ns. "Vakava Seurustelu"

Elikkäs, olen 16v. nuori ja kuulemma ihan komean näköinen ja söpö poika, jolla on ihan hyvin mahdollisuuksia suhteeseen. Mutta ongelma on siinä, että en itse halua ns. "vakavaa suhdetta". Minua on useaankin kertaan kutsuttu ulos, mutta olen jokakerta kieltäytynyt. Syynä on se, että en vielä itse halua ollenkaan ajatellakaan saavani, sellaista tyttöä kenen kanssa olisin "loppuikäni" taikka esim. lukion loppumisen jälkeen. Tiedän kyllä, että se on erittäin epätodennäköistä, että mikään suhde kestää lukion jälkeen. (Niinhän se Dr. Philkin sanoi, että n.99% suhteista päättyy lukion jälkeen :D.)
Mutta kuitenkin itselläni on sellainen tapa, että tykkään tyttöjen kanssa juttelusta ja heidän naurattamisestaa sekä flirttailla ja yleensä jopa vedän siihen pisteeseen, että tyttö kutsuu minut ulos, mutta sitten kieltäydyn, koska en halua ajatella saavani pitkää suhdetta. En ole itse vielä edes seurustellut...
Elikäs varsinainen kysymus on se, että kuinka usea esim. alle 22-vuotias nainen taikka mies OIKEASTI haluaa sen suhteen kestävän monia monia vuosia? Kun useinhan juuri esim. nämä 16-vuotiaiden suhteetkin ovat tyyliin: "Rakastan sua, en jätä sua koskaan ja haluun olla sun kaa koko loppu elämän."
Itsellä on kuitenkin monia tyttöjä tai tyttö kenen kanssa olisi kiva seurustella :).

Olen todella kiitollinen asiallisista vastauksista :).
101123
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

No siis eihän noi teinisuhteet koskaan oo ns. vakavii.. Sittenpähän sen näkee ku on siinä suhteessa et mihin se kehittyy.. Kannattaa varmaan jutella niiden tyttöjen kans asiast tai siis kertoa et ei oo varma haluuks ainakaan aluks niin vakavaa suhdetta ja kattoo sit.

Äänestä
  • olisin niellyt tekstisi jos olisit sanonut että eihän teinisuhteet YLEENSÄ ole vakavia mutta tuollainen yleistäminen kyllä alkaa melkein itkettää :D

    itse ainakin seurustelen ihan vakavasti. (kohta puolitoista vuotta) ja olen vielä pikkuteini.

    tosin koska olen sen ikäinen niin en tietenkään voi mitään vielä mistään sanoa. mutta sanotaan sitten vaikka että 40-vuotias tuttu pariskunta aloitti seurustelunsa siinä 13-15 -vuotiaina (näitä tapauksia on monta).

    anteeksi että viilaan pilkkua. olen vain itse tosi tarkka yleistämisen suhteen.

    Äänestä

  • No-Face kirjoitti:

    olisin niellyt tekstisi jos olisit sanonut että eihän teinisuhteet YLEENSÄ ole vakavia mutta tuollainen yleistäminen kyllä alkaa melkein itkettää :D

    itse ainakin seurustelen ihan vakavasti. (kohta puolitoista vuotta) ja olen vielä pikkuteini.

    tosin koska olen sen ikäinen niin en tietenkään voi mitään vielä mistään sanoa. mutta sanotaan sitten vaikka että 40-vuotias tuttu pariskunta aloitti seurustelunsa siinä 13-15 -vuotiaina (näitä tapauksia on monta).

    anteeksi että viilaan pilkkua. olen vain itse tosi tarkka yleistämisen suhteen.

