olisiko

vanlilaan töihin,ku penkistä sain 85kiloa?
7765
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

mees imee vielä äitees rintaa!!

Äänestä
  • paljonko penkistä pitää nousta.Uskon,että kesäkuussa menee jo satku!

    Äänestä

koneeseen ja satku rikki, sitten oletkin jo yksi vahvimmista

Äänestä
  • saa hommattua,voisin kokeilla!

    Äänestä

Ethän sä saa edes mummoasi nostettua ojasta!! Älä lähde tolle krea linjalle ollenkaan, siihen jää koukkuun. Huumeet pois voimaurheilusta.

Äänestä
  • Kreatiini
    Wikipedia.
    Loikkaa: valikkoon, hakuun
    Kreatiini eli kreatiinimonohydraatti (metyyliguanidiinietikkahappo) [NH2-C(NH)-NCH2(COOH)-CH3], on elimistön luonnollinen yhdiste, joka auttaa varastoimaan energiaa lihassoluihin.

    Tyypillisesti puolet elimistössämme olevasta kreatiinista tulee ruoasta (enimmäkseen lihasta ja kalasta) ja puolet syntetisoidaan aminohapoista (arginiinista, glysiinista ja metioniinista) maksassa, haimassa ja munuaisissa. Aikuisella on elimistössään noin 120g kreatiinia, joista 95% on varastoitunut luurankolihaksiin, loput aivoihin, maksaan, munuaisiin ja kiveksiin. Elimistön kreatiinista 60% on fosfokreatiinina eli kreatiinifosfaattina (KP), loput 40% on vapaana kreatiinina.

    Kreatiinin synteesissä kreatiini yhtyy fosforin kanssa ja tuloksena syntyy kreatinifosfaattia. Kreatiinifosfaatti yhtyy adenosiinidifosfaattin (ADP) ja vetyioniin muodostaen adenosiinitrifosfaatin (ATP), joka on ainoa lihasten hyväksymä energia. Lihaksissa on varastoituneena myös valmista adenosiinitrifosfaattia, mutta nämä varastot riittävät vain noin kahdeksi sekunniksi. Tämän jälkeen uuttaa ATP:tä muodostetaan hyvin tehokkaasti kreatiinifosfaatista. Seitsemän sekunnin jälkeen alkavat myös kreatiinifosfaattivarastot ehtymään, jolloin ATP:ta aletaan valmistamaan glykogeenista maitohappokäymisen avulla. Tämä alentaa jo selvästi suorituskykyä. Lisäravinteena nautittavan kreatiinin on tarkoitus kasvattaa kreatiinifosfaattivarastoja (tutkimusten mukaan jopa 20%), jolloin lihaksille saadaan pidempään tuotettua tehokkaasti energiaa.

    Kreatiinin kulutus on tyypillisesti noin 2g päivässä, mutta urheilijoilla kulutus voi olla suurempi, noin 3-4g päivässä. Kreatiinin synteesissä, joka tapahtuu maksassa, haimassa ja munuaisissa, pystytään tuottamaan noin 1g kreatiinia vuorokaudessa. Monipuolisesta ravinnosta saadaan lisäksi noin 1g vuorokaudessa. Kreatiinivarastot hajoavat tasaisesti noin 2g/vrk, jonka jälkeen hajonnut kreatiini poistuu virtsan mukana. Lisäravinteena otetun kreatiinin tyypillinen annostus on 5g vuorokaudessa.

    Mainoksissa väitetään, että kreatiini kasvattaa suoraan lihasmassaa, mutta tästä ei ole todisteita. Kreatiinia käytettäessä paino usein nousee, mutta suurin osa painon noususta ei tule lisääntyneestä lihasmassasta vaan vedestä (kreatiini sitoo vettä lihassoluihin). Kreatiinilla ei ole myöskään suoranaista vaikutusta aerobiseen harjoitukseen, mutta sillä on havaittu olevan palautumista nopeuttava vaikutus myös aerobisissa harjoituksissa.

    Lisäravinteena otetulla kreatiinilla ei ole havaittu olevan haittavaikutuksia, mutta ongelmaksi saattaa muodostua aineen puhtaus. Joistain kreatiinivalmisteista on löydetty varsin suuria jäämiä niistä kemikaaleista mitä on käytetty kreatiinin valmistuksessa.Tosin jotkut sanovat kreatiinin aiheuttavan finnejä.

    Kreatiini ei ole doping-aine eikä se voi suurinakaan määrinä käytettynä aiheuttaa doping-testeissä positiivista tulosta.

