Sambia -plus Senegal ja Guinea Bissau

minullekaan ei ole lariamista tullut pahoja sivuoireita, mutta totta on, mitä edellinen sanoi niiden tarpeellisuudesta. itse olimme kolme kuukautta afrikassa, meitä oli viisi suomalaista naista siellä. Jokainen meistä söi Lariamia, ja kolmelle tuli malaria. eli todellakaan ne lääkkeet ei sitä ehkäise. jos malariasääski puree, tulee malaria. jos syö malarialääkkeitä, sairastuminen ei ole niin suurta, ja oireet ovat pienemmät. se on fakta, jonka jokainen afrikassa asunut tietää. siksi esimerkiksi ihmiset jotka pysyvästi afrikassa asuvat, eivät yleensä syö malarialääkkeitä, vaan käyvät testeissä heti jos ilmenee joitain oireita. silloin ei ehdi mitään vakavaa tapahtuakaan.

No hei, syökö jokainen paikallinen Afrikkalainen malarialääkkeitä?! Ei todellakaan! Vaikka rahaakin olisi, eivät he mitään lääkkeitä syö. Miksi sinä, suomalainen turisti, tarvitset sitä pikku matkoillasi enemmän kuin muut? Anna vaikka malarialääkkeesi summa jonnekin paikalliseen kouluun, ja käy itse vaikka kaksi kertaa viikossa (reilun euron maksavassa) testissä. Siinä on sitä hyväntekeväisyyttä.

Haloo! kirjoitti:

No hei, syökö jokainen paikallinen Afrikkalainen malarialääkkeitä?! Ei todellakaan! Vaikka rahaakin olisi, eivät he mitään lääkkeitä syö. Miksi sinä, suomalainen turisti, tarvitset sitä pikku matkoillasi enemmän kuin muut? Anna vaikka malarialääkkeesi summa jonnekin paikalliseen kouluun, ja käy itse vaikka kaksi kertaa viikossa (reilun euron maksavassa) testissä. Siinä on sitä hyväntekeväisyyttä.

Lue lisää

Kysymys on esitetty malarialääkkeestä, mutta voi kait vähän laajentaa?

Miksi meillä rokotetaan flunssaa vastaan osa väestöstä, vaikka lääkäriin pääsee ja hoitoja on?

Mitä muita tauteja vastaan paikallinen väestö (afrikkalainen tai suomalainen) ei suojaudu vaikka varaa olisi?

Miksi turisteille suositellaan sitä sun tätä ja osa suojautuu ja osa ei?

Kuinka moni turisti pysyy yhdessä paikassa malariatestipaikkojen lähettyvillä? Esimerkiksi safarilla ei ole testipaikkoja ja ajomatka lääkäriin saattaa kestää monta tuntia.

Kuinka moni turisti haluaa etsiä testipaikkoja kaksi kertaa viikossa kun kerran viikossa otettavalla pillerillä saattaa ehkäistä malariantartunnan?

Moniko haluaa pikku matkalla viettää pari päivää kuumeessa ja horkassa, jos sen voi ehkäistä lääkkeellä?

Maksaako malariatesti vain reilun euron? Paljonko maksavat lääkkeet?

Miksi malarialääkkeet on kehitetty, jos niillä ei ole mitään virkaa tai ne ovat turhia käyttää?

Malariaa on enemmän ja vähemmän vaarallista muotoa. Itä-Afrikassa on sitä pahinta muotoa.

Malaria-alueella asunut lääkärini sanoi, ettei viikon reissulle Nairobiin ottaisi lääkkeitä, mutta muuten kyllä. Kirjoitti myös antibioottireseptin, jotta saan mukaan hätäensiavun, jos ripuli tai VTI yllättää ja lääkäriin ei pääse parissa tunnissa tai edes samana päivänä.

Kiva kun löytyy mielipiteitä ja monta näkökulmaa puolesta ja vastaan tähänkin asiaan.

kysymyksiä kirjoitti:

Kysymys on esitetty malarialääkkeestä, mutta voi kait vähän laajentaa?

Miksi meillä rokotetaan flunssaa vastaan osa väestöstä, vaikka lääkäriin pääsee ja hoitoja on?

Mitä muita tauteja vastaan paikallinen väestö (afrikkalainen tai suomalainen) ei suojaudu vaikka varaa olisi?

Miksi turisteille suositellaan sitä sun tätä ja osa suojautuu ja osa ei?

Kuinka moni turisti pysyy yhdessä paikassa malariatestipaikkojen lähettyvillä? Esimerkiksi safarilla ei ole testipaikkoja ja ajomatka lääkäriin saattaa kestää monta tuntia.

Kuinka moni turisti haluaa etsiä testipaikkoja kaksi kertaa viikossa kun kerran viikossa otettavalla pillerillä saattaa ehkäistä malariantartunnan?

Moniko haluaa pikku matkalla viettää pari päivää kuumeessa ja horkassa, jos sen voi ehkäistä lääkkeellä?

Maksaako malariatesti vain reilun euron? Paljonko maksavat lääkkeet?

Miksi malarialääkkeet on kehitetty, jos niillä ei ole mitään virkaa tai ne ovat turhia käyttää?

Malariaa on enemmän ja vähemmän vaarallista muotoa. Itä-Afrikassa on sitä pahinta muotoa.

Malaria-alueella asunut lääkärini sanoi, ettei viikon reissulle Nairobiin ottaisi lääkkeitä, mutta muuten kyllä. Kirjoitti myös antibioottireseptin, jotta saan mukaan hätäensiavun, jos ripuli tai VTI yllättää ja lääkäriin ei pääse parissa tunnissa tai edes samana päivänä.

Kiva kun löytyy mielipiteitä ja monta näkökulmaa puolesta ja vastaan tähänkin asiaan.

Lue lisää

Omien kokemuksieni mukaan lyhyille matkoille Afrikkaan suositellaan yleensä aina ehkäisevää malarialääkitystä, mikä sinänsä voi olla helppo vaihtoehto. Toisaalta esim. Lariamin sivuvaikutukset on todistetut. Lisäksi malarialääkitys usein vähentää oireita mikäli nyt sattuu saamaan malarian, ja tämän vuoksi ehkä vaikeampi huomata malariatartuntaa (hoito viivästyy, mikä voi olla vaarallista). Jos malarian saa, vaikuttaa testaaminen ja lääkityksen saanti aika yksinkertaiselta jutulta (tosin välimatkat lähimpään hoitopaikkaan voi olla pitkät ja hankalat). Lisäksi malariatestaamisen/-hoidon taso usein parempi afrikkalaisissa maissa kuin Euroopassa (esim. Ruotsissa potilaita ehtinyt mennä tosi huonoon kuntoon ennen kuin osattu edes epäillä malariaa). Eräältä eurooppalaiselta malariatutkijalta kuulin että runsas tupakointi vähentää tehokkaasti riskiä saada malariatartunta. Hän oli ollut lukuisia kertoja ja pitkiä aikoja afrikkalaisissa maissa, eikä koskaan käyttänyt ehkäisevää malarialääkitystä eikä myöskään koskaan sairastunut malariaan.

En muuten usko ollenkaan että paikalliset ottaisivat malarian estolääkitystä jos heillä olisi siihen varaa. Ei varmaan hyväksi pitemmän päälle sekään, ja tiedän myös monia länsimaisia jotka asuvat suht pysyvästi malaria-alueella eivätkä myöskään ota estolääkitystä. Juuri syiden vuoksi joista aikaisemmin olen kirjoittanut (sivuvaikutukset, vähentää oireita jolloin vaikeampi huomata tartunta jne). Paikalliset saavat yleensä immuniteetin n. 5-vuotiaina, johon mennessä ovat sairastuneet malariaan 5-10 kertaa. Tämän jälkeen he eivät sairastu enää malarian vakaviin muotoihin. Raskaana olevat naiset ovat kuitenkin riskiryhmä, sillä he menettävät immuniteetin, erityisesti ensimmäisen raskauden yhteydessä. Myös paikalliset jotka muuttavat ulkomaille (länsimaihin tms) asumaan ja myöhemmin palaavat kotiseudulle vierailemaan tarvitsevat estolääkitystä tai muunlaista suojaa.

