Tässä vähän leikkimielinen juttu vakavasta asiasta. Ota litran juomapullo ja laita se kyljelleen ja piirrä siihen viiva pitkittäin. Siinä on tie ja keskiviiva. Ota sitten pieni leikkiauto ja aseta se "ajokaistalle". Niin mitä tapahtuu? Ei taida auto pysyä kaistalla. Tällä jutulla halusin leikkimielisesti osoittaa suomessa käytetyn tieprofiilin vaikutuksen tieltäsuistumisiin. Suomessa käytetään muihin maihin verrattuna erittäin suuria sivuttaiskallistuksia. Väitän että merkittävä syy Konginkankaan onnettomuuteen oli tien ylisuuri sivuttaiskallistus yhdistettyä likkaaseen tiehen.
Tieltäsuistumiset
yksi syy
213443
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Jos täysperävaunurekalla ajetaan täysin tasaisella tiellä täydessä lastissa 120km/h liukkaalla tiellä, ei perävaunu taatusti pysy vakaana ja omalla kaistalla. Se heijaa jo paljon pienemmillä nopeuksilla jopa sulalla tielläkin.
Heijausriski kasvaa nopeuden mukaan ja jyrkästi.
Nopeus on siis se "komponentti" jolla on suurin vaikutus tuohon heijausliikkeeseen.
Jos tuo (Konginkankaan rekka) olisi seissyt paikallaan ei mitään olisi tapahtunut, nopeuden noustessa onnettomuusominaisuudet kasvaa pelijäisellä tiellä rajusti.
Kannattaa myös miettiä perävaunujen renkaiden kuntoa.
Kitkakerroin pitäisi perävaunun renkaissa olla huomattavasti suurempi kuin vetoautossa.
Olisiko kevyt nastoitus järkevä vaihtoehto perävaunussa. Riittäisikö nastoitus pelkästään ulommaisiin renkaisiin.
Olisiko "kitkakuvioille" tehtävä uusia määräyksiä talviajoon ja kiinitettävä suurempaa huomiota renkaan kumilaatuun niitä valmistettaessa.
Pinnoitettu rengas ei aina ole se turvallisin.
Kuorma-autojen renkaathan pinnoitetaan useampaankin kertaan.
Mitä teiden sivuttaiskallistuksiin tulee, niin en usko sen olevan haitalline.
Pitää muistaa Suomen ilmasto, talvella lunta ja jäätä, routa myllää teitä epätasaiseksi.
Suomen tieverkkohan on suurimmaksi osaksi kapeaa "ränniä" jos verrataan vaikka Saksaan.
Nopeudet ovat kuitenkin kohtalaisen suuria.
Jos tie olisi liian tasaista olisi yhteentörmäyksen riski moninkertainen jo pelkkien rekkojen huojuntaominaisuuksien vuoksi.
Aina ei jää montaakan senttiä väliä vastaantulevaan yhdistelmään, "hiiuskarvan varassa monesti".
Yhteenvetona voi todeta turvallisuuden lisäykseksi:Nopeus, renkaiden kitkakerroin, kuorman painojakauma
et käsittänyt asiaani yhtään
yleensä alalla olleet tietävät ettei kyseisiä yhdistelmiä ole olemassa josta kirjoitit??
se perävaunu pysyy talvikelissäkin yli 120km/h nopeudella täysin veturin ajolinjoilla.mutta on paljon semmoisia seikkoja mitä ei heti hokaa mikä siihen kulkuvakauteen vaikuttaa.pv:n jousitus/iskunvaimentimet.oikeat rengaspaineet/renkaat.ja kaikkein eniten varsinaisen perävaunun kuulakehän kunto.!!!se on vaikka unehtunu viime vuoden rasvaamati tai rasvari epäkunnossa.jos vehkeet norjassa kunnossa eikä takeltele ni 120km/aivan turvallinen matkanopeus nykyrekoille.ennenki ajettiin niin eikä ollu absia eikä muita hienouksia
mitä isompi massa sen parempi pito.1200 kg painava nissan vakiorenkailla !ja 12300 kg painava kuorma-auto!jos talvella nissanin perään saman painoinen perävaunu ni ei lähetä mihinkään.jos kuorma-autoon kytketään samanpainoinen perävanu ni lähetään.ehkä tämä alkuasetelma olis hyvä muistaa kun perävaunujen maximipainoja lasketaan.fysiikan laki on ihmeelinen.joskus muutaman asteen kallistuma riittää paikoileen pysäytettyä yhdistemää siirtämään sivusuunnassa.siihen ei tarvi edes sivutuulta.lämpimät renkaat ja sopiva alusta/ympärisön lämpötila ratkaisevat.
kuorman painoisteellä kova vaikutus.palansse ok.jos taka/etupainoinen ni ei hyvä.
Tuohon kun kirjoitat, että jos kyseinen yhdistelmä olisi ollut paikallaan, niin mitään ei olisi tapahtunut. Todennäköisesti, jos ajoneuvo olisi pysäytetty siihen lämpimillä renkailla, niin tien kallistuksesta johtuen se olisi saattanut lähteä valumaan paikaltaan, riippuen jääkalvon paksuudesta eli ennättääkö rengas sulattaa jään altaan puhki vai ei. Liukkaalla kelillä liikuttaessa raskaalla ajoneuvolla pitää olla hieman laajempi katsantokanta liikkumisessa ja varsinkin pysähtymisessä ja pysäköinnissä, kuin jos tonnin henkilöpirssiä ajettaisiin. On myös tutkailtava ympäristöä ja sen muotoa sekä muistettava, että mihin pysähtyykin, niin siitä pitää päästä myös uudelleen liikkeelle.
Säiliökuski kertoo:Suurin syy näihin onnettomuuksiin on..painoa 60000+- ,Rahtiauto jossa hyvät ajo-ominaisuudet! Mutta lähdeppä säiliöautolla vetämmään liukkaalla kelillä nuppi 25000,pv 35000kg/korkeat säiliöt/säiliöitten täyttöaste alle 80%(vaikkakin laiton mutta joutuu käytännössä ottaan)niin kyllä siinä huomaa milloin on liukas,kainalot on sen verran hiessä! 15-20v kokemuksella olen huomannut että kyllä rahti auto on ilmaantunut persuuksiin vaikka keli ei todellakaan sitä sallisi!! Elikkä varoitusta ei tule,ennen kuin fysiikan laki todellakin puuttuu peliin???
Ja miltähän kohtaa tuo alle 80% täytösaste on laiton?
Säiliön täyttö aste on alle 20% tai 80% ei siltä väliltä pytyn koosta riippun en nyt heti muista sitä pytyn kokoo kertokaa kuka muistaa/tietää...
Hiukan epäilinkin että olet mennyt tuohon ansaan...
Vaarallisia aineita kuljetettaessa nesteiden kuljetukseen tarkoitetun säiliön täytösasteen tulee olla yli 80% tai alle 20%, ellei osastoa ole väliseinin tai loiskelevyin jaettu enintään 7500 litran suuruisiin osastoihin.
Löytyypi sieltä VAK-opuksen kohdasta 4.3.2.2.4
Eli vaarattoman aineen kanssa täytösaste voi olla
vaikka 50%, eikä siinä rikota mitään lakia. Se, että kuinka fiksua ja turvallista se on, onkin jo ihan eri asia...
Toisaalta, yleiset kuormaukseen liittyvät määräykset sanovat jotenkin, että 'ajoneuvo on kuormattava ja kuorma varmistettava siten, ettei se pääse ajon aikana liikkumaan'. Tuon mukaanhan täytösasteen pitäisi olla 100% tai 0%, ainahan se pääsee muulloin liikkumaan.
Haloo! tavallisesti ajokeissani (vaaralliset aineet)nuppi/3 osastoa pv/3 osastoa,ilman väliseiniä. Otat esim rikkihappoa ominaispaino n.1.8,säiliöt jää täyttöasteeltaan alle 80% vaikka mihin säiliöihin ottais,turha siinä on mitään opuksia selata! ei se siitä kummene!(kyseisellä autolla on ajettava kevyempiäkin aineita,siitä syystä säiliöt niin isot!)
tietenkin pitää ottaa osa osastotista täyteen osa tyhjäksi jne., mutta josv akselipainot tai muu menee siksi mettään niin laitonta kuormaa ei saa ottaa kyytiin vaan katsoa muu ratkaisu esim. jättä osa kuoramasta seuraavalle tai määrätä huolitsija tekemään muita muutoksia.
jakolenkillä kaikki auton säiliöt vajaita(vetoauton), varsinki jos keulalla ja perällä o vajaat säiliöt niin ei sitä haluaisi enää kärriä vetää perässä. auto menee muutenkin kuin kyykäärme...heitot tiessä vaan innostaa autoa mutkittelemaan mutta onneksi on se ratti jota joutuu kauhomaan ees takaisin pitääkseen auto omalla kaistalla....hyvin menee isolla tiellä mutta aika extreemiä noilla pikku teillä....
Rautajousiset ovat vakaampia ajettavia.
Totta kaikki mitä aloittaja kirjoittaa. Totta ovat myös monen muun ammattilaisen esittämät faktat.
Mutta ihan huvikseni esitän yhden totuuden lisää: meillä perustellaan modulimittoja ja yleensäkin pituuksia, tilavuuksia ja suuria massoja maamme "poikkeuksellisen pitkillä välimatkoilla".
Tuo väittämä kun ei ole totta alkuunkaan. Jo Saksassa ajetaan pitempiä siivuja kuin Suomessa. Siis kahden suurkaupungin välimatka on pitempi kuin reissu Suomessa Helsingistä Ouluun.
Ranskassa ajetaan Välimeren rannalta Marseillesista joka päivä järjetön määrä tavaraa Pariisiin. Taitaa olla se reissu samaa luokkaa kuin Hesasta Utsjoelle.
Espanjassa vielä pitemmät välimatkat, samoin Italiassa.
Mutta kummasti perusteluna kaikkeen poikkeavaan Suomessa aina esitetään tuo täysin valheellinen väittämä että "meillä on poikkeuksellisen pitkät välimatkat/ajomatkat".
Pikkukeikkoja Suomessa ajetaan!
Mutta ihan varmasti järjettömän huonolla tieverkostolla. Hattua nostan raskaan kaluston äijille, jotka esimerkiksi Heinola - Jyväskylä väliä tuulessa ja tuiskussa työntävät menemään. On lähinnä hämmstyttävää että tuolla tiesosuudella talvisaikaan sattuu niinkin vähän tieltä suistumisia, ja odottaa vain sopii koskaa tulee se iso rysäys.
Huono tieverkosto ei poista kuljettajalta vastuuta, mutta huono tieverkosto on kyllä helvetillinen häpeä Suomelle, ja samalla yksi maan talouden kasvun suurimmista jarruista.
Vaikea uskoa, että kyseessä on yksi maamme tavaraliikenteen valtasuonista.
ja on täyttä totta mitä kirjoitit!
ja euromittaiset täysperät paljon fiksumpia ja kuskikin pääsisi helpommalla lastauksissa ja ajohommakin on kyllä rennompaa.
Sen verran olen itsekin vielä noviisi, etten ollut tuotakaan pätkää (Vajaakos...anteeksi Vaajakoski-Lusi) ajanut ennenkuin runsas vuosi sitten. Siitä olin kyllä tietoinen, että se on yksi maan tärkeimmistä valtaväylistä pohjoisen suuntaan, mutta sitä en tiennyt että se ei ollenkaan näytä eikä tunnu valtaväylältä! Itse aikanaan manasin "huonoa" tuttuakin tutumpaa kasitietä välillä Turku-Pori, mutta nyt olen siitä ihan hiljaa kun vaihtoehtoisen Turku-Pori-reitin matalatasoisinkin osuus on "valtaväylä" nelostietä huonompi! Tuo pätkähän on siis tie 204 Lieto as-Eura.
vaille paljon raskasta liikennettä aamuyöstä 4-tiellä tuossa heinolankin korkeudella
Paras kommentti tieltäsuistumisiin tuli viime viikolla yhdeltä mummelilta bussissa: Ei ihme, jotta rekat kaatuu, kun nuo kuskit on noin pieniä. Siis: ei alle 180-senttisiä kuskeja, niin rekat pysyy tiellä?