Hei! Ne jolla on jokin pystykorvainen rotu, laittakaa tämän otsikon alle eri pystykorvista rotuesittelyitä, jotka perustuvat sekä omiin kokemuksiin että rotumäritelmään. Ei siis mitään luulotietoa vaan ihan todellista tietoa pystykorvaisten omistajalta.
Kiva olisi tietää, miten rotu sopii kerrostaloon vai sopiiko ollenkaan, pysyykö omakotitalossa pihalla ilman aitaa ja haukkuuko paljon. Onko ulkokoira vai sisäkoira. Miten sopii lapsiperheeseen ja pelkäksi lemmikiksi. Mitä rodun kanssa voi harrastaa. Ja tietenkin se luonnekuvaus on tärkein; pitääkö koira läheisyydestä vai onko kovin itsenäinen, minkälainen koulutettavuus ja miellyttämisenhalu ym.
Laittakaa otsikoksi rodun nimi ja samaa rotua koskevat kommentit sen rodun nimen alle, niin on helppo lukea ko. rodusta.
Kiva olisi tietää, miten rotu sopii kerrostaloon vai sopiiko ollenkaan, pysyykö omakotitalossa pihalla ilman aitaa ja haukkuuko paljon. Onko ulkokoira vai sisäkoira. Miten sopii lapsiperheeseen ja pelkäksi lemmikiksi. Mitä rodun kanssa voi harrastaa. Ja tietenkin se luonnekuvaus on tärkein; pitääkö koira läheisyydestä vai onko kovin itsenäinen, minkälainen koulutettavuus ja miellyttämisenhalu ym.
Laittakaa otsikoksi rodun nimi ja samaa rotua koskevat kommentit sen rodun nimen alle, niin on helppo lukea ko. rodusta.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Suomenpystykorvasta voisin lyhyesti omia kokemuksia laittaa. Rotumääritelmästä ym. löydät tarkemmin tietoa täältä: http://www.spj.fi/spk.htm
Suomenpystykorva on siis alunperin metsästyskoira. Se määrittää paljon myös pystykorvan luonnetta. Se on itsenäinen ja rohkea. Kerrostaloon en pystykorvaa suosittelisi, koska se saattaa olla melko äänekäs. Lisäksi se voi olla nuorena aika vilkas, kerrostaloasunto voisi tuntua ahtaalta.
Pystykorva nimenomaan "juttelee" omistajalleen todella paljon. Sillä on uskomaton määrä eri äännähdyksiä, murinoita ja haukahduksia, joita se käyttää "juttelussaan". Tämä on mielestäni pystykorvan mukavin piirre. :)
Ulkokoirana pystykorva pärjää tietyin ehdoin, joita on käsitelty tuossa aikaisemmassa keskustelussa. Minun mielestäni kuitenkin koiralla tulee olla aina mahdollisuus päästä elämään sisätiloissa.
Lapsiperheeseen pystykorva sopii mielestäni hyvin. Se on kuitenkin todella metsästysviettinen, joten en aivan varmasti sitä "pelkäksi" lemmikiksi suosittelisi. Ainakin metsään sen pitäisi säännöllisesti päästä. Pystykorvasta tulee nimittäin aivan erilainen metsässä. Se terävöityy ja on selvästi elementissään.
Koulutettavuus on omien kokemusteni mukaan ihan hyvä. Harrastettu on agilityä ym. Ja kotioloissa on opeteltu monenlaisia hauskoja temppuja vieraita viihdyttämään. Oma pystykorvani tekee ruokapalkasta melkein mitä vain. :)
Pystykorvani on tyypilliseen tapaan melko itsenäinen, eli ei esimerkiksi innostu vieraista. Minun läheisyydestäni se kyllä pitää ja sitä saisi rapsuttaa 24/7. Pystykorva on myös aika herkkä rotu, eli se saattaa loukkaantua esim. toruista hyvin helposti. Urokset voivat olla toisille uroksille äksyjä. Tosin sekin riippuu paljon siitä, miten hyvin niitä on totutettu pentuaikana toisiin koiriin.
