Tutkimuksen mukaan suomalainen viljelijä tuottaa 70l maitoa työtuntia kohti,ruotsalainen 130l ja tanskalainen yli 200l.Tällä palstalla olevien kirjoitusten mukaan suomalainen viljelijä on ahkera ja tehokas , mutta tutkimusten mukaan näyttää toisin.Pitäisikö vähentää sitä paskan puhumista ja ryhtyä TÖIHIN ????
ps. Voitaisiin niitä tukia pienentää kun tekisitte jotain.
ps. Voitaisiin niitä tukia pienentää kun tekisitte jotain.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Kuinka paljon on oma tuotoksesi päivää kohden?
Kyllä täytyy myöntää että maidontuotanto on täysi nolla.
on ilmeisen vähäinen ja tehoton työtahti!se näkyy siitä että tuotantoa siirretään muualle jossa kustannus/työpanos ovat oikeassa suhteessa ja porukat joutuvat mittaamaan maantietä ! se on loogista ja oikein!työnantajat ovat saaneet tarpeekseen AY:n sanelupolitiikasta !
vasta tehokkaita työntekijöita on näkyvää tulee pirusti ja paljon halvennalla palkalla, mitä suomalaiset saa, ei muuta kuin hommiin ja kaikesta työstä palkka tehdyn työn mukaan eikä tunneista.
näin tuotoksen mukaan tuet makseltais ei hehtaarien mukaan joten pirä läpes kiinni kun olet täys idiootti...
Niiin, mutta mikähän on automaatioaste ...
Eihän pelkkä litramäärä tuntia kohde kerro läheskään kaikkea, se voi johtaa jopa harhaan.
Nämä jatkuvat investoinnit yhä uudempaan tekniikkaan lihottaa oikeastaan vain näiden tekniikoiden kehittäjiä eniten.
Mielestäni maatalous on alue, joka on muutenkin yli-investoitu tekniikan puolelta kun katsotaan koneiden käyttöastetta vuositasolla.
Joka tilalla on moninkertainen ylikapasiteetti tuotannon ja sen tarpeen välillä, nämä yli investoinnit maksaa ensin maanviljelijä ja lopulta kumminkin kuluttaja.
Olet hyvä neuvomaan muita mutta miten on itsesi laita, teetkö niin kuin opetat.
Turhaa on jokaiselle perheessä polkupyörää ostaa koska käyttöaste vuositasolla jää vähäiseksi ja sitä myötä kertyy valtava ylikapasiteetti, korkeintaan yksi pyörä perhettä kohti olisi suurin mahdollinen määrä.
Joo,mutta meidän pyöriä ei maksatetakkaan veronmaksajilla,hankimme ne ihan omilla rahoilla.
Älä isottele siinä, joku veronmaksaja sinullekin tilipussin maksaa.
Pidätät vait itsellesi oikeuden yli-investointeihin.
Joo, mutta tosiasia on se, että jos näitä investointeja tehdään vain sen takia, että näin saatiin ennenkin verovähennyksiä ...
Niin viljelijän tilipussi valuu näille konekauppiaille, joka ei ole homman ensisijainen tarkoitus.
Tarkoitus on saada mahdollisimman hyvä tulos, myös taloudellinen tulos.
Alihankinta on muille yhteiskunnan aloilla tullut rytinällä mukaan osaksi omaa bisneskuviota, maataloudessa voidaan varmasti tehostaa toimintaa ja parantaa tulosta ottamalla näitä "alihankintaketjuja" mukaan toimintaan.
Ensalkuun makailun lomailun ja juopottelun.
-Tanskalaisten ja Ruotsalaisten maatalousalueet sijaitsevat paljon etelämpänä kuin Suomen maidontuotantoalueet, tilakoot ovat suurempia.
-Näiden maatalous on paljon voimaperäisempää, EU:n haluamalla tavalla ja samalla ympäristön kuormitukset lisääntyvät, asia mistä toisaalta suomalaisia viljelijöitä moititaan. Teet niin tai näi, aina on suomalaiset viljelijät syntipukkeja ja tietämättömien kateellisten palkanSAAJIEN haukkumia.
Jos suomalaiset investoi--meitä haukutaan...mutta ilman investointeja EI VOI TUOTTAA tehokkaasti ja aina löytyy joku tietämätön räkäpässi joka tulee näille foorumeille asiasta miteen tietämättömänä räksyttämään.
Itse en ole maitoa tuottanut yli 15 vuoteen.
Ei piä heti vettää poroja nokkaan jos joku sattuu esittämään faktoja sille ei vaan mitään voi että ruottalaiset on tehokkaampia.Oon muuten muutaman kerran ruottissa käyny töitten takia ja on ottanut silmään siellä yleinen siisteys siinäkin me kaikki voitaisiin ottaa mallia sieltä!!!!
Paikalliset viljelijät ovat kyllä paljon tehokkaampia paskanlevittäjiä,nimittäin tielle.
