Työtön ja itsetunto nolla

Onks ketään samassa jamassa, työttömänä?
Musta tuntuu, että elämä vaan rullaa ohi. Oon yrittäny tosi sitkeesti ettiä töitä ja käyny haastatteluissakin, mut kun kerta toisensa jälkeen jää rannalle niin väkisin miettii etten mä kelpaa enää mihinkään. Viime päivinä mua on alkanu itkettää ihan tosta vaan. Nytkin kirjotan tätä silmät punasena.
Nyt joku sanoo et elämässä on muutakin kuin työ, tiedän. Kaikki ei vaan oo niin yksinkertaista eikä kaikki muutenkaan oo niinkuin haluaisin. Tuntuu ettei mulle oo tähän ikään koskaan tapahtunu mitä nyt ihmisille normaalisti elämän myötä tapahtuu. Oon ihan tavallinen siinä missä muutkin, siinä kai vika onkin, en erotu työnhakukilpailussakaan massasta. Oon hyvä työntekijä mutta aina ollut töissä vaan pätkiä. Iän myötä pätkien välit on harventuneet. Eihän vakituistenkaan tarvitse lunastaa työpaikkaansa joka vuosi uudestaan. En jaksa enää selitellä työttömyyttäni, ei sitä ymmärrä jos ei ole itse kokenut. Mietin etten jaksa enää edes yrittää etsiä töitä, olen etsinyt jo kiven ja kannonkin alta. Täytyy osata myös luovuttaa...
13703
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

No, nyt et kyllä luovuta. Mahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon. Voisiko olla, että ala, jolta etsit työtä ei ehkä olisikaan se toiveammattisi. Entä joku muu ammatti. Koskaan ei ole liian vanha opiskelemaan.
Työvoimatoimiston kautta saa myös "työllistämispaikkoja". Vaikka palkka ei ole kummoinen, tapaisit edes uusia ihmisiä, saisit uusia virikkeitä ja ehkä uusia ideoita.

Harrastuksetkaan ei olisi pahitteeksi. Mites kielten opiskelu? Itse aikoinaan menin kansalaisopiston kurssille ja sain käsityökipinän . Nyt opetan itse käsitöitä.

Reipasta mieltä, ja ajattele välillä jotain muuta. Tiedän,että jokainen "normaali" ihminen kaipaa työpaikkaa, mutta käytä tämä aika hyödyksi.

Itse olen tuntiopettaja ja meidät palkataan vain elokuusta toukokuun loppuun! Koskaan ei voi olla varma, minkä verran on seuraavaksi talveksi töitä vai onko lainkaan! Silti olen tehnyt tätä kymmenen vuotta. Kesät käytän opiskeluun ja itseni kehittämiseen. Se on tällä alalla pakko, jos aikoo pysyä työelämässä.

Tsemppia sinulle!

Äänestä

liki 7 v. pätkä töitä. pisimät pätkät oli 1½ vuotta, mutta yleensä sen laki sääteisen 9 kk

sitten vuona 2002 sain elämäni tilaisuuden, työnantaja tarjosi minulle vakipaikkaa, ehdolla että suoritan myös tutkinnon alalle. Niin tein "ammattilaisena" töitä vaihteeksi oppisopimuksella kaksi vuotta ja sain vakipaikan.

koita sinäkin oppisopimuksella vaihtaa alaa. se toimii aika usein ja on taloudellisesti jotenkuten siedettävä vaihtoehto aikuisille.

Äänestä

Kyllä jos tuolla etsimisellä ei työtö ole löytynyt jossakin on perustavaa laatua oleva vika, olen kouluttanut työhön satoja henkilöitä ja kyllä olen huomannut vuosien varrella että on sellaisia henkilöitä jotka eivät sijoitu mihinkään kunnon työhön, et ole ainoa. Pidä päivän askareista kiinni, mielekästä tekemistä,lisää harrastuksia, vointisi mukaan.
Hyvää jatkoa.

