Miten teillä menee miehen exän kanssa, puuttuuko hän joka päivä puhelimen avulla ja painostaa milloin mihinkin lasten isää ja samalla myös minua.
Minulla lähtee kohta järki ja halut ovat tipotiessään kun mieheni exä on tehnyt tätä siitä saakka kun olemme alkaneet seurustella.
Mies on hänelle muutaman kerran sanonut että lopettaa turha soittelu ja viestien lähettely mutta ei mitään vaikutusta.Lapset ovat säännöllisesti joka toinen viikonloppu meillä. Yhdestä asiasta kun pääsee selvyyteen rouvalla on jo toinen asia millä alkaa painostamaan. Yrittää varmaan saada välit meiltä rikki ja on osaksi siinä jo onnistunut kun ei tee mieli enää sänkyhommiakaan harrastaa kun stressi päällä koko ajan.
Minulla lähtee kohta järki ja halut ovat tipotiessään kun mieheni exä on tehnyt tätä siitä saakka kun olemme alkaneet seurustella.
Mies on hänelle muutaman kerran sanonut että lopettaa turha soittelu ja viestien lähettely mutta ei mitään vaikutusta.Lapset ovat säännöllisesti joka toinen viikonloppu meillä. Yhdestä asiasta kun pääsee selvyyteen rouvalla on jo toinen asia millä alkaa painostamaan. Yrittää varmaan saada välit meiltä rikki ja on osaksi siinä jo onnistunut kun ei tee mieli enää sänkyhommiakaan harrastaa kun stressi päällä koko ajan.
Vastaukset 11
Vanhimmat
ja tasan niin kauan, kuin hänen annetaan niin tehdä!
Meillä oli sama tilanne, kunnes mieheni sanoi exälleen, että no mitäs nyt tänään vatvotaan, että saat minun kanssa jutella joutavanpäiväisistä, kun et muuten pysty elämään...
Vielä toisenkin kerran piti moinen litania toistaa, ennenkuin meni jakeluun!
Sitten alkoi uhkailut tapaamattomuudella.
No ei ku sossuun, ja asiat eteenpäin. Se loppui sihen, kun mieheni sanoi, että jos lapsilla uhkailu ei lopu, hän hakee yksinhuoltajuutta itselleen, perusteena riitaisuus, ja exälle lähestymiskiellon....
Näin meilä on rauha saatu taloon ja puutarhaan.
Onnea teille.
Se vaatii jämäkkyyttä juuri niin paljon, kuin kukakin exä vaatii: toisille riittää vähempi, toisille pitää olla kovempi.
Sepä tässä onki että mielestäni mies ei oo tarpeeksi jämäkkä sen suhteen, sanoo mulle että älä anna sen häiritä. On hän kerran ladellu sille puhelimessa asioita ja sanonut ettei tarvi soitella ja viestitellä turhaan mutta viikon ajan se rauha kesti!!
Ihmettelen miks hän vastaa puheluihin jos ei itsekkään halua.Sen tiedän että hän pelkää ettei saa tavata sit lapsia jos oikeen sanoo suoraan asiat. Olen yrittänyt selvittää että minä puutun sit lastenvalvojan kautta jos alkaa sellasia sanomaan että lapset ei tuu ym. Lapset ikävöi hirveesti isäänsä ja minulla on heihin hyvät välit. Lapset viihtyy meillä ja minä heidän kanssa.
Todella ahistavaa kun se exä vähintään 3 krt viikossa jollain paska-asialla lähestyy miestä.En tajua mikä motiivi sillä on, itsellään on uus mies (jonka vuoksi välirikkoki tuli heillä) ja sit se jaksaa tollasta tehdä.
Mun exäni oli kans tuollainen, et soitteli monta kertaa päiväs vuosia eromme jälkeen (muka lapsiasiaa) ja öisin kännipäissään kanssa, ainoastaan haukkuakseen mua.
Kestin sitä, kunnes tapasin nykyisen miesystäväni ja hän herätti mut todellisuuteen ja pisti marssimaan poliisilaitokselle, jossa kerroin tästä puhelinterrorista. Poliisit soittivat mun exälle ja sanoivat, että jos ei häirikkösoitot lopu, niin haen lähestymiskieltoo. No, hän sitten uskoi poliisitätiä ja sen jälkeen jopa pystyin hänen kanssaan sopimaan, että klo 19 jälkeen ei ole mitään asiaa mulle soitella.Noi turhat päivittäiset soitotkin loppui sitten.
Nykyään ei soitella. Lasten tapaamiset sovitaan tekstiviesteillä. Lapsille hän soittelee heidän omiin kännyköihinsä välillä.
Jämäkkä pitää olla ja pistää rajat exälle ja pitää niistä kiinni pilkuntarkasti! Ainakin aluksi, kunnes homma toimii 100%, vasta sit voi antaa vähän löysää...ehkä...
joo...sama homma...meillä jatkunut se paska 1,5v jo...ei auta vaik numerot vaihtuu,aina saa jostain...ja kirjeet kulkee myös...ahdistava,ja näen kuinka miestäni ahdistaa...hän myös exälle sanonut asiasta...mutta exä vetoo aina lapsiin...ei ymmärrä mieheni tätä,enkä minäkään...meillä ei kyllä oo annettu sen häiritä,seksielämää eikä parisuhdetta...kottakaa jaksaa,vaik vaikeeta onkin!!
Kyllä se ajan myötä rauhoittuu. Ja vaatii tietysti sitä, että miehesi ei ruoki exänsä riippuvuutta mitenkään. Aina asialinja, ylim. yhteydenotoista pyritään samantien pois.
Meillä miehen exä roikkui aluksi pahastikin kiinni kun minä tulin kuvioihin. Kaipa luuli olleensa sitä ennen erityisasemassa, jota minä sitten uhkasin, empä muuten ymmärrä miksi tarve päivittäiseen soitteluun, tekstiviesteilyyn ja sähköposteiluun olisi tullut. Mieheni ihmetteli tätä asiaa minulle useinkin, ja valitsi sen keinon että jätti vastaamatta useimpiin yhteydenottoihin. Muutaman kerran mies joutui myös sanomaan suoraan exälleen, että lopettaisi jatkuvan soittelunsa jos ei ole asiaa. Ex yritteli mm. järjestellä eroperheen jäsenten yhteisiä viikonloppureissuja ja vastaavia rientoihin osallistumisia. Yhdistää siis perheensä eron jälkeen uudelleen. Mutta vasta kun minä tulin miehen elämään mukaan. Kysyinkin monesta mieheltäni, että mitä hän sitten itse haluaa, koska totesin, etten ryhdy mihinkään kolmiodraamaan, jos tällaiseen vielä olisi ollut mahdollisuus. Miehelle ei kuitenkaan ollut itselleen yhtään epäselvää miten halusi elämäänsä jatkaa, joten riippuvuusongelma oli todellakin vain exällä.
Nykyään tilanne on rauhoittunut mieheni ottaman kannan vuosi - toki exällään on yhä vähintään tuo kolme kertaa viikossa asiaa, mutta nyttemmin ne asiat liittyvät selkeämmin lapsiin.
Eroperheissä lasten vanhempien välinen yhteistyö on välttämätöntä ja sen pitäisi lasten takia voida olla mahdollisimman luontevaa. Kurja puoli on se, että mikäli jompi kumpi eronneista on vielä liiaksi kiinni toisessa, jokaisen yhteydenoton voi lukea salaisen toiveensa toteutumaksi. Esim. aikoinaan mieheni ex kuvitteli miehen tarkistelevan hänen peräänsä, kun mies soitti lapsilleen, joita tietystikin ikävöi.
Näitä kannustuksia tarvin, kiitti paljon et joku ymmärtää. Mies ei tosiaankaan ruoki exän riippuvuutta,ei ota itse yhteyttä eikä hän aina vastaa puhelimeenkaan mut sehän soittaa niin monta kertaa että on pakko vastata. Mun mielestä ei oo pakko, ainostaan tapaamiisiin liittyvissä (mistä haetaan ja monelta). Iselläni on myös exä, lasten isä. En soittele koskaan muuta kuin akuuttia asiaa, jos on jotain lapseen liittyvää joka hänen täytyy saada tietää tms. Tapaamisajatki laitamme tekstiviestinä,puheluita tuskin koskaan. Sen verran ymmärrän kun on uusi perhe jossa myös lapsia niin annetaan toisille elämisen rauha. Tajuaisivat muutkin niin tehdä.
Paljolti tarinasi kuvastaa meidän tilannetta tällä hetkellä.Toivon vaan että mies uskaltaisi antaa selvät sävelet ettei tarvi turhaa soitella. Kerran hän on sen sanonut mutta viikon verran se nainen pysyi hiljaa ja siitä se taas alkoi...
On sit niin hankalaa näytellä iloista kun hänen lapset ovat meillä niin puhelin piipittää ja puhelimet soi.Lasten puhelimet onkin aina koko viikonlopun ajan kiinni.
Meillä myös miehen ex soittelee lähes päivittäin. Ihmettelin, että mitä asiaa sillä on joka päivä, mies sanoi heidän lapsista puhuvan. Ovat eronneet jo 8 v. sitten (vaimolla oli ja on uusi mies) ja minä olen vasta tullut kuvioihin.
Lisäksi panettelee lapsilleen minua, minkä päättelen heidän suustaan putoilevista sammakoista. Eivät ole voineen keksiä niitä juttuja itse.
En ymmärrä moista käytöstä, hänellä oli mahdollisuus pitää tämä mies, mutta luopui vapaaehtoisesti.
Meilläkin oli alkuaikoina ongelmia soittelun yms. kanssa, ja silloin keskustelimme miehen kanssa asiasta. Päätimme yhdessä siitä, että milloin alkaa iltaisin "rauhoitettu" aika, jolloin puhelimeen ei enää vastata. Sovimme rajan, ja silloin minunkin oli helpompi kestää "pommitus", kun tiesin, missä vaiheessa iltaa puhelin suljettiin exältä ja alkoi vain meidän kahden aika.
Ajan kuluessa ylimääräiset yhteydenotot vähenivät ja nykyään he ovat yhteydessä vain lapseen liittyvissä asioissa ja silloinkin useimmiten sähköpostitse.
Eli, sopikaa keskenänne pelisäännöt (myös exää voi tiedottaa rajoista)!
... mahtaakohan ex olla ihan terv...
jutun samanlaisesta elämästäni joka jatkuu vielä tänäkin päivänä ja varsinkin nyt on tilanne kärjistynyt kun meilläkin on yhteinen lapsi. Mieheni ei uskalla sanoa exälle mitään, kun tämä aina uhkailee ettei mieheni näe lapsia, ja olemme käyneet sos.tstossa, ja sekään ei auttanut, kaikki keinot on yritetty, ja mikään ei muutu. Mutta vika on miehessäni, hän on niin helvetin "koira" ettei uskalla tälle kommandooralle mitään sanoa, olen muuten muuttanut pois mieheni luota väliaikaisesti, tämä jutun takia. Ja yhteen en palaa ennenkuin jätkä hommaa "munat" itselleen. Inhoittavaa sanoa näin koska rakastan miestäni silti. En paljoa vinkkejä voi sinulle valitettavasti antaa, yritä kaikkesi,ja toivotan kovasti onnea että teidän tilanteenne rauhoittuisi!!!!!
Meillä sama ongelma.
Uusioperhe, aviomieheni, lapseni ja minä asumme yhdessä ja aviomieheni kaksi lasta ovat meillä joka toinen vkonloppu ja joka viikko aina vuorotellen yksi lapsi kerrallaan.
Joka ilta jompi kumpi lapsista soittaa kun on niin ikävä.
Milloin oli jomman kumman sormi jäänyt oven väliin tai jompi kumpi vähän niistelee nenäänsä.
Perheneuvolan ohje. Lapset saavat soittaa joka toinen ilta klo 8 eikä silloin kun ovat menossa nukkumaan.
Äidillä ei voi/eikä saa olla joka päivä jotain asiaa.