Se on tieten tukien saamisen ehtona että osa paskasta levitetään yleisille teille ja loput ajetaan nurmelle HAIHTUMAAN.HÖLMÖLÄISTEN HOMMAA!!
Hollannissa, kyllä sitä paskaa oli tiellä melkoisen runsaasti, samoin multaa ja savea.
maito Ruotsiin tuodaan tanskasta ja oma tuotanto on romahtamassa.
Mikä tutkimus? Pistähän linkki niin päästään tutkimaan asiaa....
En kyllä usko tuollaisen tutkimustuloksen olemassaoloon. Mutta eikös se olisi sen suorakylvökoneesta kirjoittavan mielestä hyvä asia että työtä täytyy tehdä paljon tuotettua yksikköä kohden. Hänen mielestäänhän suorakylvökone helpottaa liika viljelijän työtä kun työtä nimenomaan pitäisi tehdä paljon ettei joutaisi makoilemaan uunin pankolla.
lusikal annettu suorakylvökoneet verhoseinäpihatoot lypsyrobotit pienentäneet kustannuksia tuoreimpien tutkimusten mukaan kymmeniä prosentteja työaika vvähentynyt huomattavasti alle palkanansaittsijoiren silti ollaan naamat vakavasti mutrul vaatimassa lisää valtion kassasta vaikka suomes tuottajahinnat on euroopan huippuu samoin tuet lomittajat on yhteiskunta järjestäny navettoihin ei tämmöstä paapomista muiren yrittäjien kohdall harjoteta
koskaan lehmää lypsänyt en tarkoita sossua
en tunne. Mutta aiemminkin ole sanonut, että tulkoot vaan sveesit ja juutit tänne oppimaan maidon laadusta: siis Suomi ja Norja ovat omalla kymmeniköillään ja Ruotsi ja Tanska taas soluillaan ja bakteereillaan omilla lukemillaan. Tanskan maito ei täällä kelpaa parhaaseen E-luokkaan. Maitohygienialiitto julkaisee tilastoja. Monesta Euroopan maasta ei enään anneta tilastoja, jotain sekin kertoo? Juuri nuo lukemat (solut ja bakteerit) mittaavat maidon laatua.
Laittaisitko linkin mistä saisin enemmän ohratonnistani kuin nyt olen saanut. Tuossa on linkki missä on suomen ja euroopan tuottajahintoja, siitä selviää että suomessa saa esimerkiksi ohrasta maksetaan vähemmän kuin eu alueella keskimäärin.
Taulukon mukaan ainoastaan puolassa maksetaan sonninlihasta vähemmän kuin suomessa.
http://www.vyr.fi/www/fi/maailmanmarkkinahinnat.php
http://www.maataloustilastot.fi/maataloustuotteiden-tuottajahinnat-maaliskuu-2010_fi
Olisin todella kiitollinen tiedoistasi. Taitappa linkki mistä olet saanut tietosi.
vääristeltyjä eikä miljoona tukia näy ne on oikeen emävalehtelijoita niin kuin on todisyeyyu..
en tiedä. Koska tieto löytyy tuolta
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet/Nauta/Maitotilojen tulokset/Maidontuotanto 2005
eli on paikallisen neuvontajärjestön tuloksia niin oletan että tieto perustuu kunkin maan tarkkailutilojen taloustuloksiin. Kerätään samalla menetelmällä ja ovat vertailukelpoisia.
Merkittävää näissä luvuissa on mielestäni se, että tuossa on että "Kotieläintyötuntia kohti" joka tarkoittaa sitä että yleensä navetan sisällä tai navetan ympäristössä tapahtuva työ on mukana, ei pelloilla. Näin eroon ei vaikuta luonnonolosuhteet vaan ero yksikkökoossa ja tehottomuus työssä.
Tanskalainen maatalous perustuu velkarahaan, jota ei koskaan ole tarkoituskaan maksaa takaisin, vaan siirtää korkeintaan seuraavalle omistajalle - hyvä jos korkojakaan pystyvät hoitamaan. Uudet eläinhallit ovat pressu- tai reikäpeltiseinäisiä, korkeintaan katto on eristetty, ettei kesällä tule liian kuuma. Sateella sataa sisään, talvella lumi työntyy kinoksiksi sivukäytäville kaikista aukoista ja jäätyy lattioille.
Isoissa pihatoissa Tanskassa muutama robotti lypsää terveet lehmät, sairaat on oman robottinsa takana ja korkeintaan sillä robotilla on valvoja/hoitaja. Eli tiloilla jossa viime syksynä kävimme mm. joka neljäs eläin oli vasta poikinut, sorkkavaivainen, huonossa syönnissä tai antibioottihoidossa. Näiden lehmien maito meni vasikoille, se piti pastöroida tilalla ennen vasikoille antamista, että tarttuvat taudit eivät leviä heti pikkuvasikoihin. Vasikat olivat kylmässä hallissa yksilökarsinassa tai ulkona igluissa, juotto tapahtui yhdelläkin tilalla sankosta ja vain kerran päivässä - työaikakysymys, kuulemma. Vasikoita oli noin 60 juotossa, että riittää siinä sankon pesua. Nuorkarja oli samoin pihalla talvella karsinoissa, ohut peltikatto oli päällä ja kuulemma joskus kovimmilla pakkasilla tuulen puolelle viritellään pressu.