Äänestä
  • .. no onhan tuo kouluttamisbisnes toki hyvin työllistävä. pahapuoli että noista sunkin vetämistä "koulutuksista" ei ole hyötyä kuin tyänantajille, lähinnä ilmaistyövoiman ansiosta.

    hyvää jatkoa itsellesikin. Kiinnostaa tosin tietää mitäs sitten hiommailet kun opetustyösi päättyy "tuotannollisista ja taloudellisista syistä" . Menet kait opettamaan oikeaan kouluun??

    Ai niin eihän sinulla ole pätevyyttä opettamiseen... Sorry.

    Mene sitten vaikkapa virkistävälle kurssille jossa opit uusia ja työelämässä välttämättömiä taitoja!!

    Mutta: Pidä päivän askareista kiinni, mielekästä tekemistä,lisää harrastuksia, vointisi mukaan!!!

    Äänestä

  • joopasjoopas kirjoitti:

    .. no onhan tuo kouluttamisbisnes toki hyvin työllistävä. pahapuoli että noista sunkin vetämistä "koulutuksista" ei ole hyötyä kuin tyänantajille, lähinnä ilmaistyövoiman ansiosta.

    hyvää jatkoa itsellesikin. Kiinnostaa tosin tietää mitäs sitten hiommailet kun opetustyösi päättyy "tuotannollisista ja taloudellisista syistä" . Menet kait opettamaan oikeaan kouluun??

    Ai niin eihän sinulla ole pätevyyttä opettamiseen... Sorry.

    Mene sitten vaikkapa virkistävälle kurssille jossa opit uusia ja työelämässä välttämättömiä taitoja!!

    Mutta: Pidä päivän askareista kiinni, mielekästä tekemistä,lisää harrastuksia, vointisi mukaan!!!

    Just toi muakin ärsyttää: kaikenmaailman kurssit ja ilmainen työvoima. Nykymaailma on pullollaan kaikenlaisia tukitöitä niin paljon, että normaali palkkatyö on kohdannut inflaation senkin takia. Kyllä kai yrittäjät ottaa riemulla vastaan ilmaista työvoimaa, jolla voidaan sitten teetättää kaikki v-mäisimmät hommat tai jos ei niitä niin ainakin sama määrä työtä jota muut tekee ja saa siitä palkkaa.

    Tähän joku sanois varmaan että onhan se hyvä että on edes töitä ettei syrjäänny työelämästä. Joo, joo, mutta kai se on aika alentavaa ja työntekijöitä syrjivää jos samasta työstä toinen saa palkkaa ja toinen raataa "ilmaiseksi" jonkun systeemin turvin siitä ilosta että on edes joku paikka minne joka aamu mennä. Kukaan ei kysy millä maksetaan asumismenot ja ostetaan ruokaa jostain ylimääräisestä menosta puhumattakaan. Työtönhän ei saa pitää hauskaa.

    Eiks nuo päättäjäsedät ja tädit tajua, että ois tärkeempää kieltää kaikki tukityöt ja ilmaiset harjoittelupaikat lailla, jonka myötä työttömätkin sais oikeita töitä. Mitä kursseihin tulee niin ne on päivähoitopaikkoja, nimimerkillä kokemusta on. Jollakin kurssilla emme saaneet edes opetusta vaan kävimme aamulla aina katsomassa tapahtuuko tänään mitään vai lähdetäänkö heti kotiin.

    Ei työtön ole aivoton. Eikä harrastukset voi kompensoida työtä.

    Äänestä

Joka yrittää jo kulkea salaa kaupassakin, ettei tarvitse vastata kysymykseen: Oletko nyt ollut missään töissä? Olen käynyt kaksi työllistämiskurssia peräkkäin, että olis jotain sisältöä päivään muutakin kuin kotihommia. Lapset ovat isoja joten kotityöt ehtisi muutenkin tehdä. Jotenkin tuntuu että työttömyyteni on aiheuttamassa minulle masennusta. Perusluonteeltani olen iloinen ihmisten kanssa toimeentuleva joten tämä olotila on mielenterveydelleni suurta myrkkyä. Työharjoitteluissa olen ollut eri paikoissa ja täten kokeillut eri aloja , mutta ei vain ole tärpännyt. Tunnen itseni aivan turhaksi ihmiseksi. Tätä on nyt jatkunut 3-vuotta.

