäpä se hyödyttää
tässä istua, ihmetellä
paikalla jossa sä kerran
istuit kylmällä kiveyksellä
Ja Jattin valot loistivat
kutsui muezzin rukoukseen
valot juhlan ja äänet tuuli toi
kaikkos kajastus hiljalleen
Kai minä sinua kaipasin
kosketustasi pehmeää
ruohon tuoksua Havivan laaksossa
viitasammakon mylvintää
Kylmää kättäsi kädessäni
ja hellepäivän yötä
tilaisuutemme jotenkin hukkaantui
päivän punaisen laskun myötä
kuvausta. Lukija voi eläytyä runon tunnelmaan ja tuntea olevansa melkein osallisena. Runon "vanhanaikaisuus" viehättää.
Runostasi hehkuu lämpö ja romantiikka sopivassa suhteessa
ja ihanan soinnukkaasti, helppo lukuisasti kirjoitettu!
Pidin tästä erityisesti, kiitos!
luulenpa, että meillä on yhteistä maaseutaustaa, kun ymmärrämme niin hyvin toista.
Kuka kaupunkilainen tietää, mikä on elosalama? Suunnaton aukko elämänkokemuksessa, joka olisi kuitenkin koettavissa.
Ymmärrän hyvin japanilaisia, jotka tulevat vartavasten Suomeen kokemaan revontulet.
Kokemisen, näkemisen arvoista.
Tuntevatko kaikki suomalaiset ne?
Kiitos Teille, jotka vastasitte,sekä kiitos ARK:n todella kauniille runolle. Samanlaista kaipausta ja kaihoa se tuntuu olevan niin suomalaisen ruispellon ääressä, kuin viitasammakon mylvintää kuunnellessa jossakin kaukana.
Tem, meillä päin kutsuttiin elosalamoita myös juhlallisesi kalevan tuliksi.
Todella upeita kokemuksia nämä suomalaisetkin luonnonilmiöt ovat.