Jos haluatte meille Tanskalaisen tehokkuuden, lakatkaa valittamasta eläinten olosuhteista. Eläimet eivät olleet yksilöitä, todellakaan, vaan kuuluivat ryhmään, jota kohdeltiin ryhmänä. Korkeintaan sairasosastolla oli jonkinlaista yksilöllisyyttä havaittavissa. En väitä, että eläimiä kohdeltiin huonosti, mutta kyllä todella suuren navetan käynnistämisvaiheessa on sielläkin monenlaisia riskejä hallittavana - juuri nuo suuret sairastumisluvut, eläinten heikon yleiskunnon, parsien kuivituksen vähäisen määrän ja huonojen jalkojen yleisyyden nähneenä jo muutaman tilan perusteella en pitäisi vain litramäärää/työtunti päätavoitteena. Meille esitellyt tilat olivat kaikenlisäksi varmaan "hyviä" tanskalaisten mielestä, joten millaisia "huonot" sitten lienevät olleet?
ei tue näin suurta tehokkuus eroa, jos tehokkuus ero olisi kaksinkertainen sen täytyisi näkyä tuloksissa. Tanskan ja Ruotsin työtunneista ilmeisesti puuttuu palkkatyö, muuten tuo ei ole selitettävissä.
linkin myös näkyville ettei tarvitse epäillä persearskaa emävalehtelijaksi
johtopäätökseen tulit? Taloustohtorissa näkyy olevan EU-tasolla vain työtunnit per tila mutta ei esimerkiksi tuotantosuunnittain tai maitolitraa per tila. Ei mitään (faktaa) millä voisit tehdä tuollaisen johtopäätöksen?
Mitä minulla on tiedossa niin nuo neuvontajärjestön luvut sisältävät kyllä kaikki työtunnit. Ruotsalaisten ja varsinkin tanskalaisten yksikkökoolla ja koneistuksella päästään merkittävästi pienempään työnmenekkiin ja tällöin työtunnit per tuotettu maitolitra jäävät merkittävästi alhaisemmiksi. Todettakoon tosin että esimerkiksi meiltä löytyy tiloja jotka pääsevät tehokkuudessa noihin naapurimaiden keskiarvoihin mutta ne tilat ovatkin ottaneet oppia muualta.
jos puolet pienemmällä työmäärällä saadaan sama maitomäärä niin pakkohan sen olisi näkyä tuloksessa. Suomessa on tosin korkeampi tuottajahinta mutta ei niin paljon ja kaikkihan me tiedämme että Euroopan tiloilla työskentelee "pimeitä" lypsäjiä joiden työtunteja ei varmasti kirjata minnekään.
Tietäähän tuon kaikki jotka vähänkin avaavat silmänsä että miksi ei. Pitää vaan olla avoin ja jättää propaganda omaan arvoonsa. Ruotsissa ei ole kansallisia tukia toisin kuin meillä ja maidon tuottajahinta alhaisempi. On siis tuotettava enemmän jotta saisi edes saman palkan kokonaispalkkana siis. Meillähän maidon kansallinen tuki on ollut luokkaa 10% - 15% - 70% maidon hinnasta. Pohjoisessa tuki parhaimmillaan 30 c/l kun tuottajahinta nyt noin 35 c/l. Jo c1:llä tuki on 8 c/l eli nykyisestä tuottajahinnasta lähes 25%. Kummasti se vaan voi vaikuttaa tulokseenkin kun liikevaihto tuen ansiosta kasvaa 25%? Mutta etä ihan selvvä juttu jokaiselle joka osaa ottaa asioista selvää ja osaa unohtaa propagandan ja keskittyy tosiasioihin.
Suomalaisen maidon bakteeripitoisuus on erittäin alhainen, keskimäärin noin 5 500 pmy/ml (geometrinen keskiarvo). Pohjoismaista ainoastaan Norjassa bakteeripitoisuus on hiukan alempi.
Lakisääteinen korkein sallittava bakteeripitoisuus on 100 000 pmy/ml (2 kuukauden geometrinen keskiarvo)
Ruotsissa ja Tanskassa on juostava lujempaa että saisi jonkunlaisen elintason hankittua. Täällä tukimäärät (kansalliset tuet) sen verran reilumpia että ei ole pakko. Tosin ab-alueella eli etelässä kansalliset tuet häviää 2013 jälkeen ja ovat sen jälkeen samassa tilanteessa kuin ruotsalaiset, c-alueella vaan porskutetaan kuten ennenkin.
ja C-alueella on maitotiloja myytävinä, joten rohkeasti vaan maanviljelijäksi pohjoiseen.
se hukkuu pohjoisen huonompiin tuotanto olosuhteisiin eli ei nosta tulosta, siksi sitä maksetaankin, yksinkertaisempikin tuon ymmärtää.