    Miten vakavasti ottaa "vakavan seurustelun"... Tietenkin jokaiseen suhteeseen suhtautuu siinä mielessä vakavasti, ettei petä tai muuta sellaista... Mutta itse en olisi niin varma milloin voidaan puhua vakavasta.. Riittääköhän edes 5 vuotta oppia oikeasti joku ihminen tuntemaan ja että oikeasti muodostuu sellainen vakava side. Tietenkin se tuntuu vakavalta jo vaikka tuossa puolessa toista vuodessa, mutta 10 vuoden päästä ihmisestä on voinut oppia sellaisia asioita mistä ei silloin tiennyt.

    Vaikka tämä mainitsemasi pari tutustui 13-vuotiaana niin uskotko, että silloin he olivat yhtä sitoutuneita, oppineet tuntemaan toisensa jne kuin nyt? Se, että jotkut ovat olleet yhdessä kymmeniä vuosia ei tarkoita samaa, kuin että he olisivat oikeasti tienneet ja suhtautuneet toisiinsa alkumetreillä samoin kuin nyt. Eikö kaikki suhteet kehity vakavaksi vasta ei-niin-vakavan vaiheen kuluttua.

    Mutta tämä olikin mielipide.

    Äänestä

Ei se oo siitä kiinni ettäkö et niiden kanssa haluisi ulos ym. Eikä ne tytöt niin ajattele että heti pakko ruveta seurusteleen..
Vanhemmaksi ku tulet esim 20-25 nii parhaat on jo viety ja et pian saa yhtään mitään.

Niin siinä käy!

Äänestä

Mikä on vakava suhde? Eikö se ole sitä että mennään kihloihin, sovitaan hääpäivä, otetaan asuntolainaa ja suunnitellaan lapsen hankkimista? Mitä VAKAVAA siinä on että käy yhdessä ulkona, halailee, pussailee ja harrastaa seksiä? Sehän on tapailua tai seurustelua, mutta ei vielä lähelläkään vakavaa suhdetta.

Ainoa joka on vakavaa on sinun elämänasenteesi. Jännität ihan turhaan seurustelun alkamista ja ehkäpä sitä että tulee ensimmäisen kerran tilanne jossa "pitäisi" harrastaa seksiä. Kaikille se ensimmäinen kerta kuitenkin joskus tulee. Sen kanssa on turha kiirehtiä, mutta ei tyttöjä tarvi sentään välttelemään alkaa ensimmäisen kerran pelossa.

Äänestä
  • Haluan vaan sanoa, että seksin harrastaminen on kyllä jo vakavaa.

    Äänestä

  • ei enää teini kirjoitti:

    Haluan vaan sanoa, että seksin harrastaminen on kyllä jo vakavaa.

    On varmaan joo... tooooosi vakavaa. Sinä varmaan olet harrastanut sitä yhden tai kahden ihmisen kanssa? Suurin osa suomalaisista kyllä enemmän. Seksi kuuluu normaaliin parisuhteeseen, jonka ei tarvi olla vakava suhde -> kuten jo mainittiin asuntolaina, lapset ja naimisiin meno.

    Jos jokaisen seksikumppanin kanssa pitäisi muuttaa yhteen, tehdä lapsi ja mennä naimisiin, niin ei kovin hyvin täällä menisi.

    Äänestä

  • duud. kirjoitti:

    On varmaan joo... tooooosi vakavaa. Sinä varmaan olet harrastanut sitä yhden tai kahden ihmisen kanssa? Suurin osa suomalaisista kyllä enemmän. Seksi kuuluu normaaliin parisuhteeseen, jonka ei tarvi olla vakava suhde -> kuten jo mainittiin asuntolaina, lapset ja naimisiin meno.

    Jos jokaisen seksikumppanin kanssa pitäisi muuttaa yhteen, tehdä lapsi ja mennä naimisiin, niin ei kovin hyvin täällä menisi.

    kyllä se seksi sinänsä on vakavaa että siinä on AINA (ehkäisystä huolimatta) mahdollisuus esim. raskauteen tai sukupuolitauteihin, jotka taas voivat vaikuttaa koko loppu elämään pysyvästi. ihmisestä kiinni, kuinka paljon liittää siihen tunteita yms... jolloin se tekee siitä vakavaa.

    on myös tutkittu, että miehet suhtautuu seksiin vähemmän vakavasti. syynä luultavasti se, että jos lapsi on tullakseen, se joko kasvaa NAISEN sisällä tai NAISEN päätöksestä on kasvamatta.