Varmasti paljon olisi vielä sanottavaa, mutta jatkakoon muut. Niin ja suomenpystykorvahan on myös todella kaunis koira! Ja pitkäikäinen! Oma hauvani porskuttaa vielä 13-vuotiaana pirteänä eteenpäin. Tosin nivellääkkeitä jo syödään, mutta muuten koiruus on vielä todella hyvässä kunnossa.
www.samy.f
Viihtyy myös kerrostalossa jos isäntäväki on ulkona viihtyvää sakkia.. Parempi ok-talossa. Oppi olemaan pihassa irti. Ei omaa metsästysviettiä. Haukkuherkkiäkin yksilöitä löytyy, ei silti mikään turhanhaukkuja. Viihtyy ulkona. Erittäin ystävällinen, sosiaalinen, paimenviettinen, sopii lapsiperheeseen.
Harrastaa voi kaikkea. Helppo koulutettava ahneutensa takia, ruoka kelpaa aina. Hiukan itsepäisyyttä löytyy.
elikkä suomalaisittain kääpiöpystykorva, saksalainen sellainen :) Vallan ihana rotu, meidän poika on nyt 7kk vanha ja kaikki on mennyt hienosti. Koiramme on todella oppivainen, erittäin helppo kouluttaa siis. Rotukuvauksissa eri sivustoilla puhutaan haukkuherkkyydestä. Meillä sitä ei esiinny juuri lainkaan ja tuntemani muutkin mittelien omistajat ovat samoilla linjoilla. Rotuhan on alunperin varoittava vahtikoira, joten ovikello meillä haukutaan ja joskus pihassamme ollessa ohikulkevia koiria. Haukkuminen ei kuitenkaan ole jatkuvaa "räksytystä", vaan ennemminkin muutama haukahdus huomion herättämiseksi. Meidän heppu on todella sosiaalinen luonne. Omia lapsia meillä ei ole, mutta kavereiden muksujen kanssa tullaan kyllä oikein hyvin juttuun. Kuin myös muiden koirien. Virtaa koiralla olisi vaikka muille jakaa, ehkä se vähän vähenee kun aikuistuu :) En uskaltaisi vannoa että koiramme pysyisi aitaamattomalla pihalla irrallaan, ainakaa vahtimatta. Mutta pysyykö minkään rotuiset koirat? Tai ehkä sekin on koulutuksesta kiinni, meillä sellaiselöle ei vain ole ollut tarvetta. Muuten viihtyy kyllä hienosti ulkona. Talvellakin halusi paukkupakkasilla takapihalle muuten vain oleilemaan. Jos tulee lisää kysyttävää, niin vastailen kyllä mielelläni!
Yhdyn ylistämään mitteleitä. :) itselläni on tällä hetkellä yksi, toinen tulossa parin viikon kuluttua.. aivan ihana rotu, reipas luonne ja talvipakkasetkin kestävä, näyttävä ja helppohoitoinen turkki. suosittelen lämpimästi!
Minua kiinnostaisi valtavasti tietää lisää tästä ihanasta rodusta! Kuinka paljon mittel-koiranpennun hinta noin suunnilleen on? Sopeutuukohan sellainen hyvin kerrostaloon (on tietysti varmasti myös yksilöstä kiinni)? Entä kuinka hyvin se viihtyy yksin?
Olemme avomieheni kanssa harkinneet koiran hankkimista. Koska olemme nuoria, täytyy todella harkita koiran ottamista kustannuksien takia. Kuinka paljon kääpiöpystykorvaan kuluu rahaa kuukaudessa?
Olemme myös pohtineet sitä, että koira joutuisi joka kolmas viikko olemaan yksi noin kahdeksan tuntia päivässä, kun molempien työvuoro osuu aamuun.Onko tämä osoittautunut jollekulle ongelmaksi?
Mitä kaikkea uuden koiran omistajan tulisi ylipäätään ottaa huomioon? Olen ymmärtänyt että mittelit tykkäävät ulkoilusta, kuinka usein te ulkoilutatte koiraanne?
Kyselen ehkä tyhmiä, mutta mulla ei omasta koirasta ole vielä kokemuksia. Toivottavasti joku jaksaisi valistaa tyhmää :)
Heippa! Sopivasti olitkin kysellyt lisää mitteleistä, haettiin nimittäin juuri maanantaina toinen söpöliini kotiin :) Hintaa tällä veijarilla oli 800 euroa. Ensimmäisestä maksoimme 850.
Kerrostaloon sopeutumiseen en oikein osaa kommentoida, asumme itse rivitalossa. Täällä vanhempi koiramme (nyt 9 kk) ei hauku mitään turhia. Ovikellon haukahtaa ja jos pihan ohi kulkee joku toinen koira. Häiritsevä räkyttäjä koiramme ei kuitenkaan ole. Uusi kaverikaan ei vaikuta erityisen kovaääniseltä ainakaan näin alkuun.
Alussahan koiraan kuluu toki rahaa, kun on hommattava kaikki tarvikkeet (kaulapanta, hihna, ruokakipot, leluja....), mutta noin muuten ei koiran pito mielestäni tule erityisen kalliiksi. Mitteli kun ei syö kuin hevonen :) Tietysti yllättäviin eläinlääkärikuluihin on aina hyvä varautua.
Meillä koira, tai nyt koirat, joutuvat olemaan joka päivä sen kahdeksan tuntia yksin kotona. Ja ihan hyvin on mennyt. Ainakaan mitään tuhoja ei ole päässyt sattumaan.
Meillä koiraa ulkoilutetaan kolme kertaa päivässä. Aamulla lyhyt lenkki (n. 15 min) Töiden jälkeen puolisen tuntia ja illalla vielä toinen samanlainen. Joskus kiireisinä päivinä lenkit saattavat jäädä vähiin, mutta koiramme saa kuitenkin näin kesäaikaan olla päivät pitkät pihassa, joten emme pode asiasta järin pahaa omatuntoa. Tokihan pihalla oleminen ei korvaa lenkkeilyä, se on selvä!
Rotu on joka tapauksessa aivan hurmaava, siitä kertoo varmasti sekin, että päädyimme ottamaan toisenkin saman rodun edustajan :)
Ja kysele vaan lisää, tyhmiä kysymyksiä ei ole :)
Kiitos asiallisista vastauksista :)
Mitteli kuulostaa unelmakoiralta meille. Tutkin koirat.comia ja siellä todettiin rodun olevan melko harvinainen -> Suomessa näitä vain noin 70. Mistä olet ostanut koiranne ja mitä kautta sait tiedon mahdollisuudesta ostaa se? Netin kauttako?
POhdin vain, joutuuko koiraa odottamaan kauan ja kuinka pitkä hakureissu mahtaa tulla jos rotu todella on melko harvinainen. Itse asumme Varsinais-Suomessa.
Haluaisimme ehdottomasti valkoisen mittelin, onko sellaisen hankkiminen vaikeampaa kuin muun värisen?
Jämijärveltä ollaan otettu molemmat koiramme. Laita vaikka sähköpostia ([email protected]), jos haluat tietää enemmän. En viitsi tähän laittaa kasvattajan tietoja tai muuta.
Tänä päivänä mitteleitä on Suomessa jo huomattavasti enemmän kuin 70. Kennelliiton sivuilta jalostustietojärjestelmästä voit käydä katsomassa tarkemmin.
Jos haluatte valkoisen mittelin, voi sen saaminen tietysti kestää. Pentueista kun ei etukäteen voi koskaan varmasti tietää minkä värisiä tulee. Mutta kannattaa tietysti ottaa yhteyttä eri kasvattajiin ja kysellä milloin pentueita on tiedossa ja varata etukäteen valkoinen pentu jos sellainen sattuu syntymään. Meidän koiriemme kasvattajalla oli muuten pari melkein valkoista pentua jäljellä kun kävimme siellä viikko sitten. Mutta pennut eivät siis olleet täysin valkoisia. Joitain vaaleanruskeita merkkejä taisi olla, en muista ihan tarkkaan. Enkä myöskään muista olivatko pennut varattu jo jollekulle vai olivatko ihan vapaana vielä... Mutta siis, laita postia jos haluat tietää lisää :)
no moi! mulla on lokakuussa 3 vuotta täyttävä mitteli. kun puhuit siitä että ei varmaan pysy pihassa niin ei kyllä meidän Tedikään pysy meille on rakennettu aita. mutta kun menen ystävilleni (heillä on aussi) koiran kanssa niin kyllä koirat kiltisti leikkivät ja pysyvät pihassa. kun on kaveri niin miksikäs siitä mihkään lähteä! :D meidän tedi ei myöskään ns. räksytä koko ajan vaan juuri pari haukahdusa huomion osoitukseksi. mutta jos ei näe kuka tulee esim. jos koira on sisällä ja kuulee sinun tulevan niin silloin pitää haukkua niin pitkään ennen kun tietäää kuka tulee. eipä minulla muuta. etsiskelin oilisiko mitteli omistajilla omia keskustelu palstoja mutta ei ainakaan vielä löytynyt! tiedätkö sinä mitään??
