En voi tehdä itseäni enempää sinulle tykö,
tunnen itseni jo naurunalaiseksi -
tuskin haluat muuttaa tunnettani.
Ei täällä, eikä siellä.
Tunne vie kuin lastua joessa,
kimaltava meri on sen päätepiste.
Tunne ei teeskentele,
se maistuu värilliseltä.
Musta ei ole väri.
Jokin minussa tietää...
Puuttuu sinun tahtosi,halusi ja aikasi,
pieni teko, siru rihkaman keskellä -
niin pieni että tuskin näkyy,
mutta sitä ilman tai yksistään
ei voi rakentaa kokonaista, kestävää.
Annan itselleni anteeksi -
ja sinulle vielä enemmän,
kumpikaan ei tiedä varmuudella
eikä koskaan voi
mitä kaikkea on anteeksiannettavaa.
Kirjaamattomat ajatukset
eivät vahingoita.
Haaveet ja unikuvat eheyttävät.
Et ottanut vastaan,
enempää en voi.
Jokin meissä liikahti -
viemme sen mukanamme jonnekin,
missä on valo on puhtaampaa
kuin meren syvimmässä sylissä.
Sielujen kohtaamislaaksossa.
Niin kauaksi pääsin.
Olen jo valon puolella.
Ruutu on helppo sammuttaa.
tunnen itseni jo naurunalaiseksi -
tuskin haluat muuttaa tunnettani.
Ei täällä, eikä siellä.
Tunne vie kuin lastua joessa,
kimaltava meri on sen päätepiste.
Tunne ei teeskentele,
se maistuu värilliseltä.
Musta ei ole väri.
Jokin minussa tietää...
Puuttuu sinun tahtosi,halusi ja aikasi,
pieni teko, siru rihkaman keskellä -
niin pieni että tuskin näkyy,
mutta sitä ilman tai yksistään
ei voi rakentaa kokonaista, kestävää.
Annan itselleni anteeksi -
ja sinulle vielä enemmän,
kumpikaan ei tiedä varmuudella
eikä koskaan voi
mitä kaikkea on anteeksiannettavaa.
Kirjaamattomat ajatukset
eivät vahingoita.
Haaveet ja unikuvat eheyttävät.
Et ottanut vastaan,
enempää en voi.
Jokin meissä liikahti -
viemme sen mukanamme jonnekin,
missä on valo on puhtaampaa
kuin meren syvimmässä sylissä.
Sielujen kohtaamislaaksossa.
Niin kauaksi pääsin.
Olen jo valon puolella.
Ruutu on helppo sammuttaa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
näin haikea soi...
Kertoa tunteeni.
Siinä ne on.
Joku toinenkin kokenut.
Tuntenut samoin.
Liikaako rakastaa?
Liikaako haluaa?
Onko se sitä.
Vaiko vain sielujen sympatiaa.
Kenelle runosi soi
kelle se viestin kantaa..
hyvää yötä, maailma -
ja sinä siellä jossain,
kuka lie.
en kommentoi nimellä
hiljaisen kuiskauksen
tuo tuuli täältä
Teen jälleen poikkeuksen
Liikaa riskejä
minä olen jo naurunalainen
sinun silmissäsi
enkä välitä
Mitä siitä
jos olisinkin pelle
Ajattelen kuin sinä
tämä on naurettavaa
eikä tunteille mitään mahda
vaikka muuta ei toivoa saattaisi
Minulle riitää siis
hiljainen tieto
tuulen kuiskaus
Vain ihmettelen
miksi olen varma
Siksihän kysyinkin
Vai hourulaanko suuntaisin
kanssa sen toisen kaverin
Niin pieni on ero välillä
järkevyyden ja hulluuden...
Uskoni menetin
luottoni kadotin
Järki kaiken tuhoaa
tunteet piilottaa
ja sinua pyysin tunteita
syvältä sisältä etsimään
Näinkö minä häviän
tämän taistelun
järjelle
Pyysin pientä oljenkortta
mutta tajuan, etten saata
sitä enää pyytää
Kun kohtaamme
minulle hymyile
ja jos voit, tervehdi
niin ehkä tietäisin
Lupaan tehdä niin
myös sinulle...
ennenkuin velvollisuudet kutsuvat:
Suo anteeksi
että silti
sinulle jotain sanailen
yksinäni huokailen
jatkossakin täällä
Mutta muista:
ei tunteet katoa
Jos olisi niin tarkoitettu
ne menneet jo olisivat
pitkän aikaa sitten
Ei kirjoitelmia ole pakko lukea
ellet itse niin halua.
Koskee meitä molempia. ;-)
(Tihii)
on kaikki värit
-
tässä runossa on kaikki
kiitos lukunautinnosta
helppo sammuttaa, ei unohtaa, ei.
sieluni värähtämään runollasi. Hienosti tunteesi
järjestelit sanoiksi. Liikahti todellakin jossakin perillä.