Äänestä

ottaisit lehden jakamista
mutta ei sulle taida semmonen kelvata

Äänestä
  • Työpaikka oli"virallisesti" ilmoitettuna mol.fi sivulla. Ko. pizzeria, joka tarvitsi esitteidensä jakajaa isohkolle alueelle pk-seudulla.
    Menin poikani mukaan työhaastatteluun ja lupasin työnantajalle, että otan henk.koht. myös vastuun siitä, että poikani kyllä hoitaa annetun jakotehtävän tai muuten minä teen sen.
    Työantaja oli hyvin tyytyväinen ja niinpä poikani aloitti samantien!

    Työnantaja ojensi hänelle fillarin tarakalle sopivan repun, joka sisälsi 400 kpl A4:n kokoista mainosta. Hän antoi myös kartan, johon oli merkitty tiet ja talot joihin mainokset pitäisi sinä päivänä saada jaettua.

    Poika lähti ajoon. Kun hän oli ajanut pyörällään ja jakanut n. 300 mainosta, hän huomasi olevansa pizzerian lähellä ja päätti poiketa pyytämässä lasin vettä jaksaakseen jatkaa. Oli, nimittäin, kunnon hellepäivä.

    Istuuduttuaan juomaan ja hengahtäessään n. minuutin, tuli pomo yllättäin sanomaan ettei tarvitse enää lähteä kun on noin kuuma päivä. Sitten hän antoi palkkaa kokonaista 2 euroa.

    Poika oli aivan äimän käkenä: tehtiinkö tässä nyt pilaa hänestä? Pomo alkoi hätistämään poikaa pois pizzeriasta ja sanoi että jos et ole tyytyväinen, ei tarvitse enää tulla!

    Kun poika kotiutui, syöksyin kuin ohjus pizzeriaan. Mies vain naureskeli ja sanoi ettei tunne meitä ollenkaan.
    Oli vielä virka-aika joten soitin samantien työvoimatoimistoon. Virkailija kuunteli asiani mutta sanoi, että sellaisiahan ne taitaa kaikki meidän sivuillamme olla mutta ei niitä kieltää ilmoittamastakaan!

    Hei haloo?! Työvoimaviranomainen on siis tumput suorana kun kaikenmaailman mukamas-työnantajat ilmoittelee?

    Aloin oikein tosissaan katsella millaisia paikkoja valtion laitos meille esittää: on alastonmalleja, mainosjakajia, ilmaislehtien jakajia, esitteiden jakajia, ja ylipäätään kaikenlaisia mukamas-työpaikkoja.

    Ei ihme että näyttää siltä, että mol.fi suorastaan pursuaa avoimia paikkoja mutta kukaan ei siis valvo, mitä ne oikeasti on....

    Joten yhdenkään työttömän ei todella pitäisi ottaa heiltä vastaan enää mitään paskaa, turhanpäiväisiä kursseja ja haastatteluihin menemiskäskyjä työpaikkoihin, joissa ei makseta palkkaa.

    Äänestä

en kelpaa enää mihinkään. Älkää tulko sanoon ett mee kouluun: pätkien ohessa hankin jo 3 ammattitukintoa ja vahvistin kieltenosaamista ja sain niistäkin tasotodistukset.
Omaan 6 eri ammattia ja kun haen paikkoja, en kelpaa hakemaani työhön vaan pätemättömämmät otetaan tilalle vaikka ilmoituksissa olisi painotettu kokemuksen ja koulutuksen tärkeyttä! Tiedän ja tunnen tapauksen kun ylitseni viimeksi käveltiin ja paikkaa otettiin ihminen, jolla ei ole ko. alan kokemusta lainkaan ja ylipäätään työkokemustakin oli ehtinyt kertoa koko elämän ajalta vain ½ v. henkilö oli myös sanonut, ettei ajatellut sitoutua vakituiseksi koska hakee yliopistoon syksyksi 2006.

Eli, turha tulla sanomaan etä vanhempien kokemusta arvostetaan. Turha lässyttää, että haluatte työhön sitoutuvan koska aiotte muka palkata vakkariksi. Ette te sitä tee.
Ei teitä kiinnosta onko ihminen 100% terve ja hyväkuntoinen ja päihteetön. te rekrytoijat haluatte itsenne kaltaisia. Te olette yleensäkin aika nuoria ja siis palkkaatte nuoria.

Ja ensi kuussa alatte palkkaamaan vissiin baltteja....

Äänestä

Saahan sitä valittaa, jos ei haluu tehdä töitä.
Lehdenjakajan puuhalla voi hankkia ihan hyvät
palkat. Ei lehdet ole epärehellisiä vaan maksavat
sovitun palkan. Työttömät on yleensä niin nirsoja,
ettei niille kelpaa kuin helppo työ, josta saa
paljon palkkaa.

Äänestä

Luin kommenttejanne ja jotenkin "pelkäsinkin" että sieltä tulee jotain tuommoisia heittoja:
- saa valittaa, jos ei haluakaan tehdä töitä
- työttömät on nirsoja ja haluavat vain paljon palkkaa
- mene jakamaan vaikka lehtiä
- jossain on perustavaa laatua oleva vika, jos et saa töitä
- vaihda alaa
Haluan kertoa vielä, että jokaisella on joku ala, josta on kiinnostunut, jossa työtä tekemällä tuntee itsensä tarpeelliseksi ja nauttii todella työstään. Olen kouluttautunut lisää että pärjäisin työmarkkinoilla (joskaan en ole akateemisesti koulutettu).

En ole työtä vieroksuva vaan haluaisin ihan tosissani tehdä työtä. Työn suhteen en ole nirso vaan suostuisin tekemään lähes mitä vaan mikä sivuaakaan omaa alaani ja suurista palkoista en edes haaveile.

Lehdenjaostakin on kokemusta 2,5v. ja se oli ihan kivaakin, suurista palkoista en menisi sanomaan mutta toimeen tuli jollain lailla. Pitemmän päälle sitä kuitenkin haluaa tehdä työtä mihin on kouluttautunut. Huomaan työhaastatteluissa, että näihin muun alan hommiin puututaan tyyliin etkö haluakaan tehdä oman alan töitä. Ei siitä ole kyse vaan ettei niitä yksinkertaisesti ole. Tai onhan niitä, mutta jokaista työpaikkaa hakee vähintään sata hakijaa. Joskus luulin, että kun on edes jossain työssä niin sekin on plussaa, mutta se onkin musta vaate työhönottajalle.

Joku kertoi kokemuksistaan että työttömyys on myrkkyä mielenterveydelle, olen samaa mieltä. Itsekin olen perusluonteeltani positiivinen, iloinen ja elämänmyönteinen, mutta väkisinkin tilanne vetää suunpielet alaspäin ja alkaa myös jossainmäärin vältellä ihmisiä ettei tarvitsisi selitellä työttömyyttään.

Äänestä
  • Tuollaiset kommentit tulivat
    juuri niiltä, joita asia ei ole
    liipannut itseään.. liian liki.. :(
    Elikäs, heillä on itsellään aina ollut,
    selusta "jotenkin" turvattuna ja
    todellisesta työttömyydestä,
    tuskin minkään laista kokemusta.. ;)

    Kahdeksankymmentä luvulla oli,
    työntekijän markkinat..
    Kävelit ovesta sisään kysymään töitä,
    niin olisit saanut aloittaa, niiltä
    jalan sijoiltasi, piti toppuutella..
    että jos "vasta" huomenissa.. :)