löytyy esim. http://kotisivu.mtv3.fi/mittelspitz/ ja sieltä vieraskirja. Se toimii eräänlaisena keskustelupalstana. Toinen on Kääpiöpystykorvat-sivu http://www.kaapiopystykorvat.myfreebb.com Käypä tutustumassa :o)
Joko teillä on mitteli? Mittelit ovat yleistyneet kovasti Suomessa, koska rotu sopii vauvasta vaariin. Itselläni on odottava narttu ja toinen hoitokoira. Olisi mukava tietää, miten koirakertomuksenne jatkuu. Mittelspitz ry:n kotisivuilta saa tietoa rodun kasvattajista.
Tarkempia tietoja löytyy issikooiden yhdityksen sivuilta http://www.geocities.com/islanninkoira/
(ja olenkin ottanut joitakin lainauksia sivulta)
Koiramme -lehdessä (huhtikuu 4 2006) myös hyvä esittely rodusta...
Ulkonäkö ja luonne vaihtelee suuresti rodun keskuudessa.
Koko vaihtelee välillä 38-48.
Turkki voi olla joko keskipitkää tai pitkää,mutta se on aina hyvin säänkestävä ja helposti puhdistuva. Kaikki värit ovat sallittuja.
Issikoiden luonne siis vaihtelee hyvin herkistä yksilöistä voimakastahtoisiin itsenäisempiin yksilöihin.
Luonteensa vuoksi rotu tarvitsee määrätietoisen kasvatuksen.
(Islantilainen on nopea oppimaan, joskin koirat ovat yleensä hyvin vilkkaita, nopeasti reagoivia ja ympäristöään aktiivisesti seuraavia, joten omistajalta vaaditaan usein pitkäjänteisyyttä koiran tapakasvatuksessa ja koulutuksessa.)
Ja koska luonteessa paljon eroja jokaisen issikan koulutuksessa voi olla paljon eroja. (voivat nousta johtajan paikalle huomaamatta, koska rotu ei dominoi norm. tyylillä vaan luottaa sihhen että kun näyttää nöyrältä voi tehdä mitä vain. )
Hyvä koulutettavuus tekee niistä lisäksi erinomaisia toko/agility koiria.
Ei sovellu pelkäksi sohva koiraksi, muuten syntyy nopeasti näitä "ongelmakoiria. Elikkä tarvitsee paljon virikkeitä.
(kyseessä on kuitenkin edelleen työkoiranakin käytettävä rotu. Turhautuneesta islanninlammaskoirasta tulee helposti hyvin hermostunut äänekäs koira, joka todennäköisesti keksii itselleen ajanvietettä ei-toivotulla tavalla)
Useimmiten pysyy helposti pihassa (jos vain opettaa johdonmukaisesti...), koska koiralla on heikko metsästys vietti.
Ongelmaksi useimmiten syntyy issikan paimennus vietti -> paimentaa autoja, pyöriä, jäniksiä yms. mm. tämän takia hyvä perus koulutus: rotu useimmiten vilkas ja jos ei heti kitke pois sijaiskäyttäytymistä niin esim. autojen jahtaamisesta vaikeampi päästä myöhemmin eroon.
Islanninlammaskoira on erinomainen perhekoira ja hyväksyy mielellään laumaansa muita eläimiä.
Yksinolo pitää opettaa pienestä pitäen, jottei siitä muodostu ongelmaa, sillä islanninlammaskoira olisi mieluiten aina omien ihmistensä parissa -> ei sovi tarha koiraksi!
Issikat ovat useimmiten haukku herkkiä (kuitenkin tämäkin on yksilö kohtaista), jotenka kannattaa tarkasti miettiä kerrostaloon ottamista. (mutta selviää kun vain heti pentuna "estää" pennun haukkumisen.)
Oma koirani:
Siis tällä hetkellä omistan 2v.uros issikan. Issikkani on sitä hiljaista sorttia elikkä haukkuu useimmiten vain harkoissa (kun turhautuneena odottaa vuoroaan.) ja ilmoittaa kyllä tulijat.
Selvästikin on on tarvittu kärsivällisyyttä ja johdonmukaisuutta, erityisesti uhmaiän paikeilla.
Mutta nykyään todella tottelevainen ja oppivainen. "Vieroitus oireita" jos ei saa aktiviteettejä -> paimentaa pyöriä... )
mutta kuitenkin rauhallinen (mikä hämää -> ei huomasa tuthautumista ennen kuin jahta taas pyöriä... :D (
Todella lempeä ja rakastaa ihmisiä. Ei ole vihainen uroskoirille.
Elikkä todella ihanan rotu kun vain jaksaa kouluttaa ja antaa tarpeeksi virikkeitä.
(Useimmat issikoden ongelmista johtuu turhautumisesta tai ei johdonmukaisesta peruskoulutuksesta.)
Keskikokoa hieman pienempi, kokoonsa nähden voimakasrakenteinen, korkeuttaan hieman pidempi, pitkä- ja tuuheaturkkinen pystykorvainen koira.
Älykäs, rohkea, rauhallinen ja oppimishaluinen. Ystävällinen ja uskollinen.
(Lappalaiskoirat ry)
Omasta mielestäni todella mukava koira joka oppii paljon lyhyessä ajassa ja se ei hauku paljon.
Keeshond on vahtikoira, joka aina ilmoittelee vieraitten (ja asiattomien) tulosta mutta se ei koskaan hyökkää kenenkään päälle.
Keeshond on keskikokoinen pystykorva.
Hollannissa sitä käytettiin laivojen vahtikoirana ja geeneissä on yhä "kiinnostus" veneilyyn. Keeshond sopii parhaiten omakotitaloon mutta itselleni on kyllä tulossa keeshond ja minulla on tilava kaksio. Haukkuherkkyys vaihtelee yksilöstä yksilöön..
Onko kellään ruotsinlapinkoiraa? Siitä haluaisin kuulla enemmän.
Shiba on pieni japanilainen koirarotu. sen alkuperäinen käyttö tarkoitus oli pien riistan metsästys nykyään seurakoira. shiba ei vaadi paljon liikuntaa mutta nauttii siitä. HYVÄ HARRASTUS KOIRA! koko N:35-38cm U:38-41cm. Luonne: alkukantainen ei hauku kauheesti. Karva:kaksin kertainen ei trimmattava! Väri:punainen,punaseessami,seessami,musta ruskein merkein tai valkoinen.
pitää tietää:RODULLA ON ERITTÄIN VAHVA METSÄSTYS VIETTI! EI VOI PITÄÄ VAPAANA!!!
KOIRIA YHT: N:200.
T: shiban omistaja ja kouluttaja.
Meillä on ollut japsipoika pian 9 vuotta. Asumme omakotitalossa ja koira haukkuu kun kuulee auton tulevan pihaan tai näkee jonkun saapuvan tai kun ovikello soi, eli tiedottaa tulijoista ja muuten se ei hauku ollenkaan. Runsas turkki aiheuttaa jonkunverran töitä, harjaan ja kampaan sen kahdesti viikossa ja pesen kerran vuodessa. Koira on ollut hyvin terve ja eläinlääkärin mielestä on yleensäkin terve laji. On erittäin ystävällinen muita ihmisiä ja koiria kohtaan. Pentuna oli jonkunverran arka, mutta kuljetin sitä paikkoihin missä oli ihmisiä. On rauhallinen eikä ole tehnyt pahojaan. Tykkää kävellä mutta mieluiten kotiinpäin.Ihana koira!