    Äänestä

  • tohori kirjoitti:

    Kreatiini
    Wikipedia.
    Loikkaa: valikkoon, hakuun
    Kreatiini eli kreatiinimonohydraatti (metyyliguanidiinietikkahappo) [NH2-C(NH)-NCH2(COOH)-CH3], on elimistön luonnollinen yhdiste, joka auttaa varastoimaan energiaa lihassoluihin.

    Tyypillisesti puolet elimistössämme olevasta kreatiinista tulee ruoasta (enimmäkseen lihasta ja kalasta) ja puolet syntetisoidaan aminohapoista (arginiinista, glysiinista ja metioniinista) maksassa, haimassa ja munuaisissa. Aikuisella on elimistössään noin 120g kreatiinia, joista 95% on varastoitunut luurankolihaksiin, loput aivoihin, maksaan, munuaisiin ja kiveksiin. Elimistön kreatiinista 60% on fosfokreatiinina eli kreatiinifosfaattina (KP), loput 40% on vapaana kreatiinina.

    Kreatiinin synteesissä kreatiini yhtyy fosforin kanssa ja tuloksena syntyy kreatinifosfaattia. Kreatiinifosfaatti yhtyy adenosiinidifosfaattin (ADP) ja vetyioniin muodostaen adenosiinitrifosfaatin (ATP), joka on ainoa lihasten hyväksymä energia. Lihaksissa on varastoituneena myös valmista adenosiinitrifosfaattia, mutta nämä varastot riittävät vain noin kahdeksi sekunniksi. Tämän jälkeen uuttaa ATP:tä muodostetaan hyvin tehokkaasti kreatiinifosfaatista. Seitsemän sekunnin jälkeen alkavat myös kreatiinifosfaattivarastot ehtymään, jolloin ATP:ta aletaan valmistamaan glykogeenista maitohappokäymisen avulla. Tämä alentaa jo selvästi suorituskykyä. Lisäravinteena nautittavan kreatiinin on tarkoitus kasvattaa kreatiinifosfaattivarastoja (tutkimusten mukaan jopa 20%), jolloin lihaksille saadaan pidempään tuotettua tehokkaasti energiaa.

    Kreatiinin kulutus on tyypillisesti noin 2g päivässä, mutta urheilijoilla kulutus voi olla suurempi, noin 3-4g päivässä. Kreatiinin synteesissä, joka tapahtuu maksassa, haimassa ja munuaisissa, pystytään tuottamaan noin 1g kreatiinia vuorokaudessa. Monipuolisesta ravinnosta saadaan lisäksi noin 1g vuorokaudessa. Kreatiinivarastot hajoavat tasaisesti noin 2g/vrk, jonka jälkeen hajonnut kreatiini poistuu virtsan mukana. Lisäravinteena otetun kreatiinin tyypillinen annostus on 5g vuorokaudessa.

    Mainoksissa väitetään, että kreatiini kasvattaa suoraan lihasmassaa, mutta tästä ei ole todisteita. Kreatiinia käytettäessä paino usein nousee, mutta suurin osa painon noususta ei tule lisääntyneestä lihasmassasta vaan vedestä (kreatiini sitoo vettä lihassoluihin). Kreatiinilla ei ole myöskään suoranaista vaikutusta aerobiseen harjoitukseen, mutta sillä on havaittu olevan palautumista nopeuttava vaikutus myös aerobisissa harjoituksissa.

    Lisäravinteena otetulla kreatiinilla ei ole havaittu olevan haittavaikutuksia, mutta ongelmaksi saattaa muodostua aineen puhtaus. Joistain kreatiinivalmisteista on löydetty varsin suuria jäämiä niistä kemikaaleista mitä on käytetty kreatiinin valmistuksessa.Tosin jotkut sanovat kreatiinin aiheuttavan finnejä.

    Kreatiini ei ole doping-aine eikä se voi suurinakaan määrinä käytettynä aiheuttaa doping-testeissä positiivista tulosta.

    ÄLKÄÄ USKOKO TÄTÄ HÖRHÖÄ!! Kreatiini on huumausaine, krea=amfetamiini. Älkää siis uskoko näitä jotka väittävät kreaa lailliseksi.
    Voitte katsoa vaikka www.poliisi.fi sivuilta josta löytyy paljon tietoa kreasta ja sen vaarallisuudesta.
    Pysykää kuivilla älkääkä edes kokeilko kreaa!!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


mahdollisuuksia kirjoitti:

vanlilaan töihin,ku penkistä sain 85kiloa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu