Tuo aiempi säi taisi mennä tukkoon juupas eipäs keskustelusta.
Faktaa: Suomessa myydään ainakin seuraavien valmistajien EPS-harkkoja, markkinaosuuksista ei ole tietoja:
www.malander.fi
www.palikka.fi
ja uusimpana tulokkaana www.styrostone.com
Erityisesti viimeksimainittu vaikuttaa sellaiselta ratkaisulta, että siitä on hötkyily kaukana. Hyvä, että tulee vaihtoehtoja.
Jos vertaa Lammiin ja Lujakivitaloon, niin tuntuu tosiaan järkevämmältä nostaa se betoni kokonaisuudessaan pumpulla sinne muotin sisään. Lammissa ja Lujassahan joutuu ensin nostelemaan 20-25 kg kappaleelta painavat harkot ja sitten vielä valamaan ne.
Mitä säästöjä tässä styrostonen tapauksessa tulisi? Oletettavasti ainakin rappauskustannukset ja roilotukset. Sisapuoliset pinnat viimeistellän iskemällä ek-gyproc kiinni styroksiin. Roilotukset voi tehdä kolvilla.
Rungon pystytys on näissä eps-harkoissa melkoisen nopeaa, koska kevyet muottiharkot voidaan latoa nopeasti. Samoin voisin kuvitella, että harkkojen rahtikulut ovat toista luokkaan kuin Lammilla ja Lujalla.
Olen itse aloittelemassa rakentamista kahden vuoden päästä, ja tutkailen eri vaihtoehtoja. Kaikki on vielä auki, niin sipot kuin eps-harkotkin. Pakko kyllä myöntää, mutta eps-harkko vaikuttaa mielenkiintoiselta ratkaisulta.
Faktaa: Suomessa myydään ainakin seuraavien valmistajien EPS-harkkoja, markkinaosuuksista ei ole tietoja:
www.malander.fi
www.palikka.fi
ja uusimpana tulokkaana www.styrostone.com
Erityisesti viimeksimainittu vaikuttaa sellaiselta ratkaisulta, että siitä on hötkyily kaukana. Hyvä, että tulee vaihtoehtoja.
Jos vertaa Lammiin ja Lujakivitaloon, niin tuntuu tosiaan järkevämmältä nostaa se betoni kokonaisuudessaan pumpulla sinne muotin sisään. Lammissa ja Lujassahan joutuu ensin nostelemaan 20-25 kg kappaleelta painavat harkot ja sitten vielä valamaan ne.
Mitä säästöjä tässä styrostonen tapauksessa tulisi? Oletettavasti ainakin rappauskustannukset ja roilotukset. Sisapuoliset pinnat viimeistellän iskemällä ek-gyproc kiinni styroksiin. Roilotukset voi tehdä kolvilla.
Rungon pystytys on näissä eps-harkoissa melkoisen nopeaa, koska kevyet muottiharkot voidaan latoa nopeasti. Samoin voisin kuvitella, että harkkojen rahtikulut ovat toista luokkaan kuin Lammilla ja Lujalla.
Olen itse aloittelemassa rakentamista kahden vuoden päästä, ja tutkailen eri vaihtoehtoja. Kaikki on vielä auki, niin sipot kuin eps-harkotkin. Pakko kyllä myöntää, mutta eps-harkko vaikuttaa mielenkiintoiselta ratkaisulta.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ne toki saa näyttämään kivitaloilta mutta esim. lämmönvaraus ja tasausominaisuudet on ehkä jopa pienemmät kuin puutaloissa. Samoin pintojen lujuudet yms.
(on muuten palikan koko suku samanlaisia älymöly markkinoijia joiden suurin myyntimenetelmä on haukkua muita, tuore havainto Oulun raksamessuilta)
Kevyet käsitellä on EPS harkkojen etu. Muita etuja sillä ei MIELESTÄNI juuri olekaan.
ei juurikaan ole mitään tekemistä, lämmön tasaus- ja varauskykykin perustuu enemmänkin muutamien intomielisten esitetekstien toisteluun, niin ja tietysti ikirakentaja raksaaja--sh;n poikkeukselliseen tietotaitoon noissa harkkojen myyntipuheissa.
...useimmissa muissa harkkorakenteissa. Se mitä siinä päällä on on mielestäni irrelevanttia. Kyllä se teräsbetonimassa käytännössä toimii ihan mainiosti 50-millisen EPSin läpikin. Ja puhun nyt omasta kokemuksesta, enkä spekuloi kuten sinä teet.
Kuten alla on todettu, joillekin saattaa olla arvo sillekin, että EPS-valuharkolla syntyy monoliittinen ja siten luja teräsbetonirunko.
Kaiken kaikkiaan itse EPS-harkosta rakentaneena ei voi kuin ihmetellä tätä kiihkoa minkä tämä sangen yksinkertainen ja toimiva rakennusmateriaali onnistuu palstoilla herättämään. Runko edustaa kuitenkin vain yhtä osakokonaisuutta talossa, tosin melko tärkeää.
EPS-harkkojen imago-ongelma syntyy käytännössä parin henkilön takia ja harvinaisuutensa takia monikaan ei ole edes nähnyt saati paikan päällä kokeillut miltä valmis rakenne näyttää/tuntuu.
Silti "tiedetään" kaikenlaista ja heitetään omat ennakkoluulot surutta näkyviin. Tässäkin pätee se, että kannattaa ottaa itse asioista selvää, eikä luottaa toisten näkemyksiin. (Ei myöskään minun :D )
EPS-harkkotaloja on koko ajan tekeillä eri puolilla Suomea. Ei vaadi kummoista viitseliäisyyttä käydä katsomassa ja jututtamassa oikeasti rakentavia. Sitten voi muodostaa omaa käsitystään ja mielipidettään paremmin.
"varauskykykin perustuu enemmänkin muutamien intomielisten esitetekstien toisteluun"
Samat lait pätee kaikkiin taloihin massan vaihdellessa.
"Kiveä enemmän kuin... ...useimmissa muissa harkkorakenteissa. Se mitä siinä päällä on on mielestäni irrelevanttia. Kyllä se teräsbetonimassa käytännössä toimii ihan mainiosti 50-millisen EPSin läpikin."
Ei se toimi samalla tavoin kuin jos se on siinä pinnassa. Fysiikan lait pelaa.
" Ja puhun nyt omasta kokemuksesta, enkä spekuloi kuten sinä teet."
Ei taida olla sinullakaan kokemusta kovin monesta kivitalosta? Pata kattilaa soimaa siis.
"Kuten alla on todettu, joillekin saattaa olla arvo sillekin, että EPS-valuharkolla syntyy monoliittinen ja siten luja teräsbetonirunko."
Toki. Mutta siihen on muitakin mahdollisuuksia. Mielestäni parempiakin mahdollisuuksia. Mutta näistä on turha kiistellä.
"Kaiken kaikkiaan itse EPS-harkosta rakentaneena ei voi kuin ihmetellä tätä kiihkoa minkä tämä sangen yksinkertainen ja toimiva rakennusmateriaali onnistuu palstoilla herättämään."
Toivottavasti itse olen antanut kypsiä ja (edes puoli-)asiallisia kommentteja.
"EPS-harkkojen imago-ongelma syntyy käytännössä parin henkilön takia ja harvinaisuutensa takia monikaan ei ole edes nähnyt saati paikan päällä kokeillut miltä valmis rakenne näyttää/tuntuu."
Jep. Paskat myyjät on ennenkin pilanneet hyvät tuotteet.
"EPS-harkkotaloja on koko ajan tekeillä eri puolilla Suomea."
Rakentaakohan Oulun seudulla kukaan?
Voisihan nuita käydä katsomassa ja fiilistelemässä.
Puutalossakin on monasti puun lisäksi yli 10 000kg tiiltä laastit lisäksi. Se tasoittanee tilannetta niihin kivitaloihin joissa lämmöneristeen sisäpuolella oleva seinämassa on "vain" muutama kymppitonni.
Lattioihin, kantaviin väliseiniin, varaavaan takkaan varautuu myös tuota lämpöä. Esim meille tulee 50 tonnia lattiavaluja.
Tästä "termisestä massasta" on vänkätty täällä ennenkin. Omasta mielestäni tuota lämmönvarauskykyä, ja sen hyötyä Suomen oloissa liioitellaan.
Myös kipsilevy varaa lämpöä :) kts artikkeli alla:
http://solarhouse.umd.edu/page.php?id=223
kannattaa miettiä mitkätalot tässä maassa on kauiten kestännyt ja pisimmälle kehitetty. eikö ne ole kuitenkin ne ammattilaisten tekemät talot eikä mikään leegolandia kojut.
Sanonvain että köyhällä ei ole varaa tehdä hyvää taloa säästämällä.
Jotenka rauhottukaa Suomi!!!!
Mites noi erilaiset EPS-harkot ja sandwitch harkot oikein voi käytännössä toimia kun eri tiiviuksisiä aineita voidaan laittaa mihin järjestykseen vaan.
Eikös sen rakenteen pitäis harventua kylmään päin mentäessä?
Taitaa mennä jotenkin niin, että betoni ja EPS on molemmat kosteutta läpäiseviä aineita, joten siellä ei taida oikein muodostua kastepistettä seinän sisään, vaikka ne aineet olisi miten päin vaan.
Nuo styrostonen sivut olivat ihan asialliset... verrattuna ainakin palikkaan. Jos rakentaisin pienehkön yksikerroksisen talon, niin saattaisin hyvin harkita tuota vaihtoehtoa.
Eihän se nyt "aito" kivitalo ole, mutta uskoisin tuon olevan rakenteellisesti täysin toimiva vaihtoehto ja luovan aika mukavasti kivitalomaisen tunnelman.
Ainoa asia mikä mietityttää on esineiden ripustelu seinälle. Ja toisaalta muuraisin märkätilat kyllä kivestä ihan vaan "just in case".
RakMk sanoo jotenkin niin että siitä voidaan poiketa mikäli rakenne on muutoin osoitettu toimivaksi.
EPS ja betoni on vesihöyryn läpäisevyydeltään samoissa sfääreissä eikä niistä kumpikaan ole itsessään pilautuva/mätenevä/homehtuva materiaali.
Siksi homma toimii (on toiminut tähän asti, EPS seinäraknteet on vielä liian nuoria jotta ainoakaan ongelmatapaus olisi ilmennyt, tietääkseni).
jne jne...
Kun alatte harkkovalintaa tekemään niin kysykää vastaavalta miten kosteusasiat saadaan hallintaan. Niin ulko- kuin sisäpuolinen kosteus, huom. myös ilmankosteus. Mihinkä eriste laitetaan jne. Maanpäälliset osuudet ja maanalaiset osuudet käsiteltävä erikseen. Sitten vasta sitä harkkoa valitsemaan.
Olisiko märlätilasaneerausfirmaa joka pystyy tuollaista styroxitaloa korjaamaan minulla on eps talo ja jokaikinen nurkka on märkätiloissa homeessa perustetaan styrox serti niin päästään kaikki laavuun kylpemään kunnon 40 luvun tyyliin.
nykyajan rakennus buumi on jälkeläisillemme tuhoxi et vetäkää siitä...
...näyttää meinaan tulevan sen verran tokkuraista juttua pikkutunneilla.