Ensi lukuvuonna pitäisi väntää proseminaaria, pääaineena ruotsin kieli.
Jo kesän aikana vois vissiin miettiä aihetta, mutta mulla ei ole HAJUAKAAN mistä moisen voisi vääntää ja millainen sen ylipäätään pitäisi olla!
Kyllähän ne sitten ensi vuonna neuvoo, mutta aihe olisi kiva löytää jo kesän aikana. Ei yhtään kiinnostaisi moista edes tehdä! :(
Jo kesän aikana vois vissiin miettiä aihetta, mutta mulla ei ole HAJUAKAAN mistä moisen voisi vääntää ja millainen sen ylipäätään pitäisi olla!
Kyllähän ne sitten ensi vuonna neuvoo, mutta aihe olisi kiva löytää jo kesän aikana. Ei yhtään kiinnostaisi moista edes tehdä! :(
Vastaukset 5
Vanhimmat
Perusideana prosemmassa on harjoitella tieteellistä kirjoittamista ja tutkimuksen tekemistä. Siinä ole oikealla asialla että ole jo aloittanut aiheen miettimisen, nimittäin prosemman aiheeksi kannattaa valita sellainen, josta voisi kuvitella jatkavansa edelleen syventävien seminaarin ja aikanaan gradun. Itse en näin tehnyt ja tämä on kostautuut graduvaiheessa. Joten, mieti mikä asia sinua oman oppiaineesi puitteissa voisi kiinnostaa ja ala jalostamaan sen pohjalta proseminaari-ideaa.
Itse olen graduvaiheessa oleva englannin opiskelija. Mikäli itse olisin prosemma vaiheessa niin omalla kohdallani rajaisin kiinnostuksen joko kirjallisuus/kulttuuriaiheeseen tai kielitieteessä/kielentutkimuksessa sosiolingvistiikkaa liippaavaan aiheeseen.
Ruotsalaiseen nykykirjallisuuteen liittyen tuli mieleeni eräs itseäni kiinnostava aihe: ns. nuorten maahanmuuttajien kirjoittamat kirjat, joista on puhuttu aika paljon parina viime vuotena. Näitä voisi tarkastella vaikka siitä näkökulmasta miten nivoutuvat ruotsissa laajemmin käytävään keskusteluun maahanmuuttajista ja näiden asemasta ruotsalaisessa yhteiskunnssa. Mutta toki rajausta tarvitsisi tehdä vielä varsin paljon pidemmälle.
Toisaalta sosiolingvistiseenkin tutkimukseen tuo ko. aihe voisi tarjota mainion pohjan, koska ymmärtääkseni usein nuo ko. kirjat on kirjoitettu eräänlaisella maahanmuttajien omalla slangilla. Tätä voisi tarkastella sitten eräänlaisena merkkinä nykyruotsin kielessä hiljalleen meneillään olevasta kielellisestä muutoksesta - etenkin kun ko. kirjat tosiaan ovat saaneet erittäin paljon huomiota.
Mutta tässä näin muutama heitto mahdollisista aiheista, jotka ainakin itse koen kiinnostaviksi.
Kiitos vaivasta ja vastauksesta :)! Tuo kulttuuriaihe kiinnostaa aika mielenkiintoiselta, mutta mitä se voisi pitää sisällään/mitä se voisi käsitellä? Onko muuta vaihtoehtoa kuin analysoida joitakin kirjoja?
*ihan pihalla*
"Onko muuta vaihtoehtoa kuin analysoida joitakin kirjoja?"
Tarkoititko siis nyt sitä maahanmuuttaja ideaa? Jos tarkoitit, niin on toki muitakin vaihtoehtoja.
Yksi mahdollisuus olisi tutkia vaikkapa sitä, miten maahanmuuttajista kirjoitetaan ruotsalaisissa lehdissä. Itse tein aikanani tämän tyyppisen työn omiin englannin opintojen perusopintoihin kuuluvalla akateemisen englannin kurssilla.
Siinä voi tarkastella esim. sitä millaisia kielellisiä valintoja/kielikuvia tms. toimittajat ovat käyttäneet maahanmuuttajia käsittelevissä artikkeleissa. Lisäksi voi tarkastella sitä, kuka noissa artikkeleissa puhuu, ketkä ovat artikkelien lähteinä: pääsevätkö maahanmuuttajat itse ääneen vai ovatko äänessä esim. maahanmuuttajien asioita hoitavat viranomaiset.
Tuollaista tutkimusta on varmasti jo ruotsissa tehtykin (tiedän että suomessakin on tehty ja suomessa sentään on huomattavasti vähemmän maahanmuuttajia), esim. media/viestinnän tutkimuksen puitteissa, joten aineistoa varmaankin löytyy hyvin.
Vielä yksi kysymys :)! Miten olisi mahdollista tutkia koululaisten tai lukiolaisten suhtautumista ruotsin kieleen/ruotsin kielen käyttöä?
Sitä olen jonkin verran miettinyt että voisi aiheena kiinnostaa, mutta aihe VAIKEA RAJATA.....
Jaa-a, valitettavasti itselleni tuollainen ikään kuin "kokeellinen tutkimus" on hieman vähemmän tuttua. Mutta kai se toteutetaan jonkinlaisella kyselyllä. Rajaus pitää tuossa tehdä kai ikään kuin kahdesta suunnasta, eli rajata sitä tutkittavaa aihetta sekä sitten tietysti rajata sitä ketä, missä ja milloin tutkii.
Varmaankin tuossa olisi hypoteesina (väitteenä/lähtökohtana jota testaat tutkimuksella) se, että ruotsin kieleen suhtaudutaan negatiivisesti (huom. hypoteesi pitää sitten perustella jotenkin, esim. sen kautta että aiemmat ko. aiheesta/vastaavasta aiheesta tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet että näin on). Sitten kai haet vastausta kysymykseen miksi suhtaudutaan negatiivisesti (tai positiivisesti/neutraalisti). Tietysti tutkimus voi toisaalta osoittaa hypoteesin vääräksikin ja osoittautuukin, että sinun tutkimasi oppilaat suhtautuvatkin positiivisesti kieleen.
Mutta aivan varmasti ko. aihetta on tutkittu, joten kyllä varmasti löydät aiheesta materiaalia.