    Nykyisin on toisin.. satoja hakemuksia,
    tuhansia hakijoita, siihen yhteen
    paikkaan ja sitten vielä, kaiken maailman
    testit päälle.. :(
    Unohtamatta esim. ikärasismia, mikä on
    todella todellisuutta ja työnantajan,
    suurta tyhmyyttä, mitä voin vain hämmästellä.. :(

    Nokian slougan..
    Upee, nopee ja kapee.. :DDD
    Muita ei kelpuuteta.. lastentarhaan.. :DDD

    Työnantajan markkinat ja mitä raaimmalla
    tavalla, ihminen ei merkkaa mitään, vain
    tulos tai ulos.. :(
    Osingot ja suunnaton ahneus, mitä tai ketä,
    sitten lopultakaan hyödyttämään?..

    Kas kun, noita ahneudella saatuja voittoja,
    ei saa lopppumetreillä mukaansa, kuolinpaitaan
    kun ei oo ommeltu taskuja.. :DDD

    Mistähän oikein johtuu, nykyisin niin muoti -
    ilmiönä oleva, täysin väärä käsitys, etteikö
    työttömänä oleva ihminen, muka haluaisi tehdä
    töitä? tai on mukamas nirso?.. :(

    Ihmisten kyky asettua toisen ja varsinkin sen
    ahdingossa olevan asemaan, on jotenkin pahasti
    pielessä.. :( Ennenkuin, joutuu itse samaan
    tilanteeseen ja se "kenties" opettaa ns.
    kantapään kautta, kuinka asiat todellisuudessa
    ovatkaan.. :(

    Tiedätkös, jotta siulla on kaikki, realiteetit
    ja arvot ihan ootringissa.. :)))

    Itsekkin työttömyyden kokeneena, tiedän tasan
    tarkkaan, mistä kirjoitat ja mitkä siun
    tunnelmasi ovat.. mutta..

    Jatka sitkeästi eteenpäin, kyllä se sinullekkin
    löytyy sellainen työpaikka, missä työnantajasi
    on kilpailijoitaan viisaampi.. :)

    Suupielet.. leveään hymyyn..
    älä lannistu latteuksista..
    ja Hyvää Vappua Sinulle.. :))

    Ja, arvostelijat muistakaa..

    Matto voidaan nykäistä,
    teidänkin jalkojenne alta..
    nopeammin kuin huomaattekaan.. ;))

    Olkaahan tarkkoina siel.. ;))

    Nykysin, kaikki on kaupan,
    kunhan hinnasta päästään sopuun...

    No,joko se ensimmäinen nukahti?.. :DDD

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


out of everything kirjoitti:

Onks ketään samassa jamassa, työttömänä?
Musta tuntuu, että elämä vaan rullaa ohi. Oon yrittäny tosi sitkeesti ettiä töitä ja käyny haastatteluissakin, mut kun kerta toisensa jälkeen jää rannalle niin väkisin miettii etten mä kelpaa enää mihinkään. Viime päivinä mua on alkanu itkettää ihan tosta vaan. Nytkin kirjotan tätä silmät punasena.
Nyt joku sanoo et elämässä on muutakin kuin työ, tiedän. Kaikki ei vaan oo niin yksinkertaista eikä kaikki muutenkaan oo niinkuin haluaisin. Tuntuu ettei mulle oo tähän ikään koskaan tapahtunu mitä nyt ihmisille normaalisti elämän myötä tapahtuu. Oon ihan tavallinen siinä missä muutkin, siinä kai vika onkin, en erotu työnhakukilpailussakaan massasta. Oon hyvä työntekijä mutta aina ollut töissä vaan pätkiä. Iän myötä pätkien välit on harventuneet. Eihän vakituistenkaan tarvitse lunastaa työpaikkaansa joka vuosi uudestaan. En jaksa enää selitellä työttömyyttäni, ei sitä ymmärrä jos ei ole itse kokenut. Mietin etten jaksa enää edes yrittää etsiä töitä, olen etsinyt jo kiven ja kannonkin alta. Täytyy osata myös luovuttaa...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu