8.9.02 sunnuntai, Tilos, Livadia
Lauantai-iltana ostimme Rodoksen satamasta voucherit Tilokselle menevään katamaraaniin hintaan 18.50€/hlö.
Aamulla oli satamassa porukkaa odottamassa laivojen lähtöä päiväretkelle Symin saarelle. Vaihdoimme voucherimme laivalipuiksi, ja kävin kuuntelemassa hetken kirkon ovella aamuhartautta. Olikin upea kirkko sisäpuolelta!
Kun katamaraani tuli laituriin, syntyi heti tungosta sisäänpääsyn eteen, vaikka laivassa oli yllin kyllin tilaa. Matka Tilokselle kesti 1½ tuntia ja oli melkoista kyytiä. Yritin pysytellä hereillä ja seurata matkailuvideota Tiloksesta, mutta huonosti nukutun yön jälkeen silmät painuivat väkisinkin kiinni.
Tiloksen satamassa on koppi, josta voi varata majoituksen. Sen vieressä on suuri taulu, jossa on kuvat hotelleista ja studioista. Ensin valitset haluamasi majoituskohteen, sen jälkeen sinulle kerrotaan, onko tilaa ja mikä on hinta. Systeemi ei oikein houkutellut meitä ja päätimme etsiä itse majapaikkamme. Satama oli kuuma pätsi, jota ympäröivät vuoret suojasivat. Vaikutti varsin viehättävältä paikalta. Marketteja oli kolme, tavernoja ja kahviloita useampiakin. Yllättävän paljon, kun ajattelee, että Tiloksella on asukkaita alle 300 ja heistä suurin osa asuu saaren pääkaupungissa Megalo Horiossa.
Kävelimme tietä, joka myötäili pikkukivistä rantaa, aina kirkolle asti, siitä seurasimme opasteita Rooms to let Georgiaan. Kävimme ensin kysymässä huonetta Georgian yläpuolella olevasta apartementoksesta, jossa oli useampia kerroksia, mutta se oli täyteen buukattu. Georgian pihalla täti huhuili meille ja kävimme katsomassa, mitä hänellä on tarjota. Talosta oli valmiina vain alakerta eikä huoneissa ollut keittomahdollisuutta, onneksi sentään vedenkeitin, jääkaappi ja propeli katossa. Huone oli todella siisti ja talon piha rehevä ja kukkia täynnä. Otimme huoneen kahdeksi yöksi hintaan 50€.
Tyhjensin rinkan ja kävelimme takaisin kylän keskustaan, emmehän olleet vielä syöneet kuin jogurtit. Sunnuntaista johtuen leipomo oli kiinni eikä marketeissakaan ollut tuoretta leipää, joten istuimme sataman yläpuolella olevaan pikkukahvilaan syömään. Tilasimme tsatsikia, tonnikalamössöä ja pizzan. Samaan kahvilaan tuli syömään purjeveneellinen suomalaisia miehiä, jotka syötyään jatkoivat heti matkaansa.
Syötyämme haimme marketista aamujogurtit ja juotavaa jääkaappiin ja palasimme mutkitellen Georgiaan. Iltapäivä kului lepäillen, kirjoitellen ja pikkupyykkiä pesten. Keitimme kahvit ja ihmettelimme sen outoa makua. Etukäteen tiesimme, että Kalymnoksella tulee hanasta suolaista vettä, mutta niin tuli Tiloksellakin.
Aurinko laski vuorten taakse ja väritti vastapäiset vuoret punertaviksi. Istuimme parvekkeellamme aperitiiveilla ilman mitään kiirettä. Seurasimme paikallisten ja turistien vaellusta kohti keskustan tavernoja. Tilos tuntuu olevan italialaisten suosiossa, muutama mummeli pysähtyi meillekin juttelemaan, ties mitä.
Pimeässä illassa, kirkkaan tähtitaivaan alla kävelimme alas kirkolle ja sen ohi Taverna Michalikseen. Tilasimme salaatin, musakan ja kreikkalaisen lautasen. Istuimme pitkään ja nautimme hyvästä ruuasta, leppeästä ilmasta, puheensorinasta ja kylän elämästä ympärillämme.
Kun palasimme Georgiaan ja istahdimme vielä hetkeksi parvekkeelle, katosivat sähköt koko Livadiasta. Olin juuri ehtinyt sytyttää kynttilät parvekkeelle. Lisäsin niitä myös kylpyhuoneeseen ja huoneeseemme.
9.9.02 maanantai
Ainoastaan jotkut satunnaiset mopon pärinät ja koirien haukunta häiritsivät yöuntamme. Oli sopivan viileää kun olimme jättäneet parvekkeenoven ja ikkunan raolleen. Katossa oleva propeli ei tietenkään toiminut ennen kuin seitsemän jälkeen, kun sähkökatko loppui.
Sähkökatkon takia leipomossa ei ollut vielä tuoretta leipää, sen korvikkeeksi söimme rasvaiset kinkkupiiraat. Kahvin keitimme tällä kerralla pulloveteen.
Italialaiset valuivat parvekkeemme ohi kohti rantaa, saamaan päivittäistä rusketusannostaan.
Suunnittelimme päivän ohjelmaa; ensimmäiseksi pitää käydä tarkistamassa lauttayhteys Kalymnokselle. Ehdotin, että kävelemme Megalo Horioon, kartan mukaan sinne on kuutisen kilometriä. Takaisin voimme tulla bussilla, jos siltä tuntuu.
Syötyämme aamiaisen rasvasimme itsemme myös ulkopuolelta ja kävelimme keskustaan. Rannasta lunastimme lauttaliput huomiseksi Kalymnokselle (7€/hlö). Ostimme mukaan vettä ja lähdimme kävelemään paahtavaa, mäkistä maantietä Megalo Horioon. Matkaan kului tunti ja vartti. Ei ollut nimestään (Suuri kylä) huolimatta koolla pilattu "kaupunki". Otimme Amstelit kylän ainoassa tavernassa. Kävelimme kylän rinteessä olevat kujaset ylös kirkolle asti ja otin ensimmäisen filmirullan loppuun. Tuli mieleen Symin lukuisat raput ja kapeat kujat. Kaunista, ja hiljaista. Tutkittuamme kaikki mahdolliset kuvakulmat palasimme tavernaan kysymään bussiaikataulua. Seuraava bussi Livadiaan lähtisi 14.45 joten meillä oli aikaa syödä kevyt lounas. Bussi kiersi Agios Antonios ja Plaka Beachin, joista molemmista nousi kyytiin muutama matkustaja. Eipä menetetty mitään kun jätimme ne rannat käymättä. Bussikyyti maksoi euron per nuppi.
Kävimme Georgiassa vaihtamassa uikkarit päälle ja kävelimme kirkon viereiselle rannalle. Samalla löysimme Lonely Planetin suositteleman Sofia's Tavernan, johon päätimme mennä illalla syömään. Merivesi oli ihanan lämmintä ja kristallinkirkasta. Annoimme tuulen kuivattaa ihomme (miksi tehdä turhaa pyyheliinapyykkiä?) ja kävelimme kaupan kautta Georgiaan suihkuun ja siestalle.
Lähdimme Sofiaan vasta kun aurinko oli kadonnut kokonaan näkyvistä. Kävelimme sataman kautta, sieltä oli juuri lähtenyt joku autolautta ja laiturissa oli vielä pienempi parkissa.
Sofia's oli maanantaista huolimatta aivan täynnä. Ulkopöytiä oli lisätty tavernan sivuille, sieltä löytyi meillekin paikka ja tilasimme tonnikalamössöä (nam!), juvetsia ja kanaa. Kokeilimme talon punaviiniä, ei ollut mitään erikoista. Kanakin oli vähän liian kuivaa.
Kävelimme hissukseen keskustan kautta Georgiaan. Istuimme vielä hetken parvekkeella, otimme pienet tiukat retsinat ja seurasimme italialaisten meno- paluuliikennettä.
10.9.02 tiistai
Nukuimme pitkät yöunet, satunnaiset kulkijat välillä herättivät meidät. Aamulla Livadian yläpuolella pörräsi helikopteri pitäen kovaa meteliä. Tuli ihan leffaefektit mieleen (joko se USA-Irak -sota oli syttynyt?).
Uikkarit päälle ja uimaan. Leipomosta parit leivät aamiaista ja eväitä varten. Suihkut, aamiainen ja pakkaaminen. Kulutimme aikaa kirjoittelemalla ja otimme lähtöouzot helteisellä ( 31), onneksi kuitenkin varjoisalla parvekkeellamme. Kävelimme kantamuksinemme keskustaan odottamaan lautan saapumista.
Nissos Kalymnos -autolautta lähti 13.35 ja istuimme yläkannelle. Lautta poikkesi Nisyrokselle ja suurin osa rinkkareissaajista jäi pois kyydistä. Olikin hauskan näköinen saari, harmi ettei aika riittänyt siellä poikkeamiseen. Sää oli utuinen ja aurinko lähenteli jo taivaanrantaa kun lähestyimme Kalymnosta.
Kalymnoksella taitaa olla ostajan markkinat syyskuussa. Majoituksen tarjoajat hyökkäsivät matkustajien kimppuun heti kun pääsimme ulos lautalta.
Lauantai-iltana ostimme Rodoksen satamasta voucherit Tilokselle menevään katamaraaniin hintaan 18.50€/hlö.
Aamulla oli satamassa porukkaa odottamassa laivojen lähtöä päiväretkelle Symin saarelle. Vaihdoimme voucherimme laivalipuiksi, ja kävin kuuntelemassa hetken kirkon ovella aamuhartautta. Olikin upea kirkko sisäpuolelta!
Kun katamaraani tuli laituriin, syntyi heti tungosta sisäänpääsyn eteen, vaikka laivassa oli yllin kyllin tilaa. Matka Tilokselle kesti 1½ tuntia ja oli melkoista kyytiä. Yritin pysytellä hereillä ja seurata matkailuvideota Tiloksesta, mutta huonosti nukutun yön jälkeen silmät painuivat väkisinkin kiinni.
Tiloksen satamassa on koppi, josta voi varata majoituksen. Sen vieressä on suuri taulu, jossa on kuvat hotelleista ja studioista. Ensin valitset haluamasi majoituskohteen, sen jälkeen sinulle kerrotaan, onko tilaa ja mikä on hinta. Systeemi ei oikein houkutellut meitä ja päätimme etsiä itse majapaikkamme. Satama oli kuuma pätsi, jota ympäröivät vuoret suojasivat. Vaikutti varsin viehättävältä paikalta. Marketteja oli kolme, tavernoja ja kahviloita useampiakin. Yllättävän paljon, kun ajattelee, että Tiloksella on asukkaita alle 300 ja heistä suurin osa asuu saaren pääkaupungissa Megalo Horiossa.
Kävelimme tietä, joka myötäili pikkukivistä rantaa, aina kirkolle asti, siitä seurasimme opasteita Rooms to let Georgiaan. Kävimme ensin kysymässä huonetta Georgian yläpuolella olevasta apartementoksesta, jossa oli useampia kerroksia, mutta se oli täyteen buukattu. Georgian pihalla täti huhuili meille ja kävimme katsomassa, mitä hänellä on tarjota. Talosta oli valmiina vain alakerta eikä huoneissa ollut keittomahdollisuutta, onneksi sentään vedenkeitin, jääkaappi ja propeli katossa. Huone oli todella siisti ja talon piha rehevä ja kukkia täynnä. Otimme huoneen kahdeksi yöksi hintaan 50€.
Tyhjensin rinkan ja kävelimme takaisin kylän keskustaan, emmehän olleet vielä syöneet kuin jogurtit. Sunnuntaista johtuen leipomo oli kiinni eikä marketeissakaan ollut tuoretta leipää, joten istuimme sataman yläpuolella olevaan pikkukahvilaan syömään. Tilasimme tsatsikia, tonnikalamössöä ja pizzan. Samaan kahvilaan tuli syömään purjeveneellinen suomalaisia miehiä, jotka syötyään jatkoivat heti matkaansa.
Syötyämme haimme marketista aamujogurtit ja juotavaa jääkaappiin ja palasimme mutkitellen Georgiaan. Iltapäivä kului lepäillen, kirjoitellen ja pikkupyykkiä pesten. Keitimme kahvit ja ihmettelimme sen outoa makua. Etukäteen tiesimme, että Kalymnoksella tulee hanasta suolaista vettä, mutta niin tuli Tiloksellakin.
Aurinko laski vuorten taakse ja väritti vastapäiset vuoret punertaviksi. Istuimme parvekkeellamme aperitiiveilla ilman mitään kiirettä. Seurasimme paikallisten ja turistien vaellusta kohti keskustan tavernoja. Tilos tuntuu olevan italialaisten suosiossa, muutama mummeli pysähtyi meillekin juttelemaan, ties mitä.
Pimeässä illassa, kirkkaan tähtitaivaan alla kävelimme alas kirkolle ja sen ohi Taverna Michalikseen. Tilasimme salaatin, musakan ja kreikkalaisen lautasen. Istuimme pitkään ja nautimme hyvästä ruuasta, leppeästä ilmasta, puheensorinasta ja kylän elämästä ympärillämme.
Kun palasimme Georgiaan ja istahdimme vielä hetkeksi parvekkeelle, katosivat sähköt koko Livadiasta. Olin juuri ehtinyt sytyttää kynttilät parvekkeelle. Lisäsin niitä myös kylpyhuoneeseen ja huoneeseemme.
9.9.02 maanantai
Ainoastaan jotkut satunnaiset mopon pärinät ja koirien haukunta häiritsivät yöuntamme. Oli sopivan viileää kun olimme jättäneet parvekkeenoven ja ikkunan raolleen. Katossa oleva propeli ei tietenkään toiminut ennen kuin seitsemän jälkeen, kun sähkökatko loppui.
Sähkökatkon takia leipomossa ei ollut vielä tuoretta leipää, sen korvikkeeksi söimme rasvaiset kinkkupiiraat. Kahvin keitimme tällä kerralla pulloveteen.
Italialaiset valuivat parvekkeemme ohi kohti rantaa, saamaan päivittäistä rusketusannostaan.
Suunnittelimme päivän ohjelmaa; ensimmäiseksi pitää käydä tarkistamassa lauttayhteys Kalymnokselle. Ehdotin, että kävelemme Megalo Horioon, kartan mukaan sinne on kuutisen kilometriä. Takaisin voimme tulla bussilla, jos siltä tuntuu.
Syötyämme aamiaisen rasvasimme itsemme myös ulkopuolelta ja kävelimme keskustaan. Rannasta lunastimme lauttaliput huomiseksi Kalymnokselle (7€/hlö). Ostimme mukaan vettä ja lähdimme kävelemään paahtavaa, mäkistä maantietä Megalo Horioon. Matkaan kului tunti ja vartti. Ei ollut nimestään (Suuri kylä) huolimatta koolla pilattu "kaupunki". Otimme Amstelit kylän ainoassa tavernassa. Kävelimme kylän rinteessä olevat kujaset ylös kirkolle asti ja otin ensimmäisen filmirullan loppuun. Tuli mieleen Symin lukuisat raput ja kapeat kujat. Kaunista, ja hiljaista. Tutkittuamme kaikki mahdolliset kuvakulmat palasimme tavernaan kysymään bussiaikataulua. Seuraava bussi Livadiaan lähtisi 14.45 joten meillä oli aikaa syödä kevyt lounas. Bussi kiersi Agios Antonios ja Plaka Beachin, joista molemmista nousi kyytiin muutama matkustaja. Eipä menetetty mitään kun jätimme ne rannat käymättä. Bussikyyti maksoi euron per nuppi.
Kävimme Georgiassa vaihtamassa uikkarit päälle ja kävelimme kirkon viereiselle rannalle. Samalla löysimme Lonely Planetin suositteleman Sofia's Tavernan, johon päätimme mennä illalla syömään. Merivesi oli ihanan lämmintä ja kristallinkirkasta. Annoimme tuulen kuivattaa ihomme (miksi tehdä turhaa pyyheliinapyykkiä?) ja kävelimme kaupan kautta Georgiaan suihkuun ja siestalle.
Lähdimme Sofiaan vasta kun aurinko oli kadonnut kokonaan näkyvistä. Kävelimme sataman kautta, sieltä oli juuri lähtenyt joku autolautta ja laiturissa oli vielä pienempi parkissa.
Sofia's oli maanantaista huolimatta aivan täynnä. Ulkopöytiä oli lisätty tavernan sivuille, sieltä löytyi meillekin paikka ja tilasimme tonnikalamössöä (nam!), juvetsia ja kanaa. Kokeilimme talon punaviiniä, ei ollut mitään erikoista. Kanakin oli vähän liian kuivaa.
Kävelimme hissukseen keskustan kautta Georgiaan. Istuimme vielä hetken parvekkeella, otimme pienet tiukat retsinat ja seurasimme italialaisten meno- paluuliikennettä.
10.9.02 tiistai
Nukuimme pitkät yöunet, satunnaiset kulkijat välillä herättivät meidät. Aamulla Livadian yläpuolella pörräsi helikopteri pitäen kovaa meteliä. Tuli ihan leffaefektit mieleen (joko se USA-Irak -sota oli syttynyt?).
Uikkarit päälle ja uimaan. Leipomosta parit leivät aamiaista ja eväitä varten. Suihkut, aamiainen ja pakkaaminen. Kulutimme aikaa kirjoittelemalla ja otimme lähtöouzot helteisellä ( 31), onneksi kuitenkin varjoisalla parvekkeellamme. Kävelimme kantamuksinemme keskustaan odottamaan lautan saapumista.
Nissos Kalymnos -autolautta lähti 13.35 ja istuimme yläkannelle. Lautta poikkesi Nisyrokselle ja suurin osa rinkkareissaajista jäi pois kyydistä. Olikin hauskan näköinen saari, harmi ettei aika riittänyt siellä poikkeamiseen. Sää oli utuinen ja aurinko lähenteli jo taivaanrantaa kun lähestyimme Kalymnosta.
Kalymnoksella taitaa olla ostajan markkinat syyskuussa. Majoituksen tarjoajat hyökkäsivät matkustajien kimppuun heti kun pääsimme ulos lautalta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.