ih 475

Tyyppiviat
ehkä vaihteiston toimivuus; jos vaihteet menevät hyvin päälle ja pysyvät päällä eikä mitään ylimääräistä naksutusta ja rohinaa kuuluu, niin OK

ja varaosien saatavuus:

Kaikki osat saa joko käytettynä tai uusina

Parasta siinä on nopeus ja hyvä koppi

Tarkoitat siis Internationalia Perkins-moottorilla. Varaosien kannalta Intikka ei yllä Massikan tasolle. Massikkahan onkin varaosakysymyksessä ylihyvä. Perkins-moottoriin kyllä saa varaosia hyvin. Sama konehan siinä on kuin Massikassa. Joitain eroja on, kuten erilainen pakosarja. Riippunee vähän paikkakunnasta, miten osia Intikkaan on saatavilla. Erikoisempaakin osaa voi traktoriin saada, mutta hinta voi olla valikoiman puutteessa korkea.
Hyvistä puolista voi mainita, kuten edellä jo kerrottu, ilmiömäinen nopeus. Sinne se noin viiteenkymppiin menee. Alamäessä halkokuorman kanssa enemmänkin. Perkins on sitkas vetämään, mutta Intikan ollessa nopea tahtoo veto loppua jyrkempiin ylämäkiin ja joutuu laskemaan vaihteella, pahimpiin kahdella. Vaihto on helppoa, jos vaihteiston synkronointi on kunnossa. Auttaa vähän kaasulla ja vetää vaihteen silmään. Sekuran hytti voi vanhuuttaan irrota kiinnityksistä, osaksi kovasta vauhdista johtuen. Orbitrooli-ohjaus toimii myös hienosti. Ohjaus on nokko kevyttä. Suurin plussa taitaa olla juuri tuo nopeus maantiellä tälle traktorille.
Huonoja puoliakin löytyy. Toinen vaihdekeppi on vähän epäinhimillisesti sijoitettu, sitä saa nyökkiä suuremmilla vaihteilla. Ja jos vaihteistovivut eivät ole justiinsa oikein säädetty, tahtovat mennä jumiin ja kaikkea muuta kivaa. Saman aiheuttaa kuluminen vaiheistossakin. Nostovarret ainakin joissain malleissa niin lyhyet, että saa rautakangen kanssa nostella työkoneita tappeihin. Samoin nostolaite hieman tunnoton käytellä, vaikea säätää korkeutta hyvin. Sekuran hytissä on lämmitys, mutta näköala sivuille aika surkea. Eteen näkee kyllä hyvin. Polttoainetankin korkki on sekurahytillisissä malleissa inhottavassa paikassa. Trattihommiksi menee aina tankatessa, jos ei omista kivaa polttoainekannua. Stefoja traktoriin uusiessa kannattaa olla tarkkana. Äkkinäkemältä sopiva tuumatiiviste voi olla Intikkaan liian väljä, joko kehälle tai akselille. Valskaavat suuremmilla kierroksilla.
Kynnin, niitin, ajoin metsästä puuta, aurasin tietä, linkosin sekä ajoin vielä pitkiä matkoja halkoja 475:lla noin kymmenen vuoden aikana. Oli jo vanha peli silloin. Ennen myymistä laitoin vielä kaikki uudet sähköjohdot ja kävin traktorin läpi. Maalasinkin lopuksi. Raskailla kuormilla, pitkillä matkoilla ja Intikan nopeudella ei heikko 6-kankainen takarengas enää tahdo kestää. Ainoastaan lujakudoksiset renkaat kestävät. Jos runko pettää, ainakin minulla alkoi renkaista kulua vain joka toinen ripa. Ja se joka toinen ripa kului aivan silmissä asfaltilla sitten. Ilmanpaineet olivat kyllä aina oikeat.
Ihan hyvä peli, varsinkin jos paljon joutuu ajamaan maantiellä. Kuskille ei turhan mukava. Hytti äänekäs nopeammilla vauhdeilla, kuulosuojat tarpeen. Hinnat näkyvät olevan yhä kohtuu korkeita. Varaosiakin saanee ihan riittävän hyvin vielä.

Ainaista sammahtelua, moskaa tankissa, tankin putsailua, ilmaamista , sammumista, käyntihäiriöitä........sitä se oli meidän IsännänHarmin viimeiset vuoret. Pitkällä kepillä lähti....oon kuullu jollain muillakin olevan samoja oireita.

Meidän -68 mallin 165 MP-Ferkku oli suunnilleen yhtä nopea. 574-IH oli nopeampi. Mutta Ferkku on edelleen käytössä, toisin kuin IH...

Meillä oli Natikka 5 vuotta/ 1700 tuntia. Raidetangon nivelet meni uusiksi, eipä paljon muuta kulutusosaa mennytkään. Raktori oli ensimmäisiä Sekura-kopillisia, sovitus oli kaukana hyvästä, koetaulun ympärystä vuoti kylmää ilmaa jne.

Ei ikävä oo tullu.

Meillä on kyseinen natikka vm.77 ja ollu itellä vuodesta 85 lähtien ja lukuunottamatta pieniä sähkövikoja se on aina toiminu ku junan vessa.
Välillä sillä on ajettu 5 vuottakin samoilla öljyillä ja lisäämäti ja esim, naftan suodatinta ei ole koskaan vaihdettu mutta aina se vaan käy ja kukkuu ja työt tulee tehtyä. Parhaita puolia on juuri maantie nopeus ja suuri maavara ja ketteryys ainakin metsässä ajettaessa. Ja kyllähän tässä kokoluokassa nelipyttynen kone käy vähä hienommin ku jotku valtion metallin kolmipyttyset ,joissa ei hampaat taho tärinässä pysyä suussa.
Minä voin ainakin suositella natikkaa, koska itsekkin olen monesti ihmetellyt ja puutakoputtanut miten se voi vaan vuodesta toiseen liikkua ja tosiaan muuta huoltoa ei oo juuri tehty ku löpöä tankkiin lisätty.

Tervehdys

475 ja 574 intikoihin saa hyvin vielä osia. Intikan oman moottorin tekniikkaa käytetään vielä vanhimmissa Case traktoreissa. Osat intikoihin ovat edullisia. Ongelmia saattaa tulla, jos etsii osia 574 pikavaihteelliseen malliin varsinkin kytkinkopan seutuun. Puslia joutuu itse sorvaamaan. Traktori on hyvin tekninen ikäisekseen ja kun tottuu käyttämään konetta niin ei raski poiskaan myydä.

Paljoko tuommonen 475 natikka vakiokierroksilla ja -renkailla kulkee? Itsellä käsitys että 44-50km/h. Entäs jos laittaa isommat renkaat?