Joka paikassa puhutaan siitä että Kajaanin talous on surkeassa jamassa. Säästetään sosiaalimenoissa, terveydenhoidossa, sivistyspuolella jne.
Kun kysyy joltakin sairaanhoitajalta, miten menee, vastaus on suunnilleen "rankkaa, kaikessa säästetään". Yllättäen saman vastauksen saa muiltakin tahoilta.
Mistä siis voisi säästää?
Aloitan keskustelun ehdottamalla, että (maa)kuntaorganisaatiosta pitäisi karsia pois kaksoispalkkaa nauttivia erinimikkeisiä johtajia. Heitä on paljon ja koko ajan keksitään lisää.
Kun kysyy joltakin sairaanhoitajalta, miten menee, vastaus on suunnilleen "rankkaa, kaikessa säästetään". Yllättäen saman vastauksen saa muiltakin tahoilta.
Mistä siis voisi säästää?
Aloitan keskustelun ehdottamalla, että (maa)kuntaorganisaatiosta pitäisi karsia pois kaksoispalkkaa nauttivia erinimikkeisiä johtajia. Heitä on paljon ja koko ajan keksitään lisää.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Miksi katuvalot palaa jollottavat yötä myöten kesälläkin? Siinä sitä säästöä syntyisi,kun rajoitettaisiin yletöntä valaistusta - myös turhat mainokset ja kellot pois!
kulttuurista, teatterista ynnä muusta turhanpäiväisestä. On eri asia jos se rahoitetaan yksityisesti. Rahaa ensisijaisesti sinne missä sitä tarvitaan eli lapsille ja vanhuksille sekä terveydenhuoltoon.
Eilisen kainuun sanomien jutun mukaan voi lisäksi laskea, että Kajaanin kaupungilla on yli miljardi vanhaa markkaa velkaa!
Varsinaisestihan tämä ei enää kuulu tähän juttuun, mutta aikanaan olisi pitänyt säästää "potkupallostadionin" kohdalla. Tuskin missään muualla tehdään uutta pelikenttää ja katsomoa 3. divarin joukkueille. Yleensähän urheilullinen menestys ja puitteiden kehittäminen kulkee käsi kädessä. Ei Kajaanin potkupallo nouse uuden stadionin avulla, se vaatii suurempaa remonttia seurapuolella ja ennen kaikkea ajattelussa. Tässä olisi ollut hyvät rahat uimahallille.
Meneppä katsomaan miten hyvin Kajaanilaiset junnut pelaavat. Taso nousee aivan varmasti.
Kuntapäättäjät ovat olleet viisaita. Kenttää käyttävät lapset ja nuoret ja kohta pelataan ylä sarjoissa.
Varma asia.
Pitäisiköhän taloudellisen satsauksen ja mahdollisen tuloksen olla jollakin tavalla balanssissa?
Prioriteetit ovat sekaisin, jos vanhus kärsii epäinhimillisissä oloissa terveyskeskuksessa ja hoitajat uupuvat työssään. Samalla rakennetaan urheilun pyhättöjä.
Ei käy minun oikeustajuuni. Valitan.
Mitä merkitystä sillä om kaupungin talouteen, vaikka jonkun urheilijan taso nousisi?
Voit jo arvata vastauksen: ei mitään, jos ei taloudellista tappiota lasketa.
Jos joku urheilija nyt esimerkiksi kaupungin hienossa "missätahansapaikassa" saa itsensä kansainväliseen huippukuntoon treenattua, niin hänpä sitten siirtyykin ulkomaille ammattilaiseksi ja käy korkeintaan kuittaamassa kaupungin lahjoittaman omakotitontin itselleen, jos ehtii.
(Onneksi sellaista ei ole ilmennyt, vaikka kuinka puhut "ylä sarjoista").
Ja saa sen palkkioksi siitä, että hän muka jotenkin edustaisi kaupunkia maailmalla????
Kuinka moni aikuinen ihminen uskoo joulupukkiin?
Kuinka moni oikeasti uskoo, että joku urheilija voisi luoda positiivista mielikuvaa kaupungistamme muualla?
(Otatko esimerkiksi jyväskyläläisen Matti Nykäsen, tai haapajärvisen Mika Myllylän?)
Kuinka moni aikuinen ihminen oikeasti uskoo, että urheiluun ylipäätänsä sekaantuu terveitä ihmisiä?
Kyllä se on sairasta peliä läpeensä kaikki.
Jos säästöjä halutaan, niin kaikki urheilukustannukset oikeasti minimiin.
Se on faktaa.
Keskuskentän paikalle kaavoitettu asuntoalue tuottaisi muutamassa vuodessa sievoisen summan kaupunkiin rahaa. Samoin Vimpeli.
Mutta jotkut ääliöt tahtoo siellä vain urheilla, mutta eivät siitä halua maksaa mitään.
He haluavat, että kaikki muut maksavat, eivät he.
Yleensä urheilullisesti aktiiviset ihmiset ovat luusereita, eivätkä halua/kykene kustantamaan omaa harrastustaan ja sen vuoksi muut maksavat.
Kajaanissakin niitä on liikaa.
Vaikka jokaisen urheilijan paikalla olisi elintasopakolainen somaliasta, ei tilanne olisi yhtään hullumpi.
Vireää ympäristöä seuraa ... kasvava talous.
Mietipä Suomalaisia kaupunkeja. Ne kaupungit, joissa on toimelliaisuutta ovat satsanneet myös ympäristöönsä ja muun muassa urheiluun.
Joku viisas on sanonnut että ei kannettu vesi kaivossa pysy. Mitä urheilu opettaa? Se opettaa tekemään raakasti työtä menestykseen. Se on kuule kova oppi klopalisoituvassa maailmassa.
ja muut urheilun hienot aatteet.
Yäk.
Huippu-urheilu ja sen lieveilmiöt ovat vain pieni osa koko urheilusta. Kyllä esim. nykypäivän yrityksissä arvostetaan sellaisia ihmisiä, jotka ovat toimeliaita ja pitävät itsensä kunnossa. Sen vuoksi urheilupaikkojakin tarvitaan, mutta kehittämisen tulee tapahtua oikeassa suhteessa. Siis vireä ympäristö, kuten edellä jo todettiin.
joltakin isomman kaupungin teatterilta muutama teatterinäytös tänne.
Mikään itseisarvo ei ole se, että Kajaanin kokoisessa kaupungissa on oma teatteri.
Ei siinä näytöksessä ajattele onko nämä näyttelijät omasta kaupungista vai jostakin muualta.
Näin säästyy heti muutamia miljoonia euroja.
Esimerkiksi urheiluun satsaaminen tuntuu ehkä turhalta, mutta oikeanlainen urheilun harrastaminen, hyvässä kunnossa pysyminen ja työn tekeminen päästäkseen tavoitteeseen, antaa aina jotain. Tulee tavoitteellisuutta, huolehtii omasta kunnostaan, on päämääriä sitten muussakin elämässä. Kulttuurin harrastamisen kanssa sama asia. Jonkun soittimen soittaminen on sama asia kuin urheilu, harjoitellaan päästäkseen tavoitteeseen. Käytetään aikaa itsensä kehittämiseen, josta on jälleen hyötyä myös muussa toiminnassa. Teatteri, elokuvateatteri ym. ovat mielen virkeyttä. Pitää olla muutakin harrastusmahdollisuuksia kuin liikkuminen... Katsokaa vaikka vuokattiin päin. Siellä on satsattu urheiluun ja kulttuuriin, ja mikä on tulos ? Kainuun virkein paikka. Asiat eivät aina ole niin mustavalkoisia. Tottakai perustarpeet on ensin tyydytettävä, mutta liikunta ja kulttuuri ovat myös ihmisen perustarpeita.
Aivan just näin, virkeät ihmiset kykenevät myös esittämään helpommin uusia ideoita toiminnan ja ympäristön kehittämiseksi. Yleensä eivät keskity pelkkään kitisemiseen...
Ennenvanhaan laitettiin työttömiä hätäaputöihin. Miksei nytkin voisi hoitaa helppoja hommia, katujen lakaisuja, nurmenleikkuuta, uimarantojen siistimistä, urheilupaikkojen puhtaanapitoa ynnämuuta työllisyysvaroin ? Työttömille vaikka ilmaiset ruokailut kaupungintalon ruokalassa jos kiinnostaa edellämainitut hommat. Ketään ei tietenkään pidä pakottaa tähän, mutta luulen että hommaan olisi tulijoita. Onhan noita joutilaita pakolaisiakin kaupunki täynnä.
Joku mainitsikin jo katuvaloista, olen ihmetellyt samaa.