kynsien leikkuu

Ymmärrän täysin ongelmasi. Meillä on nyt 14-vuotias kark.k.mäyräkoira, joka ei varmaan vuosiin antanut leikata kysistään kuin maksimissa yhden pienen palan yhdestä kynnestä kerran vuodessa. Ei edes hänen rakas "isinsä" saanut kunnolla koskea niihin kun jo uhkailtiin hampailla. Viime kesänä sitten poltin päreeni ja päätin, että nythän ne kynnet katkeaa! Vein piskin pihalle ja kiedoin pienen puuvillaisen kaulahuivin herran kuonon ympärille ja eikun leikkaamaan. Kyllähän se vielä yritti häipyä paikalta mutta pidin koivesta kiinni kuin ahma ja leikkasin vaan. Lopulta mösjöö huomasi ettei mitään ole tehtävissä ja loppu sujuikin sitten suhteellisen hyvin. En tiedä auttaako moinen jos koira on vasikan kokoinen esimerkiksi? Saattaa olla, että koirasi yksinkertaisesti pelkää koko tilannetta liikaa. Bachin kukkatipoista saattaisi olla apua. Esimerkiksi Rescue remedystä joka on tarkoitettu paniikki ja stressitilanteisiin ennen ja jälkeen tai Mimulus-tipoista jotka on tarkoitettu juuri tiettyihin määriteltävissä oleviin pelkoihin. Niitä voi hieroa eläimen nahkaan tai antaa juomaveden mukana.

Meillä on kolme koiraa, joista yhden kynsiä ei kerta kaikkiaan leikata jos koira on yleensä tajuissaan. Syynä on pentuna sairastettu paha anturatulehdus, joka opetti pelkäämään kaikkea käpäliin koskemista, olivat varmaan silloin tosi kivuliaat.

Ainoa keino on siis kynsien leikkuu eläinlääkärissä nukutettuna. Lääkärikään ei saanut kysiä leikattua edes rauhoittavan piikin jälkeen, taju pitää olla pois totaalisesti. Maksaa noin 50 euroa/leikkuu.

Kahden muun koiran kanssa ei ole mitään ongelmia.

Tälläkin palstalla on moni "asiantuntija" valistanut kynnenleikkuuongelmien olevan vain omistajien tyhmyyden ja kasvatustaitojen puutteen tulosta. Sopisi heidän tutustua muihinkin koiriin kuin omiinsa. Ne ovat kaikki yksilöitä ihan omine ongelmineen.

Haukku on reilu viisi kuukautta ja ainoa vaihtoehto tällä hetkellä on leikata kynnet haukun nukkuessa. Toisinaan leikataan yksi päivässä, joskus yksi viikossa, yksi kuukaudessa... Toivotaan että homma helpottuu tulevaisuudessa :)

eli en siis tarkoita, että teillä välttämättä olisi näin, vaikka meillä oli.

Eli russelimme teki ihan samaa, sätki niin perhanasti (kamalat voimat muuten jollain russelillakin kun se on ihan tosissaan) ja piti semmoista murinan sekaista kiljuntaa ja puri kynsisaksia. Mekään emme ole koskaan leikanneet liian lyhyeksi tms, mikä olisi sattunut sen tassuihin. Kasvattajalla se oli jo tottunut kynsien leikkuuseen, eli mikään uusi asiakaan se ei meille tulon jälkeen ollut.

Päättelin sen kumminkin kaipaavan palkkiota ja kannustusta kynsien leikkuusta, koska lihapullien avulla dobberiseniorimmekin on aina antanut kynnet leikata rauhassa. Sitäpaitsi koiraoppaissakin korostetaan, että väkisin ei saa leikata, pitää houkutella eikä tapella. Kuukausien ajan kynsien leikkuut olivat hirmu vaikeita, namitulvasta huolimatta, ja leikkuu jäi usein kesken.

Kunnes tottelevaisuuskoulutuksessa ohjaaja (ammatiltaan koiraterapeutti) sanoi, että tietysti se rimpuilee ja puree saksia, koska te palkitsette sen siitä. Ja se kertoo meille sillä riehunnallaan, että "stop, nyt ylität valtuutesi, minun tassuihini et koske". Se on niin dominoiva koira, että se tarvitsee ainoastaan osoituksen siitä, että "minä olen pomo, ja minä leikkaan kyntesi, sopi se sinulle tai ei", piste. Kun vetosin makupaloilla houkuttelun aina toimineen dobberimme kohdalla, hän kertoi russelien yleensä olevan huomattavasti ärhäkämpiä ja dominoivampia, ja joskus niille täytyy koiraopppaiden neuvoista poiketen laittaa kovan kovaa vastaan.

No ei ne kynsien leikkuut vieläkään suju kuin tanssi, mutta leikattua saadaan, kun perhana leikataan.

Meillä leikataan kynnet kahdenviikon välein ja pyritään pitämään ne mahdollisimman lyhyenä.