Kirjoita rakkausruno otsikolla Tie
Tämän otsikon alle, ei uusina avauksina.
Tämän otsikon alle, ei uusina avauksina.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 54
Vanhimmat
Tie jota kuljen
on kapea metsätie
Sillä tiellä on kulkenut
monet ennen meitä
Sillä tiellä kuljetaan
harvoin
Se tie on rauhan tyyssija
Sillä tiellä asuu hiljaisuus
luonnon kauneus
muurahaisetkin kohta
kävyt
oksat
kivet
Kaikki tällä tiellä
on nautinnollista
Siksi me kuljemme sitä
niin usein yhdessä
Me kaikki kuljemme
joskus
sitä samaa metsätietä
aina
tuuli suhisee latvuksissa
yleensä
se tie on kuoppainen
aina
tien päässä odottaa rakkaus
jos
matkalla eksy emme
rakkauden tuleen
huuman jälkeen
liekit sammuu
Rakkauden rakastimme puhki
tie meitä vie
oliko se rakkautta
vai mitä lie
toi
sydämmeni karkeloi
onnesta hekulmoi
tavattomasti rakastin
rakkain olit sen mielsin
Ikkunani särjit
siivosin sirpaleet
haavan sormeeni sain
paranee se vain
arvet sydämmesssäni
ei parane
tie sinut pois vie
onnea ei tämä tie
minulle suonut
minulle on kivinen
onneni ei ole ikuinen
pirahdan itkuun
mietin miksei
rakkauden tie
onnen poluille
minua vie
on sinulla rakkaani
minut luotasi karkoitit
mustasukkaisuuden tie
turmioon aina vie
sinua rakstan edelleen
jokin vika minussa
on hitto vie
halaillen ja poskelle pussaillen
ystäviäni tervehdin
sitä saan mitä tilaan
halailuja ja pussailuja
ystäväni minua lohduttaa
mustasukkaisuus kamala
todisti rakkautta
ei ole olemassa
Itse näin vanhana pöytälaatikko kirjoittajana
annan vinkin jos otsikon aihe on:Tie?
Älä kirjoita Tiestä vaan anna lukijan itsessän löytää
se mikä tie on?
Tässä esimerkki:
Vastaukseton
Älä ymmärrä matkustajia.
Ajaneet pitkiä matkoja
samoja raiteita
opettavat matkojaan todeksi
nukahtelevat pysäkeille
mihin sattuu.
muistellen reseptejä joilla pilataan päät,
päät ja avioliitot.
Heillä olkapäät kuin kurjen
niitä vailla
pitkä kaula, sammakko suussa ja
jalat liejussa
saat asemalta kirjeen
siinä on murusia
luet niitä valoa vasten
et avaa kuorta
kiistät tulkintasi
jatkat matkustamista.
Eli aloittelijalle älä määrää mitään
vaan anna ihmisten löytää
ne sanat niin että kaikki tajuaa sen
ilman otsikon määräystä?
Kuka itse olet määrämään aloituksen.
Aloitus löytyy niistä kahdesta
viimeisestä lauseesta.
kartta ja oikea reitti
hukkuivat ikuisiksi ajoiksi silmiisi
pieni viaton katoaminen
lyhyellä etapilla elämän tietä
kartta ja kompassi
katosivat aikaa sitten
nyt on vain tie
edessäni
voin vain kulkea
tietäni eteenpäin
ilman karttaa ja kompassia
ei tienviittoja
vain tyhjiä katseita
sieluttomia kasvoja
kylmiä takoja ja sydämiä
road in the hell
Tie sitä ja
tie tätä,
tie työtä -
sitä tietyötä,
jotta luoksein piäset,
oe kulta rakas!
Tie miulle hyvvee,
elä mittään pahhoo,
tuo tietyömaaltas
paljon sitä rahhoo,
oi kulta rakas?
Jokkainen muu tie
Roomaan asti vie?
Mut sie
miun Lemminkäesein?
Tie tuop ja tie viep...
Tuuthan sie millon takas?
Oe kulta rakas?
pyörätietä pitkin salaa luoksesi
ilma ei ollut märkä, minä olin
kukkaketo sohvalla ja jäin
Leveällä tiellä niin moni kulkee
vaik kapea tie maailman pahuudet pois sulkee
tuo leveä tie niin paljon houkuttaa
onhan siinä liiankin helppoa kulkea jolkuttaa
Kapea tie on Rakkautta tulvillaan
sen pientareet ohjaa askelta oikeaan
et eksyä voi kun tälle tielle lähdet
oi, jospa huomaisit sen Rakkauden tähden
askeleet särkyneet tai kovat
tie perille vie - kun ovat Jumalan omat
iloista kesää sinulle :)
Tie onko sileä ja leveä
vai liekö kivinen ja kaita
Matkalla lystiä, ilonpitoa
hauskuutta ja monenlaista rientoa
Vai vastoinkäymisten kautta
rauhaa, tasapainoa elämään
rakkautta ja tyyntä mieli sydämeen
Mutkatonta on varmaan
sun kulkea ties,
mutkat suoriks kun vetää
sun rakas mies?
Mutkan taakse ei nähdä
voi suoraan kukaan,
joten yllärit oottaa,
siis painele mukaan!
Juu, mutkan takaahan
nouseekin ylämäki,
mäen huipulla hoippuu
jo sun ikioma käki!
Käen takana laskeutuu
tiesi vappuonneen,
laaksoon sammumaan saat
sen kukkuvan konneen?
Loput vappukuorosta
konttaa lievään koomaan.
Ilmatietä sä tuittuilet
aamulla kai Roomaan?
Rakas ukkosi kömpii
aamutuimaan kotiin -
vesitietä kärvistellen
ei joudu kanssas sotiin?
tulee piikit läpi, mutta eivät pistä. Miten käen takana tie laskeutuu?
miksi harmittaisi, mutta koska käki, siis humalainen mies seisoi jo mäen huipulla, hänen takaansa tie voi nähdäkseni vain laskeutua alas sinne laaksoon. Huipulta se ei voi enää minnekkään ylemmäs nousta, ellei sitten taivaisiin, mutta se olisikin varmaan se ilmatie? Relax rauhassa.
Tie kivikkoinen
piikkipensaita,
kuoppia,
maanvyörymiä,
kompassi hukassa,
ilmansuunnat sekaisin,
mennääkö oikealle,
vaiko vasemalle,
risteys ja seuraava,
kyltit väärinpäin,
matka tein
ja tietä tuota
kävelin ja
tiesin
luokses sun se tuo.
oli kirjoituksessa ainakin kaksi kirjoitusvirhettä:mennääkö(tark. kai mennäkö) ja vasemalle(piti kai olla vasemmalle).Ohon siten vielä matka tein-matkaa tein kai sentään-.Muuten yleisenä huomiona tämän "puuman" runoista melkoinen yksitoikkoisuus kun aina vain "luokses sun",sun ja sun.
Kommentoida voi ilkeämielisesti tai rakentavasti. Sinä kommentoit ensiksimainitulla tavalla.
Huomioita kommentistasi, lähinnä oikeinkirjoituksesta:
- kaksoispisteen jälkeen kirjoitetaan välilyönti
- sulkumerkkien ennen kuuluu olla välilyönti
- mitä tarkoittaa käyttämäsi sanonta "ohon siten vielä"?
- sinulla ei ole aavistustakaan pilkkujen oikeista paikoista
- käyttämäsi kieli on köyhää - 10-vuotias lapsenikin kirjoittaa paljon paremmin
Ei kannata arvostella toisen kirjoituksia, jollei itse ole perillä edes alkeellisimmista oikeinkirjoitussäännöistä. Epäilen, että olet vain kateellinen puumalle.
on vielä olemassa muitakin kuin minä.
999 voisit itse vetästä runosen,
vaan taitaa olla sielläkin aluella tyhjää.
Puumalle kiitos runostasi :)
runo muutenkin,mutten sentä omiani tänne pistä,jotain tasoa sentään.Taisi olla provokatio teidän puolelta kun selviä virheitä oikeinkirjoituksessa selvästi oli.On huomattava ettei kritikon koskan ole tarvinnut osata sen kummemmin kirjottaa.
puuman olisi mielestäni syytä hio runojaan paremmin.
kateellinen ja kateellinen,entäs sitten.Pitäisi puumankin tietää kuinka kovaa arvostelu kirjallisuusmaailmassa voi olla,enempi yritin kiinnittää puuman huomiotaa siihen,ettei päästä hiomatonta tekstiä ku selviä ansioitakin joissakin runoissa on.
:D
.
nyt kysäisen, että minkä maan kirjallisuusmaailmasta sinä puhut?
Taidat olla seonnut koko mies!
Kaikki eivät aina ymmärrä,
että runossa ei päde samat
säännöt kuin proosassa.
Kirjoitusmuodoilla ja
pienillä merkeillä, jotka
luetaan "kirjoitusvirheiksi"
voidaan kertoa paljon enemmän
kuin mitä pelkkä teksti kertoo.
Runoilemisiin! :)
Äläpä kiinnitä huomiota yksityiskohtiin.
Liian "kranttu"olet,suu suppuun,anna ruon lorista,kun sitä tulee......
Kuljetko?
Juoksetko vaiko kävelet?
Yksinkö?
Vaiko yhdessä?
Soratietä.
Asfalttia.
Jalanko?
Pyörälläkö?
Ottaisitko mukaasi?
Minin penkille.
Ajettasiin tietä pitkin.
Paratiisiin.
en viitsi tätä mirjoitusvierhetematiikkaa jatkaa mutta huomasin jonkin Marken puolustavan puuman runoa,jossa oli kirjoitusvirheitä.Syykin selvisi: "Tie" runossaan oli itselläkin virhe,kirjoitti "minin penkille" kun piti olla "menin penkille".
Tie rakastaa kulkijoitaan?
Kevyesti töpsöttelee
haparoiden vauvan kengin,
lenkkareissa tietä räppää
pipon silmillensä täppää.
Kopistelee korkojansa,
nakkeleepi niskojansa.
Tohveleineen tassuttelee,
mennessänsä höpöttelee,
kepin kärki pistää pintaa.
Marssii sotasaappainensa,
selässänsä täyspakkaus,
alkaa painaa pintaa –
tie se kulkijaansa rakastaa?
Kaasuttelee, päristelee,
pakoputkee paukuttelee;
kotteroineen,
harrikoineen,
öisin rekkakolonnoineen.
Jonot mataa, lunta sataa
nastat riipii pikipintaa,
telaketjut nostaa hintaa -
tie se kulkijaansa rakastaa?
Kyllä kulkee – kaikenlaista!
Tyyppii, tykkii, kamaa monenlaista.
Tie ei vie ei niin mitään
eikä mihinkään, johda mitään
mihinkään -
ihminen se siellä kohkaa,
yössä kaukovalot hohkaa,
raadot liiskaa asfalttiin,
suolaa mättää haavaumiin,
routa pykii pinnan alta,
painuu harteet kamaralta -
tie se kulkijaansa rakastaa?
Minulla on oma tieni;
talvisin hiekoitettu,
kesällä kesäsateen
kuoppaiseksi muokkaama.
Olenko koskaan pyytänyt muuta?
(inspiraatio finaalissa, käyn täällä enää harvoin, kiitos KariM, että piristit tehtävällä) :) Ja hyvää vappua! :)
KariM:lle ja hänen monille nimimerkeilleen tiedoksi. Insinöörimäistä.
Jokainen määrittää itse rajansa, jokainen rakentaa omat polkunsa. Minun tieni ei ole muita kauniimpi, ei sen helpompi. Se on minun näköinen, mutkitteleva, vaikeakulkuinenkin.
Välillä se kulkee läpi keltaisen peltoaukean, joskus kohtaa hiljaisen mäntymetsän. Tänään se ohittaa solisevan puron, huomenna tulvivan joen. Se on monimuotoinen ja runsas. Jonkun mielestä kaunis, toisen mukaan häpeä ympäristölle.
On ihmisiä, jotka yrittävät sen kulkua rajoittaa, hävittää voimalla, asettaa muottiin. Jos jotain, niin itsepäinen se osaa olla. Minun tieni.
Tiesi on myös ehdoton, laskelmoiva ja loppuun tallattu, tee uutta polkua. Siinä et menetä jo omistamiasi asioita, mutta voit saada jotain uutta, josta jopa iloitset! Tiesi on kapea, joki tulvii sen yli ja tukehduttaa saappaat jalassa.
Ei ymmärrä mitä sanot. Sitä ei ole loppuun tallattu, se on vasta alullaan!
Riisu itse tukahduttavat kumpparisi. Anna itsesi ja muiden hengittää.
pitkään sitä kuristusta kesti kurkussa. En ole estänyt sinun hengittämistäsi, enkä kenenkään muunkaan viime vuosina. Täällähän sinä olet vapaa, vain täällä. Miesparka.
No, hyppelee siellä miehetkin välillä.
Toivotan sinulle hyvää jatkoa! Vältä kuitenkin liian pieniä kumppareita, niin minäkin yritän. Aina ei onnistu ;)
Tie mittaamaton
mun edessäin on....
Mut tiedänkö
mihin suuntaan?
Arpapeliä
koko elämä.
Tienhaarassa -
osaako valita
oikealle vaiko vasemmalle?
Siinä sitä on
ihmettelemistä jokaiselle!
Kuoppainen kuin hiekkatie
Sammaleinen kuin kalliolla
Pidän hiekkaisesta tiestä
Ja sannasta meren rannalla
Kesäinen tie on iloa täynnä
Joskus sen pilaa musta tumma pilvi edessä
Tai liialliset satulinnat ajassa
Aavelinnoihin en usko
En niitä väheksy
Totuus on tässä tiessä
Kun sitä eteenpäin kuljen
Unohda en mitään
Otan kaiken mukaan
Sinut ystäväni
Ja sinut
Kaikki mukaan kerään
Tie kulkee
mutkitellen
perille asti.
Näin, sateisella tiellä,
Läpi kastuneen paidan
rintasi houkuttelevan kaaren,
Valuvat vaaleat hiukset
kasvoihisi liimautuneet,
Tahdoin vain, katsoa vihreisiin silmiisi.
Elämän tietä kulkien
muistot kauniit poimien
arkkuun muistojen
tallentaen...
Tie joskus karu on
kapea ja lohduton
toista tukien
voittaa matkan kivisen
uskoen...
Pieni polku sydämen
onnen valtatie rakkauden
sitä taivaltaen
toivoen...
löytävän kauniin tien
rakkauden...
Uskon, toivon, rakkauden
tietä etsien
kaivaten...
löytävät sen
polun yhteisen
tien elämän.
Ken minulle tien näytti?
Kas,se oli Kari M.
Vaan missä hän luuraa?
Peiton alla hän tuuraa.
Uskooko kukaan muukaan?
Mä kysymykset laadin
ja se on ihan raadin,
päättää kuka sen voittaa
ja onneansa koittaa
ja pokaalin saa se,kuka
uskalsi koittaa
TSAU!Minne se vei sun kivinen tie?
Olisitko vain tiennyt sitä lain
Yes odotan nyt sun tuloksias
vaan minne ne jäivät unhoititko sen?
Nyt ala jo pohtia,ken onnellinen on,
joka kunnian saa,jos sua mieltyttää sua saa
Tie
pitkä on
tie lyhyt on
mut`matka mitätön
Tie haarautuu suuntaan
moneen
ei tietää voi
minne mennä voi
Askel vasempaan vai
oikeaan
kumpikin vie eteenpäin
tie loputon
Olet se tie
jota pitkin talsin,
kun haluan olla nainen
joka tuntee naiseuden ihanuuden ja karmeuden.
kaikki tiet vievät metsään
metsissä maamme tulevaisuus
muttei sinne enää metsäkoneet mahdu
täynnä eksyneitä runoilijoita
Ystävälleni J-naiselle ja anteeksi, kun riimit taas unohtuivat ;)
Jatketaan runomaratonia taas jotain kautta jossain vaiheessa, jos vaan ehdit.
-----------------------
Sinun tiesi
oli harhapolku täynnä pieniä sanoja
aamuöisin kun normaalit ihmiset nukkuivat
ja kangastusten valkeat liekit
leikittelivät aurana kotiemme ympärillä pimeyttä uhmaten.
Ajatuksesi ykkösinä ja nollina sydämessäni
Sinun tiesi, sinun vuorosi
kirjoittaa runotehtävä:
epilogi saagalle meistä
ten years after
Istuskelen samoilla hoodeilla
kirjavissa kukkatennareissa
maassa joka edelleenkin litteä.
(koska ei normisuomi, on 24 ja lytyssä )
Reunamilla istun kuin ennenkin
jalkojani yli laidan heilutellen.
Muutamat kengät tiputtanut
sen jälkeenkin.
tie totuus ja routa
elämäntapa Pravda
ja hyvä sävellys
puut kaartuvat katoksi
sataa
sataa
sataa
maailman hälyä
suojaa meitä metsä
polulla täältä pois
Suunta
Onko sinulla sellainen
Onko se vain
Suunta
Tavallinen ja tylsä
Suunta
Vai
Suunta
Jota haluat kulkea
Tienviitat
Seuraatko niitä
Huomaatko kaikki
Tienviitat
Kaikki tylsät
Tienviitat
Vai ohitatko
Tienviitat
Ilman huomioita