    Äänestä

  • nuunuu^ kirjoitti:

    kyllä se seksi sinänsä on vakavaa että siinä on AINA (ehkäisystä huolimatta) mahdollisuus esim. raskauteen tai sukupuolitauteihin, jotka taas voivat vaikuttaa koko loppu elämään pysyvästi. ihmisestä kiinni, kuinka paljon liittää siihen tunteita yms... jolloin se tekee siitä vakavaa.

    on myös tutkittu, että miehet suhtautuu seksiin vähemmän vakavasti. syynä luultavasti se, että jos lapsi on tullakseen, se joko kasvaa NAISEN sisällä tai NAISEN päätöksestä on kasvamatta.

    Jos sun seksi on vakavaa, niin enpä haluis sun kanssa seksiä harrastaa...

    Äänestä

Siispä jos et halua vakavaa suhdetta niin sinun kannattaa sitten olla tyttöjen kanssa pelkästään kaverisuhteessa ei seurustelu.Mitä luulet tyttöjen ajattelevan jos sanot, hei mä haluun seurustella sun kaa mutten sitten vakavasti.
Ei kukaan halua olla harjoituskappele tai lelu.
Kai sä tiedät että seurustelun tarkoitus on lyötää tuleva puoliso ja seurustelulla juuri tähdätään siihen että se otetaan vakavasti.
Jos et ole vielä valmis vakavampaan suhteeseen niin odota muutama vuosi.
Jotkut löytää tulevan puolison viistoista vuotiaana ja jotkut kolmikympisenä.Kukaan ei voi varmana sanoa että suhteet jotka alkavat alle 20v niin loppuvat aikanaan.Tiedän tosi monta pariskuntaa joiden seurustelu on alkanut 15v ja ovat tänäpäivänä nelikymppisiä onnellisia aviopareja.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Jäbä89 kirjoitti:

Elikkäs, olen 16v. nuori ja kuulemma ihan komean näköinen ja söpö poika, jolla on ihan hyvin mahdollisuuksia suhteeseen. Mutta ongelma on siinä, että en itse halua ns. "vakavaa suhdetta". Minua on useaankin kertaan kutsuttu ulos, mutta olen jokakerta kieltäytynyt. Syynä on se, että en vielä itse halua ollenkaan ajatellakaan saavani, sellaista tyttöä kenen kanssa olisin "loppuikäni" taikka esim. lukion loppumisen jälkeen. Tiedän kyllä, että se on erittäin epätodennäköistä, että mikään suhde kestää lukion jälkeen. (Niinhän se Dr. Philkin sanoi, että n.99% suhteista päättyy lukion jälkeen :D.)
Mutta kuitenkin itselläni on sellainen tapa, että tykkään tyttöjen kanssa juttelusta ja heidän naurattamisestaa sekä flirttailla ja yleensä jopa vedän siihen pisteeseen, että tyttö kutsuu minut ulos, mutta sitten kieltäydyn, koska en halua ajatella saavani pitkää suhdetta. En ole itse vielä edes seurustellut...
Elikäs varsinainen kysymus on se, että kuinka usea esim. alle 22-vuotias nainen taikka mies OIKEASTI haluaa sen suhteen kestävän monia monia vuosia? Kun useinhan juuri esim. nämä 16-vuotiaiden suhteetkin ovat tyyliin: "Rakastan sua, en jätä sua koskaan ja haluun olla sun kaa koko loppu elämän."
Itsellä on kuitenkin monia tyttöjä tai tyttö kenen kanssa olisi kiva seurustella :).

Olen todella kiitollinen asiallisista vastauksista :).

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu