KUKA KERÄÄ NIMMAREITA, JOUKKOON MAHTUU KOKO SAIRAALAN TUKIHENKILÖSTÄ YMPÄRI MAATA!!
ALIPALKATUT
TEKSTINKÄSITTELIJÄT
683356
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 68
Vanhimmat
itse, äläkä kysele. Aina pitäs jonkun muun hoitaa sunkin hommas...
Tämä tekstaritrolli on kieltämättä paikan piristys. Capslokki pohjaan ja huutomerkkejä tiskiin...way to go, teXtaaja!
Ai niin, hyvää alkavaa viikkoa kaikille teXtinkäsittelijöille, mahtaakohan tulla kiireinen viikko???!!
Ja sitten se hymiö.
:)
vinkistä, niihän sitä oli hoitsutkin aktiivisia, Tallqvist hoiti nimienkeruun teidän saamattomien puolesta pöllöt.
Mikähän se Tallqvist on, ellei hoitaja?
kouluttautua lähäriksi ja harjoittaa ammattia, jotta olisi päässyt sisälle teidän pikku ongelmiinne.
Eli nykyään hoitaja.
Eipä ole näkynyt huollon puolelta ketään, joka rupeaisi nimiä keräämään.
rupea itse keräämään nimiä. Siinähän saisit mainetta ja kunniaa. Mutta mietipä nyt ensin tarkkaan ja vertaile muitten saman tasoisten palkkoja. Et todellakaan voi vaatia kovin suurta palkkaa sillä koulutustasolla ja työn vaativuustasolla mitä "aputyöntekijöillä" on. Taitaa olla yleinen käsitys että vastaavan tasoisista paikoista yksityisellä puolella maksetaan toooooooosi hyvää palkkaa! Käsitys ei kuitenkaan pidä paikkaansa! Ihan suhteettomia palkkatoivomuksia kehtaat vielä esittää! Jos esim. vertaa hoitoapulaisen ja siivoojan palkkaa niin hahahahaaaaaa kyllä te vedätte paljon parempaa liksaa. Joku onneton siivoojaressu saa juosta tuntipaikasta toiseen pää kolmantena jalkana että pääsisi samoihin tienesteihin kuin hoitoapulainen sairaalassa, joka saa kaiken lisäksi kunnolliset iltalisät, pyhälisistä puhumattakaan.
"Apuhenkilöstön" vertaaminen koulutettuun ja työn vaativuustasolta ihan sarjassa painivaan hoitohenkilöstöön on kyllä mauttomuuden huippu.
Se yksi onneton "tekstinkäsittelijäkin" joka tänne kirjoittelee voisi edes kertoa mihin hän on verrannut omaa palkkaan, mikä hänen koulutustasonsa on jne. ennen kuin rupeaa edes mitään tyhjänpäiväisiä juttuja tänne vääntämään! Vertaatko itseäsi johonkin sihteerikoulutuksen omaavaan henkilöön? No, mietipä mitä kaikkea kunnon sihteeri työssään tekee ja toivottavasti kykenet myöntämään että työn vaatimukset ovat aivan eri luokkaa sinulla ja hänellä. Sihteerin on omattava asiakirjahallinnan tiedot, kielitaitoa, asiakaspalvelutaitoa, alan jolla työskentelee perustietämys, organisointikykyä, jne. Entä sinä? Konekirjoitustaito, kuuloaisti kunnossa, paikallaan istumisen taito, sanakirjan käyttötaito. No juu, kummalla on vaativampi työ?
se ETTÄ SULLA ON PIRUSTI AIKAA VETÄÄ TÄNNE TOLLASIA NOVELLEJA, EIKS TYÖ MAISTU;););)
ja kateus paistaa läpi.
toimittaja, TT sääli noita vanhuksia ja muita, jotka sä jätät hoitamatta, hoida työs laiskuri, siitä sulle maksetaan.
Tuo oli ilmeisesti allekirjoittaneelle, eli mitenköhän se, että tänne kirjoittelen liittyy millään tavalla meikäläisen työtahtiin?
...ja ennenkuin kerkeät räväyttää tämän kuuluisan "hoitsut ne vaan surffaa työaikana" voin jo nyt latistavana vastavetona heittää, että linjat löytyy kotoa, töissä keskitytään siihen, mistä työnantaja maksaa.
Se, että jaksan tätä kohtuullisen turhaa inttämistä ylläpitää tässä johtunee siitä, että tämä (vapaa)päivä on muutenkin mennyt koneen äärellä.
Eli ei tarvitse sääliä vanhuksia ainakaan tässä kohtaa:)
että tekstarit rupeavat taas vetämään tosi asiallista linjaa!
kauneimmillaan ja sä roikut jossain keskustelupalstalla, mene hyvä ihminen lenkille, äläkä katkeroidu.
En voi ymmärtää, miksi täällä ollaan niin vihamielisiä toisten ammateista. Kaikki riitelee keskenään.
Minun mielestäni kaikkia ammattiryhmiä tarvitaan sairaaloissa / terveyskeskuksissa ihan yhtä lailla, oli se sitten hoitaja, sihteeri, tekstinkäsittelijä, huoltomies tai siivooja, ketään unohtamatta. Jokainen hoitaa sen oman tehtävänsä johon hänet on koulutettu ja auttaa omalta osaltaan koko hoitoketjua. Luen kummastuksella näitä kommentteja, tästä asiaa on väännelty ja käännelty jo pitkään.
Yrittäkää arvostaa toisianne, kaikkia tarvitaan. Jos joku lenkki ketjusta puuttuu, tulee aina ongelmia, isompia tai pienempiä. Kaikkihan siellä on vain yksinomaan potilasta varten.
asia. Todennäköisesti (puoli)provoilua tuolta tekstinkäsittelijältä nämä aloitukset. Kannattaisi vaan jättää kommentoimatta, niin laantuu intonsa. Tätähän on jatkunut varmaan parisen kuukautta jo!
sitä kuuluisaa 80 centtiä. Hoitsun reppanat luulee, että ainoastaan he käyvät ruokakaupassa. Mä aattelin mennä Herttoniemen ruuanjakopisteeseen, maassa on tv-uutisten mukaan 200.000 työssä käyvää KÖYHÄÄ ne muut köyhät lisänä. Funtsikaa, töissä käyminen ei oikeen kannata, heittäytyiskö yhteiskunnan elätiksi, kun tää ammattiryhmäkin on niin heikosti arvostettu näistä kommenteista päätellen.
katoin myös. Kuin noi lekurit ja hoitsut pärjäis pelkillä "kesäpuluilla", tänäänkin oli lääkärit kirjottaneet monta kontrollikäyntiä, kaikki tekstit luonnostilassa, eivät osaa ees tulostaa ja se kirjoitusvirheitten määrä, huh... Korjatahan ne piti ja tallentaa.
Tosi säälittävä. Todella, todella säälittävä. Tunnustaisit jo itsellesi, että sun palkkasi on ihan hyvä ja sinä pärjäät sillä aivan riittävän hyvin. Sitä paitsi, koska tekstinkäsittelijät ovat katoava työntekijäryhmä, luuletko että teille nyt alettaisiin maksamaan palkankorotuksia. Et todellakaan omaa minkäänlaista suhteellisuuden tajua. Usko jo huvikses, että tuollaisella työn vaativuudella ei makseta yhtään sen enempää kuin siitä nyt maksetaan. Miettisit itse vähän, kuinka vaativa se sinun työsi on ja sitten miettisit mitä muissa ammateissa, joista kenties maksetaan parempaa palkkaa, vaaditaan. Vai kykenetkö tuollaiseen ponnistukseen ollenkaan!
kolmea duunia yhtä aikaa ja huonoimmin palkattu on edelleen tekstinkäsittely, revi siitä älykääpiö.
mutta ei tekstinkäsittely minnekään katoa, vaan siirrytään digitaaliseen aikakauteen, jos nyt ymmärrät mistä puhun. Mutta hoitsujen on pakko paeta maasta, koska tulevaisuudessa saadaan siihen hommaan koulutettuja ystävällisiä ja suomalaiseen palkkaan tyytyväisiä hoitajia Virosta, Puolasta, Venäjältä.
Teksinkäsittelyä ei voi antaa ulkolaisten tehtäväksi vuosikausiin, se kielitaito nääs, mutta hoitsun hommat hoituu millä kielellä vaan.
Vai kolmea duunia yhtä aikaa. Oletpa ahne. Taitaa tuo tekstinkäsittelykin sitten olla osapäiväistä ja tuntityötä. Mitäs jos yrittäisit keskittyä vain yhteen duuniin. Ja kaiken lisäksi älä nyt kolmea tee yhtä aikaa, johan tuossa sekoaa kuka vain ja sussa on kyllä jo selvät merkit nähtävissä. Kolmea duunia yhtä aikaa, salli mun nauraa. Kuis monta käsiparia sulla on - tekstinkäsittelyssäkin tehokkaimillaan tarvitaan kaks kättä ja 10 sormea!
ymmärrän toki, sun ei enää tarvii kuunnella kasetilta rohinoita, sen sijaan kuuntelet koneelta äänitiedostoja ja voit kaikessa rauhassa jättää työt sinne muhimaan kun muutkin voivat ne tarvitessaan kuunnella ennen kuin pistät paperille. Mutta sinä et sitten ole varmaan kuullutkaan mitä tulee digisanelujen jälkeen - varaudu vain, ettet kirjaimellisesti putoa palliltasi!
Mitäs sinä hoitsujen maastapaosta puhut, kun vastikää oli uutisissa että rupeavat päinvastoin palaamaan Suomeen.
tehdään yhtä aikaa: jalka painaa poljinta, sormet hakkaa näppäimistöä, korvat kuuntelee sanelua! Just joo, kyl sulta vaaditaan jo ihan ylivoimaisia ponnisteluja!
Mut nehän palaa sinne mitä pikimmiten, kun näkevät sun happaman naamas.
itse asiassa yhtään mitään asiallista asiaa??
tämä ja sivisty:
Terveydenhuolto on järjestettävä Suomessa niin, että
se teknologisia mahdollisuuksia tehokkaasti hyödyntäen tukee kansalaisten omavastuuta
terveydestään. Terveyden ylläpito ei ole vain alan ammattilaisten asia. Se on kaikkien asia.
Omavastuu tarkoittaa terveyshaittojen ennaltaehkäisyä ja terveysongelmiin puuttumista jo niiden varhaisten
oireiden perusteella. Omavastuu sisältää myös vastuun läheisistä ja terveyttä edistävän toiminnan erilaisissa
yhteisöissä. Yhteisöjen antaman tuen on todettu selittävän paljon Länsi-Suomessa ja Itä-Suomessa
3
asuvien terveyseroja. Perheen lisäksi tärkeitä yhteisöjä ovat työpaikat, koulut ja yhdistykset ja kaupunkien
lähiöihin perustetut kaikenikäisten kohtaamispaikat. Eläkejärjestöjen viriketoiminnan merkitys tulee kasvamaan
väestön ikääntyessä. Uuden mahdollisuuden yhteisöllisyyteen tarjoavat Internetin vertaisverkot.
Ammattiauttajien yhä tärkeämpi tehtävä on toimia tukijoina ja edushenkilöinä sellaisille kansalaisille,
joilla on heikot edellytykset edistää terveyttään joko itsenäisesti tai läheistensä ja yhteisöjen tukemina.
Terveydenhuollon ja erityisesti työterveyshuollon, kouluterveydenhuollon ja uudenlaisen aikuis- ja va nhusväestölle
tarkoitetun terveysneuvolan keskeinen tehtävä tulevaisuudessa on tukea ka nsalaisia ja heidän
yhteisöjään terveyden omatoimisessa ylläpidossa. Työterveydenhuollon tulee myös tässä tarkoituksessa
tavoittaa kaikki työssäkäyvät.
Terveyden edistäminen on saatava entistä vaikuttavammaksi osaksi terveydenhuoltojärjestelmää.
Matalan kynnyksen neuvontaa on lisättävä. Siinä tärkeimpiä kehittämistehtäviä ovat
lastenneuvolan muodostaminen myös vanhemmuutta tukevaksi perhekeskukseksi ja aikuisille
työterveyshuollon ulkopuolella oleville ja erityisesti vanhusväestölle tarkoitettu terveysneuvola.
Uuden terveysneuvolan vastaanotolla terveydenhoitaja antaisi opastusta ja neuvoisi
hakeutumaan lääkärin tai muun asiantuntijan luokse, mikäli sellaiseen on tarvetta.
Määrävuositarkastukset voisivat olla myös yksi terveysneuvolan tehtävä.
Kaikkien työssäkäyvien tulisi olla työkykyä ylläpitävän ja terveyttä edistävän ennaltaehkäisevän
työterveydenhuollon piirissä. Epätyypillisessä työsuhteessa olevien, yksinyrittäjien ja
pienten, alle 5 hengen yritysten liittyminen työterveyshuoltoon on edelleen vähäistä. Tulee
luoda työntekijäkohtainen työterveyshuollon seurantajärjestelmä, johon kuuluminen on helposti
todettavissa. Sen avulla työterveyshuolto tulee yhdentää siihen terveyden edistämiseen,
joka perustuu henkilökohtaiseen sähköiseen potilas- tai terveyskertomukseen.
Vain riittävän toimintakykyisillä ja aktiivisilla on mahdollisuus omatoimisuuteen. Tämä haaste kohdataan
erityisesti vanhustenhuollossa. Vanhusten liikkumista tukevia asumisratkaisuja tulee edistää . Esteettömän
liikkumisen kannalta hissit ovat erityisen tärkeitä. Toimintakyvyn ylläpidon kannalta rauhoittavien lää kkeiden
runsas käyttö ja liikuntakykyisten vanhusten makuuttaminen sairaansijoilla on hyvin ongelmallista.
Makuuttaminen johtaa tutkimusten mukaan vanhuksen kunnon nopeaan heikkenemiseen.
Uusi tietotekniikka tarjoaa erinomaisia edellytyksiä terveyden edistämiseen. Suomalainen hoitohenkilökunta
on jo oppinut käyttämään sähköisiä palveluita. Suomalaiset lääkärit käyttävät eniten maailmassa
sähköisiä hoitosuosituksia. Myös kansalaisille voidaan luoda tietotekniikalla vuoteen 2015 mennessä hyvät
tiedolliset edellytykset omavastuuseen terveydestään. Mahdollisuuksia tarjoavat sähköinen potilas- tai
terveyskertomus ja siihen kytkettävissä olevat mm. hoitojen vaikuttavuutta, käytetyn ravinnon koostumusta
ja geenitie toja sisältävät tietokannat. Myös biotekniikan uudet innovaatiot avaavat entistä parempia
mahdollisuuksia omatoimisuuteen.
Potilas- tai terveyskertomuksen tiedot voivat joutua vääriin käsiin. Kansalaisen tulee voida valita, kuinka
hänen terveyskertomustaan voidaan käyttää ja ketkä sitä voivat käyttää. Lähtökohtaisesti terveyskertomuksen
tulee olla avattavissa kaikista Suomen hoitolaitoksista. Tällainen terveyskertomus on keskeinen
edellytys tulevaisuuden terveydenhuollon tehokkaalle ja saumattomalle järjes tämiselle.
Kansalaisella tulee olla oikeus määrätä, mitkä osat terveyskertomuksesta ja sen oheistiedostoista hän saa
käyttöönsä terveyskortilla, numerotunnuksella tai mahdollisesti biotunnisteella. Hänen tulee voida määrätä
myös, mitä osia terveyskertomuksesta saavat luottamuksellisesti käyttää hänen luottohenkilönsä kuten
hänen hoitotiimiinsä (vrt. myöhemmin) kuuluvat ja mitä saavat luottamuksellisesti käyttää heidän mahdollisesti
edelleen valtuuttamansa.
4
Jokaisella suomalaisella tulee olla henkilökohtainen sähköinen terveyskertomus, jonka hän
tai hänen edushenkilönsä voi avata ainakin mistä tahansa Suomessa. Sähköinen terveyskertomus
on keskeinen lähtökohta tietotekniikan tehokkaalle käytölle terveydenhuollossa. Sähköisen
terveyskertomuksen edelleen kehittämistä kohti aidosti älykästä järjestelmää on jatkettava.
Henkilön itsensä käyttämä osa terveyskertomuksesta tulee olla helposti käytettävissä esimerkiksi
terveyskortilla, numerotunnuksella tai mahdollisesti biotunnisteella. Hoitoja ja niiden
vaikuttavuutta koskevien tietojen ohella terveyskertomuksen tulee sisältää henkilön terveyden
ja siihen vaikuttavien tek ijöiden seurantatietoa. Jotta tieto ei joudu vääriin käsiin,
henkilön tahdon mukaisesti osa terveyskertomuksesta voi olla avattavissa vain yhdessä hänen
hoitotiimiinsä kuuluvan henkilön kanssa. Luottamuksellisen terveystiedon väärinkäytöstä
tulee rangaista.
Uusien hoitojen ja lääkkeiden käyttöönottoon liittyy suuria taloudellisia intressejä. Tämä edistää medikalisaatiota.
Medikalisaatio tarkoittaa elämän ja yhteiskunnallisten ongelmien lääketieteellistämistä. Medikalisaatiossa
arjen ongelmista tehdään lääketieteellisiä ongelmia, vähäpätöiset oireet nähdään vakavina,
riskit sairauksina ja ongelmien esiintyvyyttä liioitellaan. Mainonta ja hoitohe nkilökunnan taloudellisista
intresseistä lähtevä arvovallan väärinkäyttö ruokkivat tautitietoisuutta ja turhia lääkärikäyntejä.
Medikalisaatiota tulee voimakkaasti vastustaa hoitojärjestelmän kehittämisen ohella parantamalla myös
hoidettavien tiedon tasoa. Pelkästään verenpaineen ja kolesterolin taltuttamiseen lääkityksellä suomalaiset
käyttävät yli 250 miljoonaa euroa. Osa lisääntyneestä lääkinnästä on perusteltua, mutta mielekkäämmin
lääkevalinnoin ja elämäntapavalinnoin olennainen osa kustannuksista ja lääkkeiden haittavaikutuksista
voitaisiin välttää.
Kansalaiset ilmeisesti ottavat tulevaisuudessa yhä enemmän kantaa hoitoihinsa, hyväksyttiinpä se Suomen
terveydenhuollon lähtökohdaksi tai ei. Potilaiden tiedon taso ja halukkuus osallistua omaa hoitoa
koskevaan päätöksentekoon kasvaa. Internet tarjoaa hoitojärjestelmästä riippumatta monipuoliset mahdollisuudet
arvioida tarjottua tai mahdollista hoitoa. Tulee yhä tärkeämmäksi vaikuttaa siihen, että kansalaiset
osaavat valita tarjolla olevasta tiedosta pätevän ja terveytensä kannalta olennaisen. Kuten WHO ja
potilasjärjestöt ovat viimeaikaisissa kannanotoissaan korostaneet, potilas on joka tapauksessa siirtymässä
yhä enemmän aktiiviseen hoitojensa ohjaajan rooliin. On ennakoitu, että potilaat tai heidän omaisensa
käynnistävät vuonna 2015 moninkertaisesti nykyiseen verrattuna oikeudellisia tai hallinnollisia prosesseja.
Ne liittyvät hoitovirheisiin, hoitosuosituksia vastaamattomaan hoitoon tai uusien hoitojen tarjoamiin
mahdollisuuksiin.
3. Kuinka hallita erikoissairaanhoidon ja lääkehoitojen
kasvavia kustannuksia?
Uusi biotekniikka on mullistamassa terveydenhuollon teknologioita. Varsinkin geenitekniikka ja ka ntasolujen
käyttö avaavat suuria mahdollisuuksia. Hoitokäytännöt ja diagnostiset menetelmät kehittyvät
niin nopeasti, että niiden voidaan sanoa erikoisalasta riippuen uusiutuvan kokonaan 5–10 vuodessa (Linden,
2006). Erityisen nopeaa kehitys on ollut lääkityksissä. Esimerkiksi Turun yliopistollisen keskussa iraalan
(TYKS) 20 eniten käytetyn (kustannuksilla mitaten) lääkkeen ryhmässä oli vuosina 1998 ja 2003
vain kolme samaa lääkevalmistetta.
5
Mullistavinta kehityksen on ennakoitu olevan syöpien hoidossa. Edistyksen on kuitenkin arvioitu tulevan
kalliiksi. Asiantuntijat ovat ennakoineet syöpähoitojen maksavan noin 2–3 kertaa enemmän vuonna 2015
kuin nyt. Kyse on ennen kaikkea uusista lääkityksistä. Kelan korvaustilaston mukaan vuodesta 2000 vuoteen
2004 Kelan lääkekustannukset kasvoivat 677 miljoonasta eurosta 1 015 miljoonaan euroon eli vuotuinen
kasvu oli noin 12 prosenttia . Oireellisesti suurista tautiryhmistä syöpälääkitysten kustannukset
kasvoivat nopeimmin: 54 miljoonasta eurosta 128 miljoonaan euroon eli vuotuinen kasvu oli noin
25 prosenttia . Kelan lääkekustannusten kasvu oli hieman nopeampaa kuin maailman lääkemarkkinoiden
kasvu. Maailman lääkemarkkinoiden koko kasvoi 2000–2004 vuosittain noin 10 prosenttia eli 357 miljardista
dollarista 552 miljardiin dollariin. Käytännön hoitotilanteissa yhä vaikeammaksi eettiseksi kys ymykseksi
nousee kalliiden lääkitysten suhde niiden vaikuttavuuteen.
On yhä tärkeämpää hallita nykyistä paremmin lääkkeiden käyttöä. Viime vuosien kehitys kolesterolilääkityksissä
on oiva osoitus siitä, että suomalaiset lääkärit ottavat hyvin nopeasti käyttöön uusimmat ja ka lleimmat
lääkkeet. Kalleimpien kolesterolilääkkeiden tehosta verrattuna patenttisuojansa jo menettäneisiin
halpoihin lääkkeisiin on liikkeellä hyvin ristiriitaista tietoa.
Uudet todella vaikuttavat hoidot on perusteltua ottaa käyttöön lähes hinnasta riippumatta. On kuitenkin
hyvin tärkeää kehittää menettely, joilla estetään ei-vaikuttavien tai kalliiden ja vain marginaalisesti entistä
tehokkaampien hoitojen käyttö julkisin varoin. Hoitojen vaikuttavuuden arvioimiseksi on kehitetty sairauskohtaisia
mittareita. Erilaiset mittarit mahdollistavat tietyn toimenpiteen tai erikoisalan sisäisen vaikuttavuuden
seurannan. Vielä suurempi lupaus on nähty terveyteen liittyvissä elämänlaadun mittareissa. Ne
mahdollistavat erikoisalojen keskinäisen vertailun laatupainotteisten elinvuosie n (Quality-Adjusted Life
Years gained, QALY) muodossa. Suomessa jo varsin laajassa käytössä oleva työväline on 15D. Sen on
katsottu yleisesti – mutta ei suinkaan yksimielisesti – soveltuvan Suomen kansalliseksi vaikuttavuuden
standardiksi.
Vaikka kaikkien varsinaisissa hoidoissa käytettyjen ratkaisujen pitäisi olla todistetusti kustannusvaikuttavia,
tämä ei saisi estää uusien ratkaisujen etsintää tutkimuksella. Kokeileva luovuus ja innovatiivisuus
eivät saa kadota suomalaisesta terveydenhuollosta. Uusien lääkkeiden ja muiden terveydenhuollon uusien
ratkaisujen kokeiluun liittyy mahdollisuus menestykseen alan kansainvälisillä markkinoilla. Ilman julkisen
vallan aktiivista myötävaikutusta terveydenhuollon uudet innovaatiot tuskin pääsevät kehittymään
suomalaisen hoitojärjestelmän puitteissa.
Kehitykseen on yritetty viime aikoina vaikuttaa sulkemalla Kela -korvattavista lääkkeistä pois kalliita
lääkkeitä, jotka ovat teholtaan halpoja lääkkeitä vain marginaalisesti parempia. Kehityksen hallinta nykyisin
menettelytavoin ei kuitenkaan selvästi pysty vastaamaan ajan haaste isiin. Ei voida lähteä siitä, että
erikoissairaanhoidon ja lääkitysten kasvavat menot jätettäisiin vain kuntien hallittaviksi. Edes suurilla
kunnilla ei ole todellisia edellytyksiä vaikuttaa paljon näiden menojen kehitykseen. Kun otetaan huomioon
vielä kuntien tulevat suuret erot ikääntymisessä, vain kuntien vastuulle jättäminen johtaisi sekä terveyspalvelujen
käytön että terveyden kasvaviin alueiden ja sosiaaliryhmien välisiin eroihin.
Kalliiden uutuuslääkkeiden käyttöä edistää se, että lääkäreiden saama lääkeinformaatio ja täydennyskoulutus
ovat enimmäkseen lääketeollisuuden markkinointitoiminnan vastuulla. Jotta lääkärit pystyisivät vertailemaan
entistä paremmin tarjolla olevien hoitojen vaikuttavuutta, haittavaikutuksia ja kustannuksia,
terveyspalvelujen järjestäjien tulisi nykyistä paremmin huolehtia puolueettoman, tutkimuksiin perustuvan
täydennys - ja lisäkoulutuksen saatavuudesta.
Äärimmillään epäonnistuminen erikoissairaanhoidon ja lääkityst en kustannusten hallinnassa voi johtaa
Yhdysvaltojen tapaiseen terveydenhuollon BKT-osuuden hallitsemattomaan nousuun. Siitä voi myös seurata
terveydenhuoltojärjestelmän osittainen romahtaminen esimerkiksi siten, että päivystysten kautta a nnettava
hoito nielee valtaosan resursseista.
6
Keskeinen haaste terveydenhuollon valtakunnallisessa järjestämisessä on erikoissairaanhoidon
ja lääkitysten kulujen hallinta hoidon laadusta tinkimättä ja kansanterveyttä parantaen.
Keskeisenä osana terveydenhuollon järjestämistä vuonna 2015 tulee olla menettely,
jolla julkisin varoin kustannetaan vain kustannusvaikuttavia hoitoja. Tutkimustoiminnan
avulla on kuitenkin voitava kehittää uusia innovatiivisia hoitoja.
4. Ennaltaehkäisy on keskeistä terveyden edistämisessä
Lääkkeiden lisääntyvää käyttöä vaikuttavampaa terveydenhoitoa on vaivojen ennaltaehkäisy terveyttä
edistävillä elinympäristöillä ja elämäntavoilla: mielenterveyttä edistävillä työolosuhteilla, liikunnalla,
terveellisellä ravinnolla, tupakoimattomuudella ja alkoholin käytön hallinnalla.
Aikuisiän diabetes on perinnölliseen taipumukseen perustuva tauti, jonka puhkeamiseen elämäntavat ratkaisevasti
vaikuttavat. Se on lisääntynyt maassamme nopeasti. Se siirtyy yhä nuorempiin ikäluokkiin,
jopa lapsiin. Huolestuttavasti ylipainoisten 12–18-vuotiaiden osuus ikäluokasta on lisääntynyt aikavälillä
1977–2003 noin 6 prosentista noin 16 prosenttiin. Ylipainoisten todennäköisyys saada diabetes on 10–20-
kertainen (Hakala, 2005).
Diabeteksen aiheuttamia kokonaiskuluja terveydenhuollolle on vaikea arvioida, koska niistä valtaosa
muodostuu diabeteksen aiheuttamista seurannaissairauksista. Tyypin 2 diabetes, jota sairastavia Suomessa
on arvioitu olevan ainakin 190 000 (www.diabetes.fi), on tyypillisesti osa ns. metabolista oireyhtym ää,
johon kuuluvat kohonneen verensokerin lisäksi kohonnut verenpaine, poikkeavat veren rasva-arvot, veren
lisääntynyt hyytymistaipumus ja keskivartalolihavuus. Diabetes on merkittävin munuaistautien ja näkövammaisuuden
syy, se johtaa amputaatioihin ja nostaa sydäntautivaaraa. On esitetty arvioita, että suorat
kulut nousevat yli 10 prosenttiin terveydenhuollon kokonaismenoista (Eerola ym. , 2001). Vuonna 2015
diabeteksesta aiheutuvat menot voisivat näin olla lähellä jopa kahta miljardia euroa.
Diabeteksen torjunnassa liikunta ja ravinto ovat avainasemissa. Tietotekniikkaa käytetään jo diabeteksen
hoidossa omahoidon tukijärjestelminä (Eerola ym., 2001). Sitä tulisi hyödyntää tehokkaasti myös diabeteksen
ennaltaehkäisyssä.
Kansalaisia tulee kannustaa liikkumaan jo lapsesta lähtien. Liikuntaa kouluissa tulisi lisätä
mm. välituntiliikunnan ja yhteistyössä järjestöjen kanssa tehtyjen kampanjoiden avulla. Tavoitteeksi
tulisi asettaa kuntoliikunnan muodostuminen elämäntavaksi mahdollisimman monelle
ja erityisesti niille, joilla on perinnöllistä taipumusta liikalihavuuteen ja/tai diabetekseen.
Erityisesti liikuntamuotoja, jotka ennaltaehkäisevät tämän ryhmän sairastumista, tulisi
tukea taloudellisesti.
Mielenterveyden ongelmat ovat nousemassa yhdeksi terveydenhoitojärjestelmän keskeiseksi haasteeksi.
Erilaisia psyyken lääkkeitä käyttää tällä hetkellä jo 700 000 suomalaista. Esimerkiksi vakavaa depressiota
sairastaa 5–6 prosenttia (260 000–310 000 henkeä) suomalaisista ja bipolaarista persoonallisuushäiriötä
ilmenee 1–2 prosentilla (50 000–100 000 henkeä). Vuonna 2004 sairauspäivärahoista 25 prosenttia johtui
mielenterveyssyistä ja 43 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeen saajista oli eläkkeellä mielenterveyssyistä.
Mielenterveysongelmat ovat usein paitsi lääketieteellisiä myös sosiaalisia. Hoidoksi ei riitä pelkkä psykiatria,
vaan on pystyttävä vaikuttamaan myös elämäntilanteeseen. Stakesin selvityksen mukaan mielenterveys
ongelmista yhteiskunnalle aiheutuu ylivoimaisesti suurimmat kokonaiskustannukset.
7
Väestön ikääntyessä yhä keskeisemmäksi haasteeksi nousee vanhuspsykiatria ja sen vaatima erityisosaaminen.
Esimerkiksi uusien psyyken lääkkeiden soveltuvuutta tai annostusta vanhuksille ei aina tunneta.
Vanhuusiän depression takana on usein silkka yksinäisyys. Toinen kasvavaa huomiota vaativa ryhmä ovat
psykiatrisista ongelmista kärsivät päihteiden käyttäjät.
Mielenterveystyö, sekä ennaltaehkäisy että hoito tulee nostaa psyyken sairauksien kansantaloudellista
ja inhimillistä merkitystä vastaavalle tasolle. Mielenterveysongelmien hoitoon ta rvitaan
nykyistä kokonaisvaltaisempaa otetta, jossa lääketiede ja muut elämäntilanteeseen liittyvät
toimenpiteet tukevat toisiaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä hoidon alkuvaiheeseen,
jolloin työkyvyn ja elämänlaadun säilyttäminen onn istuu parhaiten.
Nuorten ja varsinkin tyttöjen lisääntynyt tupakointi on ongelma. Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan
14–18-vuotiaista pojista tupakoi päivittäin 22 prosenttia ja tytöistä 23 prosenttia vuonna 2005. 14–18-
vuotiaiden tupakointi väheni hetkellisesti 1970-luvun lopulla erityisesti nuorten tupakoinnin vähentämiseen
suunnatun lakiuudistuksen jälkeen. Viime vuosina nuorten tupakointi on kuitenkin jälleen yleistynyt.
Viime vuosina on merkittävästi edistytty tupakoinnin vähentämisessä erityisesti vähentämä llä
niitä tiloja, joissa saa tupakoida. Vaikutukset ovat näkyneet aikuisten tupakanpoltossa.
Sen sijaan toimet eivät ole riittävästi vaikuttaneet nuoriin ja varsinkaan tyttöihin. Olisi löydettävä
uusia keinoja, joilla voitaisiin vaikuttaa erityisesti heihin. Jotta tupakoinnin lopettaminen
olisi helpompaa, sitä helpo ttavat valmisteet tulisi saada täysin korvattaviksi.
Menetetyistä elinvuosista alkoholikuolemat selittävät jopa lähes neljänneksen. Vaikka tupakka aiheuttaa
enemmän kuolemia kuin alkoholi, alkoholi aiheuttaa selvästi enemmän menetettyjä elinvuosia kuin tupakka.
Tämä johtuu siitä, että alkoholikuolemat ajoittuvat keskimäärin muita kuolemansyitä selvästi nuoremmalle
iälle. Tuontikiintiöiden poisto tuotaessa alkoholia Virosta ja alkoholin hinnan alennus vuoden
2004 alkupuolella keskimäärin 33 prosentilla myötävaikuttivat siihen, että alkoholin kulutus kasvoi Suomessa
vuodessa noin 10 prosenttia. A lkoholin aiheuttamien kuolemien on arvioitu lisääntyneen noin
15 prosenttia (Stakesin tiedote 8.2.2006).
Alkoholin suurkuluttajat tulee saada kiinnittämään huomionsa terveyttä vaarantavaan kulutukseensa
ennen vakavien terveyshaittojen ilmenemistä. Tässä tarkoituksessa tulee ottaa ennakkoluulottomasti
käyttöön uusia alkoholin humalahakuista kulutu sta vähentäviä ra tkaisuja.
Suomalaisten alkoholin käyttökulttuuria tulisi muuttaa terveyden kannalta myön teisemmäksi.
5. Saattohoitoa tulee kehittää
Terveydenhuollon jatkuvasti kehittyessä eliniän odotteen on mahdollista edelleen kasvaa. Toisaalta pa ndemioiksi
mahdollisesti leviävät infektiosairaudet ja elintapasairaudet, ennen muuta diabetes, saattavat
kääntää elinajan odotteen la skuun.
Kuoleman todellisuus ja oman kuoleman kohtaaminen nousevat yhä tärkeämmiksi teemoiksi terveyde nhuollon
eettisessä keskus telussa ja kuolevien potilaiden hoidon kehittämisessä. Potilaan oikeus päättää
omasta hoidostaan on tärkeä periaate. Potilaan lakisääteinen asema on kansainvälisen vertailun valossa
meillä vahva. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaan potilas ta on hoidettava yhteisymmärryksessä
hänen kanssaan ja potilaalla on aina oikeus kieltäytyä hoidosta, jolloin häntä on hoidettava muulla
lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Toisaalta jos potilas on a ikaisemmin vakaasti ja pätevästi
8
ilmaissut hoitoa koskevan tahtonsa esimerkiksi kirjallisen hoitotestamentin muodossa, hänelle ei saa antaa
tämän tahdon vastaista hoitoa.
Toistaiseksi varsin harvoilla suomalaisilla on kirjallinen hoitotahto. Potilas voi hoitotahdollaan ilmaista,
millaisissa olosuhteissa hän tahtoo siirryttäväksi taudin parantamiseen tai elinikänsä pidentämiseen tähtäävästä
hoidosta saattohoitoon. Saattohoidossa vältetään tarpeettomia, pot ilasta rasittavia hoitoja, mutta
keskitytään oireita tehokkaasti lievittäviin hoitoihin. Saattohoidon periaatteiden ammatillinen määrittely
tulee tehdä hoidon ammattilaisten toimesta kuten muillakin hoidon alueilla. Koska kansalaisilla hoitotahdon
laatimiseen ja hoidosta kieltäytymiseen saattavat vaikuttaa väärät ja ennakkoluulojen sävyttämät käs itykset
hoidon rasittavuudesta ja elämän laadusta sairastumisen jälkeen, hoitotahdon laadinnan tulisi aina
tapahtua yhdessä alan ammattila isen kanssa.
Hoitotahdolla tulee voida myös määrätä suostumuksen antanut henkilö uskotuksi henkilöksi, jolla on oikeus
käyttää potilaan puolesta puhevaltaa sellaisessa sairauden vaiheessa, jossa potilas ei enää kykene
muodostamaan tai ilmaisemaan omaa tahtoaan. Uskottu henkilö voi olla potilaan lähiomainen, ystävä tai
terveydenhuollon ammattilainen, jonka harkintakykyyn potilas luottaa mahdollisissa vaikeissa hoidollisissa
valintatilanteissa. Uskotun henkilön nimeäminen ehkäisee myös mahdollisia hoitovalintoihin liittyviä
ristiriitatilanteita erimielisten omaisten kesken. Uskotun henkilön asema tulee määritellä potilaan asemaa
ja oikeuksia koskevassa laissa.
Hyvällä kuolemalla on suuri yhteisöllinen merkitys. Kuolevien potilaiden hyvä saattohoito on arvokasta
paitsi potilaan, myös koko yhteisön kannalta. Sairaus, vammaisuus tai raihnaisuus ei vähennä kenenkään
ihmisarvoa ja tämän eettisen periaatteen tulee näkyä myös potilaiden hoidossa.
Kuoleman kohtaaminen on syvästi maailmankatsomuksellinen asia. Pitkään elinikään liittyvien
sairauksien, esimerkiksi dementian, lisääntyminen haastaa terveydenhuoltomme pano stamaan
kuolevien potilaiden inhimilliseen, yksilölliseen ja arvostavaan saattohoitoon. Kansalaisilla
tulisi olla paremmat mahdollisuudet hoitotestamenteilla vaikuttaa siihen, missä
olosuhteissa saattohoito käynnistyy. Hoitotahdon esittäjällä tulisi olla oikeus nimetä henkilö,
joka tulkitsee hänen hoitotahtoaan, jos hän ei siihen itse kykene. Kuolevien potilaiden
mielekkään hoidon tulee kuitenkin olla kaikkien ulottuvilla – niidenkin, jotka eivät ole te hneet
erillistä hoitotahtoa. Saattohoidon osaaminen tulee saada osaksi niin lääkäreiden kuin
muun terveydenhoitohenkilöstön peruskoulutusta.
6. Terveydenhuollon valtakunnallisen järjestämisen kokonaisratkaisu
vuonna 2015
6.1. Yleiset lähtökohdat ja käytetyt käsitteet
Keskustelunaloitteen tässä jaksossa esitetään ja lyhyesti perustellaan terveydenhuollon kansallisen järjestämisen
perusratkaisu. Esiteltävä malli vaikuttaa kolmivuotisen arviointiprosessin kuluessa tarkaste lluista
malleista pitkällä tähtäimellä toimivimmalta riippumatta siitä, mihin kuntarakennetta koskeviin uudistuksiin
lähivuosina päädytään.
Perusratkaisun tavoitteena on hyvä, kattava ja toimiva julkinen terveydenhuolto, johon kansalaiset luottavat.
Ratkaisua toteutettaessa on pidettävä erityistä huolta tasa-arvosta. Demokraattinen päätöksenteko,
9
ohjaus ja valvonta ovat suomalaisen hallinnon, myös terveydenhuollon, vahva perusta. Aloittee ssa esitetyn
mallin perustana ovat kunnallinen itsehallinto ja ihmisiä lähellä oleva kunnallinen demokratia.
Kunnallisen demokratian ja hoidettavien vaikutusmahdollisuuksien ohella keskeisiä lähtökohtia ehdotetulle
ratkaisulle ovat hoitoketjujen saumattomuus, maan eri osiin eri tavoin vaikuttava ikääntymiskehitys,
hoitohenkilökunnan saanti ja motivoituminen tehtäviinsä sekä hoidoissa käytettävien laitteiden ja lääkkeiden
kustannustehokas hankinta. Erityiseksi haasteeksi on tunnistettu tehostuva ja huomattavia kusta nnuspaineita
lähitulevaisuudessa, mutta varsinkin kaukaisemmassa tulevaisuudessa , aiheuttava erikoissairaanhoito.
Vastattaessa mainittuihin haasteisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota julkisen ja yksityisen
terveydenhuollon tarkoituksenmukaiseen työnjakoon.
Demokraattisen päätöksenteon ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien hoitoihinsa tulee
olla terveydenhuollon järjestämisen lähtökohtina. Tulevaisuusvaliokunta katsoo, että kunnilla
tulee myös vuonna 2015 olla vastuu palvelujen järjestämisestä ja hoidon suunnittelusta.
Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja järjestöjen toiminta täydentävät kunnallisia palveluja
ja luovat niille vaihtoehtoja.
Järjestämisratkaisun kuvauksessa käytettyjä ke skeisiä käsitteitä ovat seuraavat:
Terveysalue: Seudullinen, tyypillisesti työssäkäyntialueeseen perustuva alue. Sen puitteissa on luontevaa
järjestää ainakin vanhustenhuolto, päivisin tapahtuva perusterveydenhuolto sekä pääosa kroonisten tautien
toistuviin lääkityksiin perustuvaa hoitoa. Terveysalue kuuluu terveyspiiriin tai muodostaa yksinään
terveyspiirin. Tässä tapauksessa terveysalueen tulee olla väestöpohjaltaan riittävän suuri ja sillä tulee olla
erikoissairaanhoidon hyvinvointipiiriltä tilaamiseen riittävä perusasiantuntemus esimerkiksi alueella s ijaitsevan
aluesairaalan kautta.
Terveyspiiri: Alueensa kuntien muodostama alue, joka voi ottaa vastatakseen osan piirinsä erikoissairaanhoidosta
ja sen päivystyksestä. Oma tuotanto antaa terveyspiirille tiedollisia valmiuksia erikoissairaanhoidon
tilaamiseen hyvinvointipiiriltä. Käytännössä piirin itse tuottamasta peruserikoissairaanhoidosta
vastaa pääasiassa nykyinen aluesairaala tai sairaanhoitopiirin keskussairaala. Terveyspiiriin kuuluu yksi
tai useampia terveysalueita.
Peruserikoissairaanhoito: Se osa erikoissairaanhoidosta, jonka terveyspiiri voi ottaa omana tuotantona
vastattavakseen. Eri terveyspiireissä tämä osa vaihtelee liittyen siihen, mitä terveyspiirin aluesairaala/
keskussairaala erityisesti osaa. Muu tilataan hyvinvointipiirin kautta neuvotellen. Hyvinvointipiirillä on
mahdollisuus estää sanktioin ja kaikkien alueen terveyspiirien yhteisin sopimuksin kokonaisuuden kannalta
epätarkoituksenmukaiset ratkaisut kuten päällekkäiset laitehankinnat.
Hyvinvointipiiri (miljoonapiiri): Alueensa kuntien omistama terveysalueiden tai terveyspiirien lukuun
pääasiassa erikoissairaanhoitoa tilaava ja järjestävä, mutta siirtymäkauden jälkeen ei-tuottava taho. Hyvinvointipiirissä
on yliopistollinen keskussairaala tai muu vaativimpiin hoitoihin ja korkeatasoiseen lä äketieteelliseen
tutkimukseen pystyvä yksikkö. Yhdelle hyvinvointipiirille annetaan tehtäväksi vastata tämän
vaatimustason ruotsinkielisestä sairaanhoidosta. Hyvinvointipiirille on annettu suunnitteluvastuu
alueensa hyvinvoinnin ja erityisesti terveyden tasapuolisesta edistämisestä. Tätä tehtävää hyvinvointipiiri
hoitaa yhteistyössä terveyspiirien ja valtakunnallisen Terveydenhuollon neuvoston kanssa. Hyvinvointipiiri
saa valtiolta osittaisen rahoituksen toimintaansa liittyen vaativaan erikoissairaanhoitoon sekä kampanjoihin,
jotka liittyvät terveyserojen tasaamiseen hyvinvointipiirin alueella.
10
Erilaisissa tehtävissä toimivat nykyiset sairaanhoitopiirit:
Keskustelunaloitteen mallissa ei ole nykyisen kaltaisia sairaanhoitopiirejä. Nykyisten sairaanhoitopiirien
muuttuvia tehtäviä voidaan pääpiirteissään luonnehtia seuraavalla taulukolla.
Nykyisten sairaanhoitopiirien muuttuvat tehtävät vuoteen 2015
Kunnallisiin luottamushenkilöihin tukeutuva
toiminta
Toiminta kuntien omistamina tuotantoyhtiöinä
(voittoon tähtäämättöminä liikelaitoksina
tai voittoa tavoittelevina osakeyhtiöinä)
Yliopistolliset
sairaanhoitopiirit
Toimiminen hyvinvointipiirin tilaavana ydinorganisaationa
tukeutuen asiantuntevaan tuotantoyhtiöönsä,
edustukseen miljoonapiirinsä kunnista/
terveyspiireistä ja ostamisen asiantuntijoihin
Terveyspiiriensä peruserikoissairaanhoidon järjestäjä
ja mahdollinen tuottaja ainakin liittyen
keskussairaalan terv eyspiiriin
Tuotantoyht iö, joka toimii erikoissairaanhoidon,
lääketieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen
asiantuntijaorganisaationa. Sen erityisosaamista
arvostetaan sekä
valtakunnallisesti että kansainvälisesti. Toimii
tiiviissä yhteistyössä ja töitä asiantuntemukseen
perustuen jakaen toisten hyvinvointipiirien tuotanto-
organisaatioiden kanssa.
Sairaanhoitopiirit,
jotka jakautuvat
moneen terveyspiiriin
Terveyspiiriensä peruserikoissairaanhoidon järjestäjä
ja mahdollinen tuottaja ainakin liittyen
keskussairaalan terv eyspiiriin
Toimiminen ensisijaisesti
alueelleen, mutta myös sen ulkopuolelle palveluja
tarjoavana liikelaitoksena tai osakeyhtiönä
Vaihtoehtoisesti liittyminen osaksi yliopistollisen
sairaanhoitopiirin tuotantotoimintaa
Terveyspiiri, joka
muodostuu sairaanhoitopiiristä
Toimiminen terveyspiirinsä peruserikoissairaanhoidon
järjestäjänä ja tuott ajana
Niiden palvelujen myynti, jotka voidaan edullisesti
tuottaa alueen ulkopuolisille
Terveydenhuollon neuvosto: Valtioneuvoston asettamaan arvovaltaiseen kansalliseen Terveydenhuollon
neuvostoon kuuluvat alan ministerit, johtavat virkamiehet, kuntasektorin ja hyvinvointipiirien edustajat
sekä alan ammattilaisten edustajat. Neuvoston keskeisin tehtävä on terveydenhoidon ja varsinkin erikoissairaanhoidon
valtakunnallinen organisointi ja koordinointi. Neuvosto myötävaikuttaa yhteistyössä hyvinvointipiirien
kanssa työnjakoon yliopistollisten sairaaloiden kesken vaativien hoitojen järjestämisessä.
Neuvoston keskeisenä valmistelevana elimenä on hyvin suuren toimivallan uusien hoit ojen hyväksynnässä
ja jo käytössä olevien hoitojen arvioinnissa omaava erikoissairaanhoidon jaosto. Neuvostolla voisi olla
myös terveydenhuollon taloudellisen arvioinnin jaosto.
11
Esimerkkinä siitä, millaiseksi ehdotuksen mukainen alueellinen ratkaisu saattaisi muodostua, esitetään
luonnehdinta Pohjoisesta hyvinvointipiiristä vuonna 2015. Kyseessä on vain havainnollistus, josta todellinen
ratkaisu saattaa toki paljonkin poiketa.
Pohjoinen hyvinvointipiiri on muodostettu nykyisestä erikoissairaanhoidon erik oisvastuualueesta eli ERVA-
alueesta, johon kuuluvat nykyisin Lapin, Länsi-Pohjan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-
Pohjanmaan sairaanhoitopiirit. Vuoden 2005 alussa alueella asui 725 000 henkeä.
Hyvinvointipiirin omistavat ERVA-alueen kunnat joko suoraan tai terveyspiirien välityksellä. Jokainen
hyvinvointipiirin kunta kuuluu yhteen hyvinvointipiirin kahdeksasta terveyspiiristä. Hyvinvointipiiri t ukeutuu
toiminnassaan erikoissairaanhoitoa järjestävään keskussairaalaan tai aluesa iraalaan:
Lapin terveys piiri: Lapin keskussairaala
Länsi-Pohjan terveyspiiri: Länsi-Pohjan keskussairaala
Kuusamon terveyspiiri: Kuusamon sairaala
Oulun terveyspiiri: Oulun yliopistollinen keskussairaala
Oulun eteläinen terveyspiiri: Oulaskankaan aluesairaala
Raahen terveyspiiri: Raahen aluesairaala
Kainuun terveyspiiri: Kainuun ke skussairaala
Keski-Pohjanmaan terveyspiiri: Keski-Pohjanmaan keskussairaala .
On mahdotonta ennakoida, millaisia väestöpohjaltaan noin 15 000–40 000 terveysalueita muodostuisi
mainittuihin terveyspiireihin. Oulun terveyspiiri olisi joka tapauksessa erikoistapaus. Ainoastaan Kainuun
osalta voidaan esittää, että ne ovat Kajaani (nykyinen väestöpohja 44 000 asukasta), Suomussalmi
(17 000) sekä Kuhmo/Sotkamo (22 000). Mitä todennäköisimmin Lapissa jouduttais iin hyväksymään
selvästi alle 15 000 asukkaan terveysalueita. Hyvinvointipiirin yksi tärkeä merkitys olisi, että näin voitaisiin
terveyspiirejä muodostettaessa ylittää nykyiset osin keinotekoiset sairaanhoitopiirien rajat. Kuten
jäljempänä viitataan, tämä voisi olla mielekästä esimerkiksi Kem ijärven tapauksessa.
Lapin terveyspiiri
paljon terveysalueita
Länsi-
Pohjan
terveyspiiri
Kuusamon terveyspiiri
Oulun terveyspiiri
Kainuun terveyspiiri
sisältäen Kajaanin, Suomussalmen ja
Kuhmo/Sotkamo terveysalueet
Oulun
eteläinen
terveyspiiri
Raahen
terveyspiiri
Keski-Pohjan -
maan terveyspiiri
12
6.2. Järjestämisratkaisun taustaa
Valtioneuvosto teki 11.4.2002 periaatepäätöksen terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Peria atepäätöksessä
se määritteli terveydenhuollon alueellisen kehittämisen lähtökohtia. Päätöksessä todettiin
mm. seuraavaa: ”Perusterveydenhuolto järjestetään seudullisina, toiminnallisina kokonaisuuksina. Suositeltava
väestöpohja on 20 000–30 000 asukasta ja näin rakennetuissa yksiköissä toimisi 12–18 lääkäriä.
Kokonaisuuksia muodostettaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon alueelliset olosuhteet. Erityisesti toimipisteverkkoa
muodostettaessa tulee huomioida se, etteivät etäisyydet muodostu palvelujen käytön esteeksi…
Erikoissairaanhoidon toiminnallinen yhteistyö ja työnjako toteutetaan erityisvastuualueittain. Sairaanhoitopiirien
tulee solmia yhteistyösopimuksia, yhdistyä tai muodostaa terveydenhuoltopiirejä. Aluesairaalat
muodostavat terveydenhuoltoalueita alueidensa perusterve ydenhuollon yksiköiden kanssa tai
toimivat osana alueensa keskussairaalaa.”
Keskeinen lähtökohta valtioneuvoston periaatepäätökselle oli saumattomien palveluketjujen rakentaminen
perusterveydenhuollon, vanhustenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille. Arviointihankkeen yhteydessä
kootut asiantuntija-arviot ja tutkimustulokset ovat tukeneet käsitystä, että tällaista yhdentämistä on mielekästä
tehdä tulevaisuuden haasteet huomioon ottaen noin 15 000–40 000 hengestä vastaavina yksikköinä
eli terveysalueina. VATT:n yleislääkärijohtoisia terveyskeskuksia vuonna 2003 koskevan tutkimuksen
mukaan (Aaltonen ym., 2005) terveyskeskusten tehokkaimman kymmenyksen mediaaniväestöpohja oli
noin 16 000 asukasta, kun kaikkien yleislääkärijohtoisten terveyskeskusten väestöpohjan mediaani oli
vajaa 10 000.
Jotta peruserikoissairaanhoito voitaisiin paremmin yhdentää perusterveydenhuoltoon ja vanhustenhuoltoon,
on toisaalta arvioitu olevan edullista, että useampia terveysalueita hakeutuu yhteistyöhön ryhmittyen
jatkuvammasta päivystyksestä vastaavan aluesairaalan tai keskussairaalan ympärille eli muodostaa terveyspiirin.
Suurimman eli peruserikoissairaanhoidosta tällaisessa järjestelyssä pääasiassa vastaavan yksikön
väestöpohjan tulisi olla vähintään 20 000 henkeä. Tämä ratkaisu ei kuitenkaan ilmeisesti sellaisenaan sovi
ratkaisuksi suuriin keskuksiin tai niiden lähiympäristöön. Arviolta 60–80 prosenttia alueen vanhustenhuollon,
perussairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon hoitoketjuista voitaisiin hoitaa tällaisen väestöpohja ltaan
noin 50 000–150 000 asukkaan terveyspiirissä. Vuonna 2003 sairaanhoitopiirien ylläpitäminä toimi 5
yliopistollista sairaalaa, 16 keskussairaalaa ja 33 muuta kunnallista sairaalaa. Mainitunlaisten terveyde nhoitoalueiden
kehittelyn lähtökohtina näistä voisi toimia ehkä noin 40.
Hyviä esimerkkejä on jo edellä kuvatun kaltaisista 20 000–150 000 asukkaan väestöpohjaan perustuvista
ratkaisuista. Jo terveyspiirinä viitatun 36 000 hengen väestöpohjaan nojaavan Raahen ohella monet muut
kaupunkiseudut ovat kehitelleet samanlaisia ratkaisuja. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä
(FSTKY) on muodostettu aluesairaalaan tukeutuen. Yhteenliittymän väestöpohja on 36 000 henkeä.
FSTKY vastaa viiden jäsenkuntansa kaikista terveyspalveluista niitä itse tuottamalla tai tilaamalla. Kuntien
kaikki terveydenhuollon kulut ovat vuodesta 2001 lähtien kulkeneet kuntayhtymän kautta (Puro ja Suhonen,
2005). Kunnat ovat kuuluneet Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriin, mutta kuntayhtymä on voinut
ostaa palvelut tarkoituksenmukaisesta ja haluamastaan organisaatiosta. FSTKY:n budjetoinnin mukaisen
tarkastelun perusteella itse tuotettujen palvelujen osuus on ollut noin 60 prosenttia ja ostopalvelujen noin
40 prosenttia . Forssan kokemusten pohjalta voidaan päätellä, että jo alle 40 000 hengen väestöpohjalla
toimiva yksikkö voi tuottaa yli puolet terveydenhuollon ja vanhustenhuollon palveluista. Forssan ja Raahen
kaltaisia ratkaisuja ovat viime vuosina tehneet Jämsä 24 000, Imatra 30 000, Kemijärvi 10 000, Pieksämäki
25 000, Mänttä 13 000 ja Rauma 33 000 hengen väestöpohjalla.
Mänttää ja Kemijärveä lukuun ottamatta 20 000 hengen väestöpohjan ehto täyttyy näissä hankkeissa. Tulevien
ratkaisujen kannalta ainakin Kemijärveä on perusteltua tarkastella pikemminkin terveysalueena
kuin terveyspiirinä. Vuonna 2003 Kemijärvi teki aloitteen Itä-Lapin kuntien (Kemijärvi, Pelkosenniemi,
Posio, Salla ja Savukoski) ja Koillismaan kuntien (Kuusamo ja Taivalkoski) yhteisen lääkäripäivystyksen
järjestämiseksi. Tämä soveltuisi mainiosti yhteen sen kanssa, että Kemijärvi toimisi osana edellä luonnos13
teltua Kuusamon terveyspiiriä, jonka väestöpohja olisi näin noin 45 000 asukasta. Erikoissairaanhoidon
osalta ko. alue suuntautuu myös se lvästi enemmän miljoonapiiriin eli Ouluun kuin Rovaniemelle.
Esimerkkejä laajemman alueen yhteistyöstä ovat Kainuu, Itä-Savo ja Päijät-Häme. Kainuuseen jo viita ttiin
edellä. Sitä voi pitää malliesimerkkinä siitä, kuinka terveyspiiri voi käytännössä jakautua terveysalueisiin.
Itä-Savon runsaan 60 000 hengen väestöpohjalla toimiva terveydenhuoltopiiri on tarkoitus käynnistää
1.1.2007. Jäsenkuntien valtuustot tekevät keväällä 2006 käynnistämiseen liittyviä päätöksiä. Terveyspiirihanke
käynnistyi Stakesin tekemän selvityksen pohjalta (Pekurinen ym., 2003). Perusperiaatteena Itä -
Savon hankkeessa on ollut "koko hoitoketju hallintaan". Perusterveydenhuolto on tarkoitus järjestää samassa
organisaatiossa peruskuntien jä rjestämän sosiaalitoimen ja erityisesti vanhusten palvelujen kanssa.
Palvelut on tarkoitus järjestää uudelleen Kainuun tapaan lasten/lapsiperheiden, työikäisten ja vanhusten
palvelukokonaisuuksina.
Päijät-Hämeen terveyspiiri poikkeaa luonteeltaan olennaisesti Kainuusta ja Itä-Savosta huomattavasti
suuremman väestöpohjansa (noin 210 000) puolesta. Piirin rakentamisessa on ollut enemmän ongelmia
kuin Kainuun ja Itä -Savon alueilla. Päijät-Hämeen liiton kevään 2006 kannanoton mukaan piirimallilla ei
yksin kyetä ratkaisemaan tulevien vuosikymmenten palvelutuotannon ongelmia, vaikka Päijät-Häme onkin
sitoutunut mallin kokeiluun. Piirimallin toteuttamisen riskinä on Päijät-Hämeessä nähty omistajaohjauksen
ratkaisuun liittyvät kysymykset, kuten isännättömän rahan ongelma. Piirimallin ja julkisen monopolin
periaatteellisia heikkouksia ovat liiton lausunnon mukaan kustannustason nousu. Päijät-Hämeen
maakuntaliitto on ottanut kantaa koko alueen kattavan kunnan perustamiseksi. Alueen kuntien sitoutum inen
näin laajaan toimintojen yhdentämiseen on ollut kuitenkin vaihtelevaa.
Suuri väestöpohja sinänsä ei voi olla este terveyspiirin muodostamiselle. Keskeistä on, että paikallinen
demokratia toimii alueella hyvin. Terveyspiirin suuret asutuskeskukset ja sen hyvät sisäiset kulkuyhteydet
puolustavat toimintaa tuntuvasti terveyspiirille ohjeelliseksi asetettua 150 000 suuremmilla väestöpohjilla.
Kun lähtökohdaksi otetaan toimintaa voimakkaasti ohjaa vat hyvinvointipiirit, ei ole kuitenkaan perusteltua
painostaa kuntia toimimaan suurempina terveyspiireinä kuin mihin ne paikalliset olosuhteet ja paikallisen
demokratian vaatimukset huomioon ottaen ovat valmiita. Varsinkin ajatus, että tulevien terveyspiirien
rajat noudattavat nykyisiä sairaanhoitopiirien rajoja, tulisi yleisenä periaatteena hylätä. Suurella väe stöpohjalla
toimivat terveyspiirit herättävät kysymyksiä erityisesti vanhustenhuollon ja vanhusten tarkoituksenmukaisen
asumisen järjestämisen osalta. Terveydenhuolto ja vanhustenhuolto mukaan lukien va nhusten
asumisen yhdentäminen edellyttää ihmisläheisiä ja joustavia ratkaisuja. Jos päätöksenteko ja hoidon
järjestäminen ovat lähempänä, vanhusten oma ääni välittyy paremmin päätöksentekoon.
Vaativan erikoissairaanhoidon ja lääkekustannusten hallinnan osalta 200 000 väestöpohja ei ilmeisesti
riitä tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseen. Tähän tarvitaan tuntuvasti suuremmalla väestöpohjalla toimiva
yksikkö. Vasta noin 600 000 hengen väestöstä vastaavilla yksiköillä ja niilläkin vain tiiviissä valt akunnallisessa
yhteistyössä voi ennakoida olevan osaamiseen ja kokoon perustuvia edellytyksiä vaikuttaa
tuntuvasti vaativan erikoissairaanhoidon ja tulevaisuuden kallistuvien lääkitysten kustannuksiin. Sama
koskee myös tietotekniikan ja laboratorioautomatiikan tarjoamien mahdollisuuksien täysimittaista hyödyntämistä.
Ajatus noin 200 000 väestöpohjalla toimivista terveyspiireistä muistuttaa Ruotsin nykyistä ratkaisua, missä
21 maakäräjää vastaavat terveydenhuollon järjestämisestä. Ruotsin kesällä 2004 asetettu parlamentaarinen
Ansvarskommitten on selvittämässä terveydenhuollon aluehallinnon uutta organisointia. Komitean
puheenjohtaja maaherra Mats Svegfors on ennakoinut julkisuudessa ja alustuksessaan Ruotsissa vierailleelle
tulevaisuusvaliokunnalle 21.2.2006, että terve ydenhuollon vastuuta tullaan Ruotsissa siirtämään
kuudelle yliopistosairaala-alueelle ”suurmaakäräjälle” (meillä ERVA-alueet). Perusteluina hän esitti kokemukset
Skånessa (1,1 miljoona asukasta) ja Länsi-Göötanmaalla (1,6 miljoonaa asukasta) kokeilluista
suurmaakäräjistä sekä terveydenhuollon tulevaisuuden haasteisiin vastaamisen. Tunnistetut tulevaisuuden
haasteet olivat olennaisesti samanlaisia kuin tulevaisuusvaliokunnan johdolla tehdyssä arvioinnissa tunnistetut
haasteet.
14
6.3. Hyvinvointipiirin tehtävät vuonna 2015
Millaisia tehtäviä voisi olla vähintään noin 600 000 hengen väestöpohjalla toimivilla hyvinvointipiireillä,
jotka palvelisivat tyypillisesti 20 000–150 000 hengen terveys piirejä? Kokemuksia on jo tällaiseen toimintaan
ryhtyneiltä Tampereen TAYS:n (väestöpohja 1 200 000 henkeä) ja Oulun OYS:n (väestöpohja
725 000 henkeä) erikoissairaanhoidon vastuualueilta (ERVA-alueilta). Näillä alueilla on jo toimittu se uraavilla
sektoreilla:
1) Lääkkeiden hankinnan kilpailuttaminen ainakin kuntien omistamiin hoitoyksiköihin. TAYS:n organisoima
lääkkeiden kilpailutettu hankinta on johtanut merkittäviin säästöihin ERVA-alueen
kunnissa.
2) Muut hankinnat. TAYS on kilpailuttanut diabeteksen hoitolaitteiden hankinnan saavuttaen olennaiset
säästöt sairaanhoitopiirinsä alueella.
3) Työnjaon järjestäminen erityistä osaamista vaativissa tehtävissä. Sydänkirurgian hoito ollaan
pohjoisella ERVA-alueella keskittämässä Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Työnjakoa valmistellaan
tällä alueella lisäksi tehohoidon, hengityshalvausten hoidon ja psykiatrinen hoidon osalta.
4) Käypähoito-ohjeiden ja priorisoinnin juurrutus. Hyvinvointipiirille voitaisiin antaa erityinen määräraha
tutkimukseen mm. liittyen kustannusvaikuttavuudeltaan kiistanalaiseen kokeelliseen hoitoon,
jota ei hyväksytä valtakunnallisessa arvioinnissa koekäyttöön.
5) Tasavertaisen palvelun ja saumattomien palveluketjujen edistäminen kaikissa ERVA-alueen kunnissa.
OYS:n ERVA-alueella tarkastelun kohteina ovat olleet mm. päivystykset, kuljetukset ja jonorekisteri.
6) Ennaltaehkäisy. OYS:n ERVA-alueella kohteina ovat olleet tyypin 2 diabetes ja savuton sairaala .
7) Tietotekniikan sovellukset. Valtakunnallisesti yhteensopivien tietojärjestelmien rakentaminen; puhelimeen
ja sähköpostiin perustuva koko ERVA-alueen tai sen osan kattava Contact Center
-palvelu; yhtenäisen sähköisen potilaskertomuksen juurruttaminen, yhteensopivat lähete-, palauteja
konsultaatiojärjestelmät; DRG-laskutuksen juurruttaminen; sähköinen kuvien arkistointi ja siihen
liittyvä kuvantamisen kehittäminen.
8) Muita mahdollisia tehtäviä , joita on pohdittu OYS:n ERVA-alueella: täydennyskoulutuksen jä rjestäminen,
työvoimapankki, työkierron organisointi, valmiussuunnittelu, kansainvälinen yhteistyö.
Kevään 2006 lausunnoissaan monet maamme maakunnat ja kunnat ovat toivoneet ainakin vaativimman
erikoissairaanhoidon siirtämistä valtion hallintaan. Tätä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena järjestelmässä,
joka jo nyt huomattavasti kärsii kuntien, Kelan ja Raha -automaattiyhdistyksen erillisten rahoitusten
aikaansaamasta monikanavaisuudesta. Arviointihankkeen ohjausryhmän kansanedustajajäsenet nimesivät
monikanavaisuuden terveydenhuollon suurimmaksi ongelmaksi kesällä 2004. Mielekkäämpi ratkaisu
kuin valtiollistaminen on tehtävän anto valtion rahoituksella hyvinvointipiireille.
Hyvinvointipiirit voisivat omaksua aktiivisen roolin paitsi hoitolaitoksen lääkehankinnoissa myös alueensa
muussa lääkehuollossa. On ennakoitu, että suomalaisten apteekkien monopoliasema lääkkeiden toimittamisessa
puretaan vaiheittain vuoteen 2015 mennessä. Kotitalouksille tehdään mahdolliseksi käyttää
hallitusti nettiapteekkeja, joille voidaan toimittaa myös reseptejä sähköisessä muodossa (vrt. palvelusetelit
alla). Nettiapteekkien kovenevan kilpailun vuoksi voidaan ennakoida, että suomalaiset apteekit omaks uvat
aktiivisen roolin kansalaisten omahoidon tutoreina yhteistyössä julkisen terveydenhoidon kanssa.
Suomessa toimii ehkä vuonna 2015 lukuisia farmaseutin koulutuksen saaneita terveystutoreita. He voisi15
vat toimia kuntien kanssa tehdyin sopimuksin tukihenkilöinä varsinkin kroonisista taudeista kärsiville.
Tällainen kehitys on varsin luonteva, koska monissa kroonisissa taudeissa lääkinnän merkitys kasvaa ja
on tärkeää, että joku ottaa hallitakseen yksilön lääkkeiden käytön kokonaisuuden. Monen vanhuksen
saama eri tauteihin liittyvä lääkitys on jo nyt riistäytynyt hallitsemattomaksi.
Hyvinvointipiireille sopivia lisätehtäviä olisivat jo mainittujen lisäksi laboratoriopalvelujen koordinointi
alueillaan sekä hoitolaitoskiinteistöjen hallinta.
6.4 Hyvinvointipiirin hallinnoima palvelusetelijärjestelmä
Mahdollinen tehtävä, joka voitaisiin antaa hyvinvointipiirille, on palveluseteli. Palvelusetelijärjestelmä
voisi ehkä tarjota nykyistä kustannustehokkaamman tavan tuottaa Kelan korvaamia palveluja. Nykyiseen
käytäntöön verrattuna seuraavassa luonnehdittava järjestelmä ei merkitsisi suurempaa julkista rahoitusosuutta
yksityisille terveyspalvelujen tuottajille. Järjestelmä n mahdollisista ongelmista ei ole vielä tarpeeksi
tietoa. Vasta kokeilujen pohjalta voidaan harkita sen ottamista käyttöön.
Palvelusetelijärjestelmällä olisi neljä tavoitetta:
1) Yksityistä palvelutuotantoa voidaan käyttää paremmin täydentämään julkista pa lvelutuotantoa.
Esimerkiksi jos jollain alueella on liian vähän julkisen sektorin silmälääkäreitä, voidaan lisäpalveluita
hankkia palveluseteleillä.
2) Taataan hintatason kohtuullisuus. Tilaajaorganisaatio kilpailuttaa ja sertifioi palvelun tuottajat. On
poikkeuksellista, että jotain palvelutuottajaa ei sertifioida.
3) Taataan toiminnan laatu. Edellytetään esimerkiksi käypähoitosuositusta ja vaativimmissa hoidoissa
hoidon vaikuttavuuden ja laadun seurantaa.
4) Palvelusetelijärjestelmän avulla hillitään julkisen ja yksityisen sektorin kilpailua terveydenhuollon
työvoimasta.
Palvelusetelijärjestelmä vaikuttaisi merkittävästi työterveydenhuollon järjestämisen tapaan. Työterveydenhuollon
nykyinen toimintatapa vaikuttaa paljon siihen, että oikeudenmukaisuus te rveydenhuollossa ei
toteudu Suomessa (Teperi, 2005). OECD:n vuonna 2004 julkaiseman 21 maata koskevan vertailututkimuksen
mukaan suomalaisen terveydenhuollon sosiaalisessa oikeudenmukaisuudessa on merkittäviä ongelmia
lääkärikäyntien osalta: palvelutarpeen huomioimisen jälkeen kaikki lääkärikäynnit jakaantuivat
eniten suurituloisia suosien USA:ssa, Portugalissa ja Suomessa. Työterveyshuollon osuus perusterveydenhuollon
lääkärikäyntien tuottajana on tasaisesti kasvanut. Tällä hetkellä ainoa käyttäjälle ilmainen ja
samalla saatavuudeltaan paras tapa päästä lääkärille toteutuu työterveyspalveluissa. Palvelujen kattavuus
on huonointa epätyypillisissä työsuhteissa. Kattavin työterveyshuolto on suurten työnantajien pys yvissä
työsuhteissa toimivilla ja usein hyväpalkkaisilla työntekijöillä.
Sairaanhoitopalvelut sisältyvät entistä useammin työterveyshuoltoon. Työterveyshuollon merkitys työssäkäyvän
väestön avosairaanhoidon palvelujen tuottajana näyttää edelleen lisääntyvän. Sa iraanhoidon
liittäminen työterveyshuollon osaksi on työnantajalle vapaaehtoista.
Kela korvaa työterveyshuollon sairaanhoidon kustannuksista 50 prosenttia ja loppukustannukset ovat
työnantajalle verovähennyskelpoisia. Yhteiskunta korvaa siis työterveyshuollon sairaanhoidon pääosin.
Työnantajat ostavat suuren osan näistä palveluist a yksityisiltä lääkäriasemilta.
Yksityislääkäripalkkiosta korvataan 60 prosenttia , mutta se lasketaan Kelan vahvistamasta taksasta. Käytännössä
todelliset korvaukset yksityislääkärikustannuksista ovat huomattavasti pienemmät. Tämä johtuu
siitä, että Kelan korvaustaksat ovat selvästi pienemmät kuin todelliset lääkärinpalkkiot. Vuonna 2004
keskimääräinen todellinen korvaus oli lääkärinpalkkiosta 30,3 prosenttia. Kela suoritti korvauksia 65 miljoonaa
euroa. Työterveyshuollossa sairausvakuutuslain mukaisia korvauksia maksettiin vuonna 2003 yli
16
kaksi kertaa enemmän yksityisillä lääkäriasemilla järjestettyyn työterveyshuoltoon (68 milj. euroa) kuin
terveyskeskushoitoon (30 milj. euroa).
Palvelusetelijärjestelmä nojautuisi keskeisesti kaikkialta Suomessa avattavissa olevaan sähköiseen terveyskertomukseen
ja sen oheistiedostoihin. Mikäli järjestelmä osoittautuu kokeiluissa toimivaksi, suomala inen
terveydenhuolto voisi olla vuonna 2015 palvelutuotannoltaan pääosin ja rahoituspohjaltaan kustannusvaikuttavien
hoitojen osalta kokonaa n julkinen tai palveluseteleillä rahoitettava. Keskeistä järjestelmän
toimivuuden kannalta on, että se mahdollistaa kansalaisille ainakin nykyistä Kela-korvausjärjestelmää
vastaavan mahdollisuuden itse valita hoidon antaja. Järjestelmän pitäisi myös olla niin joustava,
että se soveltuu myös pikaista hoitoa edellyttäviin tilanteisiin. Parhaiten järjestelmä soveltuu ehkä kroonisten
tautien hoitoihin.
Hyvinvointipiirin hallinnoima palveluseteli voisi toimia kokeilualueella esimerkiksi seuraavasti:
1) Jokaisella kansalaisella on vuonna 2015 oma lääkäri tai ”omatiimi”, useamman lääkärin ja terveydenhoitajan
muodostama tiimi, joka voi olla joko terveyskeskuksessa tai yksityissektorilla
esimerkiksi työterveyshuoltoon liittyneenä. Omatiimissä on omahoitaja, joka ohjaa henkilön
eteenpäin tiimin sisällä. Yhteydenotto tiimiin tai lääkäriin tapahtuisi yleensä puhelimitse tai
sähköpostilla Contact Centerin välityksellä. Omahoitaja tai omalääkäri joko hoitaa potilaan tapauksen
kokonaan itse tai lähettää potilaan eteenpäin. Hän voi käyttää joko potilaan siirtoa
(jos terveyskeskus ja keskussairaala ovat samaa organisaatiota), lähetettä (jos keskussairaala
on eri organisaatiota) tai palvelusetelihakemusta (jos potilas haluaa tai on muuten tarkoituksenmukaista
käyttää yksityisiä palveluja). Kaikki lähetemuodot ovat sähköisiä. Myös muu tiimin
jäsen kuin lääkäri voi ohjeistettuna lähettää palvelusetelihakemuksen.
2) Lähete tai potilaan siirto menevät sähköisesti keskussairaalaan, joka hoitaa potilaan suunnilleen
samoin kuin nykyisinkin.
3) Palvelusetelihakemus menee sähköisessä muodossa tilaajaorganisaatiolle, joka selkeitä per iaatteita
noudattaen arvio palvelusetelin tarpeen. Lähtökohtaisesti palveluseteli myönnetään ai-
Omalääkäri –
omahoitaja –
”omatiimi”
hammaslääkäri (1)
Keskussairaala
lähete suo raan sähköisessä
muodossa
(2)
Tilaajaorganisaatio
hyvinvointipiiri
(3)
Yksityissektori
erikoislääkäri
kuntoutus
kotipalvelut ym. (4)
17
noastaan käyttöihin, joita julkinen sektori ei voi tarjota tai jotka yksityinen sektori voi tarjota
olennaisesti edullisemmin. Hoidoissa, joihin palveluseteleitä voi käyttää, omavastuuosuudet
vaihtelevat nimellisestä osuudesta esimerkiksi 70 prosenttiin saakka. Henkilö voi toki valita
hoidon, jota julkinen valta ei lainkaan tue. Yleensä palveluseteli myönnetään automaattisesti,
jolloin palveluseteli tulee välittömästi muutaman sekunnin kuluessa sähköisessä muodossa
palvelun tarvitsijalle ja hänellä on tämän jälkeen oikeus käyttää yksityislääkärin palveluja palvelusetelin
mukaisesti. Hyvinvointipiiri seuraa kuitenkin tarkasti kunkin tiimin myöntämien
palvelusetelien kokonaismäärää.
4) Yksityiset palveluntuottajat ovat tilaajaorganisaation sertifioimia. Yksityinen palveluntuottaja
saa sertifioinnin, kun ammattitaito on osoitettu (esim. suoritettu erikoislääkäritutkinto), vaativimmissa
yksiköissä on sitouduttu laatujärjestelmään ja potilaiden seurantaan (esim. leikkauksia
suorittavat yksityiset tahot), sitouduttu potilaalta perittäviin sovittuihin maksuihin, sähköinen
tiedonsiirto on käytössä ja on sitouduttu noudattamaan hyväksyttyjä hoitokäytäntöjä. T ilaajaorganisaatio
eli hyvinvointipiiri myöntää sertifikaatit. Tarvittaessa voidaan yksityiset palveluntuottajat
kilpailuttaa. Palvelusetelillä voidaan ostaa palveluja vain sertifioiduilta tuottaji lta.
Tuottaja voi menettää sertifikaatin, jos pelisääntöjä r ikotaan. Käytännössä on odotettavissa,
että kaikki nykyiset yksityiset palveluntuottajat tulevat saamaan sertifikaatin.
Tulevaisuusvaliokunta ehdottaa, että jollain nykyisistä ERVA-alueista käynnistetään valtion
rahoittamana edellä kuvatun kaltaisen palvelusetelin kehittämis- ja käyttökokeilu.
6.5. Yhteenveto terveydenhuollon järjestämisestä vuonna 2015
Seuraavassa yhteenvedossa on esitetty yhteenveto päätöksenteon tasoista ja päättäjistä vuoden 2015 te rveydenhuollon
järjestämisen mallissa.
Terveydenhuollon neuvosto , jonka valtioneuvosto asettaa ja joka kattavasti edustaa koko terveydenhuollon
kenttää ja sen kaikkia keskeisiä toimijoita. Jäseninä sosiaali- ja terveysministerit, hyvinvointipiirien
edustajat, STM:n ja Stakesin ja KTL:n johto, Kuntaliiton edustaja(t), yksityisen ja
järjestösektorin edustus, terveydenhuollon henkilökunta (esim. Duodecim-seura, hoitohenkilökunnan
järjestöt) ja potilasjärjestöjen edustaja.
Erikoissairaanhoidon jaos, joka toimii pääesittelijänä neuvostolle. Sen erityisenä tehtävä olisi
uusien hoitojen ja lääkitysten hyväksyminen kokeelliseen käyttöön ja suositusten antaminen lu opumisesta
aiemmin käytetyistä hoidoista. Siihen voisivat kuulua kaikkien hyvinvointipiir ien/
yliopistollisten sairaaloiden terveydenhuollon ammattilaisten edustus , lääketieteellisten tiedekuntien,
FinOHTAn, Stakesin, KTL:n ja Kuntaliiton edustajat, kiertävä edustus ei-yliopistollisista
terveyspiireistä , erikoisalayhdistyksistä ja suurista kaupungeista. Mukana tulisi olla myös terve yden
edistämisen asiantuntijoita.
Terveydenhuollon taloudellisen arvioinnin jaos, jonka erityisenä tehtävänä olisi seurata ja raportoida
neuvostolle terveydenhuollon taloudellisesti tehokkaasta ja tasapuolisesta toimeenpanosta.
Jäseninä olisi terveydenhuollon talouden asiantuntijoita.
Hyvinvointipiirit muodostuvat lähtökohtaisesti viidestä nykyisestä yliopistosairaaloihin tukeutuvista
ERVA-alueesta. On kuitenkin varauduttava siihen, että esimerkiksi H US:n vastuualueen itä isestä
osasta, joka käsittää Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson väestöpohjaltaan yhteensä noin 310 000
hengen sairaanhoitopiirit, muodostetaan oma hyvinvointipiiri. Yhdelle hyvinvointipiirille annetaan
valtakunnallinen vastuu ruotsinkielis en hoidon järjestämisestä. Jokaisessa hyvinvointipiirissä on
18
alan koulutusta antava yliopisto tai muu tutkimusyksikkö. Johtoelimessä on terveyspalvelujen ostamisen
ammattilaisia, terveyden edistämisen asiantuntijoita, edustus kaikista alueen terveyspiireistä/
kunnista ja STM:n edustaja. Erityisen tärkeää on, että johto toisaalta ymmärtää erikoissairaa nhoitoa,
mutta myös tehokkaasti puolustaa perusterveydenhuoltoa ja muita kuntien palveluja.
Terveyspiirit, joita voisi olla koko maassa 40–50. Johdossa piirin eri sektoreiden (esim. lapsiperheiden-,
aikuisten ja vanhusten terveydenhuollon) vastuulääkärit tai muut terveydenhuollon ammattilaiset,
vanhustenhuollon vastaavat virkamiehet sekä keskeiset kunnalliset päättäjät.
Terveysalueet. Johdossa alueen hoidoista ja terveyden edistämisestä ensisijaisesti vastaavat ammattihenkilöt
ja paikallistason poliittiset päättäjät.
Esitettyyn ratkaisuun liittyvä tärkeä linjaus on terveydenhuollon järjestäminen pääasiassa kuntien tai te rveysalueiden
omana toimintana tyypillisesti 20 000–150 000 hengestä vastaavilla alueilla. Tilaaja -
tuottajasuhteita voi esiintyä tälläkin tasolla, mutta vain tällaiseen järjestelyyn erityisesti soveltuvissa toiminnoissa.
Järjestelmää täydentää tällä perustasolla hyvinvointipiirin hallinnoima palvelusetelijärjeste lmä.
Hyvinvointipiiri toimii selkeästi siirtymäkauden jälkeen vain tilaajana eikä lainkaan tuottajana. Ehdotus
lähtee siitä, että hyvin hallittuun tilaaja-tuottajasuhteeseen perustuva taloudellinen läpinäkyvyys, toiminnan
ohjattavuus, mahdollisuus lisätä tuotannon autonomiaa ja terveydenhuollon erityispiirteet huomioon
ottava markkinakilpailu toimivat parhaiten hyvinvointipiirien tasolla (vrt. Lillrank ja Haukkapää-Haara,
2005). Tä llä tasolla voidaan odottaa, että tilaaja-tuottaja suhde johtaa paitsi kustannusten parempaan hallintaan
myös palvelujen laadun paranemiseen. Erityisen tärkeää on, että perusterveydenhuoltoon, vanhustenhuoltoon
ja muihin kuntien palveluihin riittää varoja erikoissairaanhoidon kulujen jatkuvasti kasvaessa.
Jos tästä huolehditaan, tilaajan suhde erikoissairaanhoidon tuottajiin voi perustua pitkäaikaisiin sopimuksiin
ja jatkuvaan yhdessä oppimiseen (”kumppanuus”-suhde).
Lääkintöhallituksen lakkauttamisen jälkeen ei ole ollut hallintoelintä, joka pystyisi tekemään vaikuttavia
päätöksiä siitä, mitkä menetelmät terveydenhuollossa ovat hyväksyttäviä. Nykyisin uudet menetelmät
otetaan käyttöön varsin sattumanvaraisesti esimerkiksi ylilääkäreiden konferenssimatkojen tuloksina. Kokeellista
hoitoa perusteleva tutkimus on tyypillisesti tuotevalmistajien ohjaamaa eikä tietoa menetelmien
todellisesta vaikuttavuudesta ole. Usein uudet menetelmät ovat ”5 prosenttia parempia ja kolme kertaa
kalliimpia kuin entinen”.
On tärkeää löytää ratkaisu, joka toisaalta hillitsee erikoissairaanhoidon ja lääkitysten kustannusten kasvua,
mutta mahdollistaa myös uusien ratkaisujen innovatiivisen kehittämisen. Uusien hoitojen käyttöönottoon
liittyvä hallinnollinen ratka isu voisi perustua seuraaviin periaatteisiin: 1) Kokeellinen hoito tehdään
luvanvaraiseks i. 2) Kokeellista hoitoa ehdottava osoittaa hakemuksen Terveydenhuollon neuvoston Erikoissairaanhoidon
jaostolle. Se antaa määräajassa päätöksen hoidon hyväksynnästä. Perusteina ovat hoitojen
vaikuttavuus ja kustannukset. Myös eettiset erityissyyt voivat vaikuttaa päätökseen. 3) Jos kokeellista
hoitoa ei myönnetä, hoitoa voidaan kuitenkin rahoittaa hyvinvointipiirin tutkimusbudjetista. 4) Luvan
kokeelliseen hoitoon saava on velvoitettu tuottamaan seurantatietoa. Tiedon karttuessa hoito voidaan hyväksyä
kokeelliseksi.
Osa valtion tuesta kunnille on perusteltua suunnata suoraan hyvinvointipiirille, joka tällä rahoituksella
vastaa mm. kuntien kapitaatiolaskutuksella (sama maksu kunnan asukasta kohti hoidettavien määrästä
riippumatta) tilaamista erityisen vaativista erikoissairaanhoidon palveluista. Hyvinvointipiirillä tulee olla
suurehko tutkimusbudjetti. Lisäksi piiri saa valtiolta rahoitusta mm. terveyttä alueella edistäviin ja tasa19
arvoa lisääviin projekteihin. Kaikki hyvinvointipiirin sairaanhoitopiirien kunnat liittyvät näin muodostuneen
”terveydenhuollon tukkutoimittajan” omistajiin. Yhteys erikoissairaanhoidon tuottajiin on kiinteä
(kumppanuus), kuitenkin niin että kuntien muut tarpeet kuin erikoissairaanhoito ja lääkinnät tulevat otetuiksi
tasapainoisesti huomioon hoitoja toteutettaessa.
Tiiviisti esitettynä terveydenhuollon valtakunnallisen järjestämisen vuoden 2015 malli voisi olla
seuraava:
- Kunnallisen demokratian vahvoina edustajina toimivat terveyspiirit ja terveysalueet, jotka
yhdentävät - paikalliset tarpeet huomioon ottaen - erityisesti vanhustenhuoltoa, peruste rveydenhuoltoa
ja peruserikoissairaanhoitoa. Ne edustavat suhteessa erikoissairaanhoidon
kasvaviin kustannuksiin myös kuntien muita palveluja.
- Hyvinvointipiirit, joita on 5–7. Ne ovat kuntien/terveyspiirien omistamia. Ne toimivat terve -
yspalvelujen tilaajina (ostopoole ina) alueensa terveyspiirien lukuun. Sen ohella niillä on kokonaisvastuu
terveyden kehityksestä ja terveyseroista alueellaan. Ne saavat valtiolta raho ituksen
vaativimman erikois sairaanhoidon järjestämiseen ja terveyteen liittyvän tasa-arvon
edistämiseen alueillaan.
- Kansallisesti hoitoja koordinoiva Terveydenhuollon neuvosto. Mukana ministerit, hyvinvointipiirit,
kuntakenttä, hoitohenkilökunta ym. Esittelijöinä suuren toimivallan omaava
erikoissairaanho idon jaos ja terveydenhuollon taloudellisen arvioinnin jaos.
Tulevaisuusvaliokunta esittää, että Suomen terveydenhuoltoa kehitetään niin, että se voi
toimia vuonna 2015 keskustelunaloitteessa esitettyjä periaatteita noudattaen.
Helsingissä 7. päivänä huhtikuuta 2006
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
pj. Jyrki Katainen /kok
vpj. Kalevi Olin /sd (osittain)
jäs. Mikko Alatalo /kesk (osittain)
Jouni Backman /sd
Mikko Elo /sd (osittain)
Hanna-Leena Hemming /kok (osittain)
Anne Huotari /vas
Kyösti Karjula /kesk (osittain)
Jyrki Kasvi /vihr
Rauno Kettunen /kesk
Suvi Lindén /kok (osittain)
Simo Rundgren /kesk
Päivi Räsänen /kd
Marja Tiura /kok
Jutta Urpilainen /sd (osittain)
Pekka Vilkuna /kes k (osittain)
vjäs. Matti Kauppila /vas (osittain)
20
Viitteet:
Aaltonen, Juho, Tarmo Räty, Maija-Liisa Järviö ja Kalevi Luoma (2005). Perusterveydenhuollon kustannukset
ja tuotetut palvelut – tuottavuuden kehitys 1997–2003, VATT Keskustelunaloite 372
Eerola, Annele, Sirkku Kivisaari, Riikka Eela ja Mikko Rask (2001). Ikääntyneiden itsenäistä suoriutumista
tukeva teknologia, Internetpohjaisten omahoidon tukijärjestelmien arviointi. Eduskunnan kanslian julkaisu
5/2001
Hakala, Paula (2005). Miten lihavuus kuormittaa sosiaaliturvaa? 14.11.2005 Kela, Helsinki
Lillrank Paul ja Pirjo Haukkapää-Haara (2005 .) Tilaaja -tuottaja-malli terveydenhuollossa, Helsingin
teknillisen yliopiston BIT-tutkimuskeskus, Espoo
Linden, Aki (2006). Tausta-aineistoa strategian uudistamiselle – Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin
haasteet, Turku
Martins, Joaquim (2006). Projecting OECD Health and Long-term care expenditure, Luento kansanedustajille
OECD:ssa, Pariisi 22.2.2006
Pekurinen, Markku, Maijaliisa Junnila ja Ulla Idänpään -Heikkilä (2003). Itä-Savon terveydenhuoltopiiri
– Selvitystyön loppuraportti, Stakes kehittämisselvityksiä 8/2003
Puro, Markku ja Riitta Suhonen (2005). Forssan malli terveyspalvelujen tuottamisessa – tuleva isuuden
toimintatapa? Julkaisussa L. Vuorenkoski, R. Wiman, M. Sinkkonen (toim.): Signaaleja – Stakesin tulevaisuusraportti,
Aiheita 1/2005
Teperi, Juha (2005). Kuka saa terveyspalveluja? Kirjassa Matti Heikkilä, Milla Roos (toim.): Sosiaali- ja
terveydenhuollon palvelukatsaus 2005, Stakes1
EDUSKUNTA
Tulevaisuusvaliokunta
7.4.2006
Terveydenhuollon tulevaisuus
Tulevaisuusvaliokunnan kannanotto vuoden 2015 terveydenhuoltoon
Kannanottoon liittyy luonnos tulevaisuusvaliokunnan teknologian arviointiraportiksi 24:
Suomen terveydenhuollon tulevaisuudet (Osmo Kuusi, Juha Kinnunen, Olli-Pekka Ryynänen, Markku
Myllykangas, Johanna Lammintakanen)
1. Johdanto
Vastasyntyneen odotettavissa oleva elinikä on Suomessa kohonnut parissa sukupolvessa noin 15 vuotta.
Terveydenhu
olevan asiallista asiaa. Palstan roskaaja!
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan mietteitä terveydenhuollon tilasta vuoteen 2015, luin sen myöskin. Sä et sitten taida pahemmin asioita seurailla, kuten me tekstinkäsittelijät.
voisitsä antaa linkin, mielenkiintonen juttu.
www.eduskunta.fi > Aakkosellinen hakemisto > Tulevaisuusvaliokunta Sivuilla on paljon muutakin asiaa, mitä kansalaisten kannattaisi lukea. Ei näytä hoitsuja kiinnostavan, mutta ilmankos toi loanheitto on päällimmäisenä mielessä.
vastailit taas itse itsellesi! Kaikki kunnia vaan sinulle!
aikamoinen puusilmä, klara vappen vaan.
"duunissasikin", niin sun työkavereilla on varmaan helpot oltavat! Kuulinpa muuten kerran erään lääkärin sanovan sinun esittämäsi kaltaisesta käytöksestä, jota voi melkein verrata työpaikkakiusaajan käytökseen, "mitä alemmas se menee, sitä kamalampaa se on". Mietipä sitä!
Sun kielenkäyttö on aivan ala-asteikäisen tasoista!
tarkottaa sua, hahahahahaahahah, oot vielä salakuuntelijakin, häpeisit.
sinun kommenttisi enää millään tavalla palstan aiheisiin - vai todistatko täällä vain lapsellisuuttasi?
...eiköhän tähän yhteen provokaattoriin päde vanha nettiviisaus- don´t feed the troll...
varo, ettei nenä kasva kiinni ruutuun.
muitakin tekstareita, kun sun harhaisessa mielessä oleva yksi kirjoittaja. Hakeudu hoi.. siis oman alasi keskustelupalstalle.
vanha lehmä vittus päähäs! Jokohan voisit lopettaa toisten solvaamisen. Tässä oli sulle samalla mitalla takaisin!
Ihan on tekstien taso samalla tasolla kuin arvon tekstinkäsittelijöiden henkinen kypsyys! Jo tämänkin ketjun kirjoittajien tekstien sisältö antaa selityksen sille, miksi ei kannata eräitten palkankorotuksia pyydellä. Ja samanlaisia viestejä on noissa aikaisemmissakin tekstinkäsittelijöiden ketjuissa. Oivia terveydenhuollon ammattilaisia! Laajenna osaamistasi ja maailmankuvaasi.
simaa jo etuajassa ja hyvin käyneenä. Jehuu, oot kyllä oikea VAPPUPÖLVÄSTI JA VEDÄ ITSE SE HMMM... EN NYT VIITTI NUIN HÄRSKISTI ASIAA ESITTÄÄ...ON NÄÄS TÄÄ AMMATTI- YM. YLPEYS VIELÄ JÄLJELLÄ.
Pitkän sillan läpi ei tänä vuonna kuulema pääse Hakiksesta rikkaiden puolelle, mutta tule ihmeessä Rautatien torille esittelemään "arvokkaita ideoitasi".
P.S. Mä tulen sitte nauramaan sun typeryyksillesi ja toivotan tasapuolisesti hyvää vappua kaikille.
lähettämääsi viestiin: Huh mitä kieltä, ja meitä tekstareita haukutaan epäasiallisista kommenteista. Sulla taitaa olla tosi vaikea probleemi, hakeudu mitä pikimmiten psykiatriseen hoitoon. Huh, tässähän jo alkaa tollasia psykopaatteja... mut hei hauskaa vappua, taidat viettää sen hesperiassa, mut silti...
jaksat ja jaksat. Olisiko sinun aika aloittaa jo uusi ketju?? On muuten kumma, että palstan ylläpito pitää ne esillä. Asiattomia provoja jatkuvasti.
Kyllä vietän vappuni night club Hesperian humussa kuohuviiniä nauttien ja hyvässä seurassa. Sinulle se taitaakin olla se korttelin kaljaräkälä ainoa paikka. Alustavat ryypyt ja ainoat kuoharit taisi tulla nautittua jo siellä klinikalla eilen. Työmaajuopottelua vieläpä harrastatte.
Tästä eteenpäin saatkin minun puolestani jatkaa ihan yksiksesi tässä ketjussa ja sen seuraajissa. Mitäs erikoisalaa muuten kirjoitat mukamas?
Onneton rassukka - vedä se vittu tarpeeks syvälle päähäs että tukehdut, kajahtanut!
No mimmoset sulla on vaatimukset elämässä kun pitää noin hirveästi huhkia? Ei ole ihme ettei jaksa.
Kandeis varmaan vähän höllätä pipoa ennenkuin ratkeaa saumoista? Vähemmälläkin pärjää, monetkin usko pois.
ei taida olla alaikäsiä yksin elätettävänä. Mee saatanan urpokommari vappumarssille, taitaa olla tuolla rautatientorilla valvojaiset, ja muista kysellä Heinäluomalta paljonko sen fyrkka on ja myös hänen osakesalkkunsa arvo, sekä mikä on hinta seuraavissa eduskuntavaaleissa... tää kaljupää heinis arvelee ilmeisesti pärjäilevänsä stuidulakilla vaikka pressaksi saakka, vaan eipä taida onnata.
ja olin oikeassa. Hänellä oli tulevaisuusvisioita vaikka muille jakaa. Voi ihme ja kumma, miten "köyhiä" nää tavjahaloset on aatoksissaan. Mutta nythän sekin on paljastunut, että nykyiseen pressaan ei ollakaan tyytyväisiä eli miksi te jotka häntä äänestitte, käännätte takkinne;)
esmerkiks, niin elohan on kun heinäpellossa makais. Toista on täällä pk-seudulla, ovesta et astu ulos ettei ole rahaa taskun pohjalla. Vaan jonkunhan sitä täytyy tää ns. "hyvinvointiyhteiskuntakin" vero- ym. tuloilla kustantaa.
katsoppa seuraava spotlight ykköskanavalta, kertoo hyvinvointivaltiomme hyväveli-sumutuksesta. Eniten omistavien/tienaavien verotussotkut menee mappi ö:hön verottajan suosiollisella avustuksella.
jos tili on miinuksella joka ikinen kuu ennen palkkapäivää... on muuten muillakin sairaalatyöntekijöillä, paitsi tietenkin sulla, ei taida olla alaikäsiä huollettavia ja puoliso hoitaa noi suuremmat laskut, vai:D
ihme juttu että osataan aina valittaa
Hirveetä kielenkäyttöä sulla? Semmostako siellä terv.hoitoalan kouluissa opetetaan?
Juu ei oo elätettäviä, koira löytyy. Miehen tilistä jää 860 noin about, ittellä peruspv.raha, vuokra n 480. Jotenkin tässä kyykätään, huonosti.
Kyllä se tiedetään että maailma ei ole reilu ja raha tulee rahan luo.
Käytiin ukon kans kolmonen piirtämässä tammikuussa. Ei vaan auttanut. Se ei pressan duunia vaan ole oikein tuo puoli. Jonkinlainen kansalaispalkka oisko ok, ei tosin sellainen ettei mihinkään kannustais.
Olen huomannut, että joukossamme on erittäin valveutuneita ja koulutettuja työntekijöitä, seuraavat maailmanmenoa ja tietoa on useilla monelta eri alalta. Se on vähän toista kuin olla hoitsu koko ikänsä, mitenkään heidän työtään halveksimatta, mutta kun tuppaavat tänne kuittailemaan...
tekstinkäsittelijöiden palkkoja nostaa ja kiinnittää huomiota työntekijän osaamiseen sekä sitä kautta tulospalkkaukseen, ts. kauan työssä olleet hyvän peruskoulutuksen omaavat tekstinkäsittelijät ovat palkkansa ansainneet sekä hyvän työntekijän lisän. Heidän lääketieteellinen sanaston hallintansa on lähes kaiken kattava, toisin kuin vähän aikaa tätä työtä tehneet. Sanellun tekstin stilisointi, oikean lomakkeen valinta useista kymmenistä (sitä eivät edes aina lääkärit hallitse), stressinsietokyky kiiretöissä ym. seikkojen pitäisi antaa kokeneelle kirjoittajalle bonusta.
aivopestä tekstarit pitämällä jotain ihme kursseja. Psykologi siellä sanoo et me ollaan etuoikeutettuja, ko meil on duunia. Häh, mä vaan sanon, että köyhiä ollaan ko kirkon rotat näillä liksoilla.
sit. Tyhmä valittaa täällä päivät pääksytysten. Tuollainen ei johda mihinkään. Hakeudu koulutukseen ja uuteen paremmin palkattuun työhön.
Kertoisit nyt minkälainen se sinun tavoitepalkkasi on - ihan mielenkiintoista tietää kuinka vaativana pidät työtäsi.
Uskoisit jo, että palkkojanne ei koroteta, koska koko tekstinkäsittelijän ammatti on katoava ammattinimike.
tohon viimesimpään ei enää voinu vastata ASIALLISESTI, "viestin hierarkia on liian syvä, onneksi hätä ei ole tämän näköinen" eli vedit pohjat käpyaivo.
jatkamaan leikkejäsi sinne eniron sättipalstoille. Ethän sinä rassukka edes vastaa asiallisiinkaan kysymyksiin. Tässäkin kysyttiin palkkatoivettasi että näkisi kuinka realistiset sinun käsityksesi oman työsi vaativuudesta ovat, vaikka tuskinpa sinä mikään tekstinkäsittelijä oletkaan. Olet ilmeisesti joku kajahtanut huumehörhö joita eniron sättipalstat ovat pullollaan. Kyllähän sinulta noita haukkumasanoja saa vaikka kuinka, pystyisitkö ihan oikeasti mihinkään muuhun? Ja jos sitten olet ihan oikeasti joku tekstinkäsittelijä niin sun kanssasi on varmaan kiva tehdä töitä - selän takana tai vaikka naamatustenkin haukut ja teet pilaa toisista, mutta sinä, sinä se olet se joka pitää koko puljun pystyssä ja sinun vaatimustasojesi ja työskentelytaitojesi mukaan on sitten muittenkin elettävä. Et suinkaan sinä ole joku niistä onnettomista TYKY-projektilaisista, jotka tarpeen vaatiessa juoksevat suojelijoittensa luokse itkemään ja valehtelemaan muista! "Voi, voi sinua, täytyyhän nyt muitten sinua ymmärtää ja jeesata, sinä kun olet yksi niistä maan heikoimmista!" VITTU, KUOLE!!!!!!!
Tarkoitatko kysymyksellä tarkkaan ottaen kuka haluaa kerätä nimiä ja saada potkut? Ilmeisesti itse haluat saada sen palkkasi etkä halua ryhtyä itse nimien kerääjäksi.
Oletko tutkinut teosta nimeltä Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus
Yleiskorotusten lisäksi on tulossa tämä:
Tasa-arvoerä
Palkkoja korotetaan 1.9.2006 lukien 0,5 prosentin suuruisella tasa-arvoerällä, joka on sovittu käytettäväksi KVTES:n soveltamisalalla paikallisena järjestelyeränä.
Ole tarkkana, ettei erää järjestellä muille.
Kannattaisikohan verkottua, yhteistyössä on järkeä, mutta toisten käskyttäminenkin on kivaa.
sijoitusongelman, että ihan 0.5 % tasa-arvoerä, huh huh.
tää työläisten juhla, niin mikä ettei mentäis eduskuntatalon eteen ihan rauhanomaisissa merkeissä? Panderolleihin vaan paremmat reteet kun hoitsuilla. 1.5.2006 klo 12, löytyykö mun lisäkseni muita tyytymättömiä, ei ole laitonta.
Oliko ryysis eduskunnan edustalla?
hoitsut valituksineen täyttää joka paikan. Mutta hei, nythän ne pääsee 1.5. lähtien rajan yli virolaiset ym. maiden hoitajat ja tekevät vielä halvemmalla kuin suomalaiset. Olisko syytä hakeutua muille maille tai vaihtaa ammattia.
vieraat valtas ne portaat jo vähän muustakin syystä... joku sitä on päättännä jotta musiikkitalloo ei tähän paikalle rakenneta, et voi huh.. meininki alkaa olla kun Ranskan maalla, eiköhän me suomalaiset kuitenkin funtsita juttuja noin niinkun sivistyneesti, eikö?
viestiketjua ehtinyt lukea (päikässä tällä hetkellä duunissa), mut sen haluan sanoa, että kun tossa just os.hoit. kävi kirkumassa että kirran duunit tehtävä heti ja pinoissa muunkin alan kiiretöitä, munko tehtävä funtsata että mikä niistä oikeesti on kiireellisin (tää os.hoit. ei siihen osannu vastata????).
mä täällä painoin hela dagen ylitöitä, kun joka paikka pursuaa (ei siis mulla, vaan s-kertomukset tosi paksuja). Oisin tosi mielellään hehkuttanu tätä tosi harvinaista säätä frendien kaa terassilla, vaan kun rahapaineet.. ja tostakin viel et sunnuntaikorvikset kielletty, vittu kuka senkin funtsailee, et meinaan tulijoita olis sunnuntaikorviksilla mut kun ei anneta lupaa.. äly hoi siellä yläpäässä????? jaapajaa, joku samanlaisessa tilanteessa ilmeisesti kyllääntynyt ja vetäny ed-kuntatalon edessä olevan makasiinin tuleen, eikä ees lippunen halunnu kommenteerata, jo on aikoihin elettty.
upean sunnuntaipäivän, mutta kun ei lupaa sunnuntaitöihin ole. Tulee liian kalliiksi työnantajalle. Mutta kalliiksi se tulee joka tapauksessa, kun henkilökunnalla alkavat kesälomat ja nähty on, ettei töiden määrä mihinkään häviä kesäaikana, vaikka näin luullaan, kun sanelijat pitävät omia lomiaan, lääkärilläkin on sijainen joka sanelee samaa tahtia eli luppoaikaa ei kirjoittajille ole odotettavissa. Jo heitettiin uhka, että juhannuksen tienoille on turha edes yrittää anoa lomaa... Kukahan pölvästi se näistäkin asioista viime kädessä päättää, oma lähiesimies on ainakin täysin voimaton.
Tekstinkäsittelijän työssä eduksi on osata kieliä, englantia saksaa ja ranskaa sen verran, että esim. tekstissä esiintyvät nimet osaa ääntämisen perusteella kirjoittaa. Latinaa täytyy tajuta koko joukko ja sen lisäksi erikoistermejä, koneita laitteita, tietää mikä on sanojen lyhenneasu, kirjoitetaanko isoilla vai pienillä kirjaimilla jne. Lisäksi mitä enemmän hallitsee ATK:ta sen helpompi on hommia hoitaa. Pieni palkankorotus olisi paikallaan ja erilaisissa kiirepisteissä istujille kiirelisä. Kiire paikoissa ei tosiaan ehdi juttupalstoilla jutustella, koko ajan on töitä, jotka pitää tehdä heti.
Joissakin paikoissa lähes jatkuvasti on joku aloittelija opetettavana ja sen lisäksi omat työt. On työssä mukaviakin puolia kuten työn itsenäisyys. Kovin rauhattoman työtä se ei ole.
Paikassa, missä työskentelin päälliköt olivat vanhanajan pomoja. Minkäänlaista asiallista keskustelua mistään asiasta ei voinut käydä, aivan koiraksi siellä itsensä tunsi. Ikävä ei ole tätä työtä.
mut en omalla nimellä you know. Mut voisitko jeesata sen verran et miten tää nimienkeruu onnais anonyymisti?