oudolta kirjoitti:

En muuten usko ollenkaan että paikalliset ottaisivat malarian estolääkitystä jos heillä olisi siihen varaa. Ei varmaan hyväksi pitemmän päälle sekään, ja tiedän myös monia länsimaisia jotka asuvat suht pysyvästi malaria-alueella eivätkä myöskään ota estolääkitystä. Juuri syiden vuoksi joista aikaisemmin olen kirjoittanut (sivuvaikutukset, vähentää oireita jolloin vaikeampi huomata tartunta jne). Paikalliset saavat yleensä immuniteetin n. 5-vuotiaina, johon mennessä ovat sairastuneet malariaan 5-10 kertaa. Tämän jälkeen he eivät sairastu enää malarian vakaviin muotoihin. Raskaana olevat naiset ovat kuitenkin riskiryhmä, sillä he menettävät immuniteetin, erityisesti ensimmäisen raskauden yhteydessä. Myös paikalliset jotka muuttavat ulkomaille (länsimaihin tms) asumaan ja myöhemmin palaavat kotiseudulle vierailemaan tarvitsevat estolääkitystä tai muunlaista suojaa.

Lue lisää

Tuosta immuniteetista ja paikallisten, ei malaria-alueella asuneiden immuniteetin heikentymisestä olen minäkin lukenut muistaakseni jostain KTL-sivuilta.

Olisipa mielenkiintoista lukea joku luotettava tutkimus siitä kuinka moni on menehtynyt malariaan siksi, että on syönyt malarianestolääkitysta ja siten on hoito viivästynyt. Onko tutkittu?

Netistä löytyneen tiedon mukaan Suomessa on kuollut 2 henkilöä malariaan vuonna 1998. Miksi? Olivatko suomalaisia?

KTL-sivuston mukaan Suomessa todetuissa malariatapauksissa yli puolet ovat jättäneet estolääkityksen ottamatta tai laiminlyöneet säännöllisen käytön. Alle puolet syönyt säännöllisesti ja sairastuneet.

Moniko mahtaa kuolla malariaan päivittäin Afrikassa? Miksi se olisi ongelma, etenkin Afrikassa, jos ja kun siihen kehittyy ainakin osalle väestöä immuunivaste? Kuoleeko siihen vain lapsia ja eivätkö aikuiset afrikkalaiset enää siihen sairastu?

Erityisesti Tansaniassa oli malarialääkemainoksia tienvarsilla. Samoin niitä hyttysverkkoja mainostettiin ja kehoitettiin käyttämään.

Malariaa on monta tyyppiä, ja onko Senegalissa ja Gambiassa sitä vaarallisinta muotoa, en tiedä. Täytyisi kysyä gambialaiselta tuttavaltani, joka siellä asuu ja elää.

Lariam ei ole ainoa malarialääke. Malaronen sivuvaikutukset ovat lievempiä.

Malarian voi saada huono-onninen myös Pariisin lentokentällä. Suomessakin on ollut malariaa. Nyt se tulee vain matkustelun myötä.

Uusia näkökulmia puolesta ja vastaan olisi kiva lukea ja etenkin niitä luotettavia tutkimuksia.

tai näin kirjoitti:

Tuosta immuniteetista ja paikallisten, ei malaria-alueella asuneiden immuniteetin heikentymisestä olen minäkin lukenut muistaakseni jostain KTL-sivuilta.

Olisipa mielenkiintoista lukea joku luotettava tutkimus siitä kuinka moni on menehtynyt malariaan siksi, että on syönyt malarianestolääkitysta ja siten on hoito viivästynyt. Onko tutkittu?

Netistä löytyneen tiedon mukaan Suomessa on kuollut 2 henkilöä malariaan vuonna 1998. Miksi? Olivatko suomalaisia?

KTL-sivuston mukaan Suomessa todetuissa malariatapauksissa yli puolet ovat jättäneet estolääkityksen ottamatta tai laiminlyöneet säännöllisen käytön. Alle puolet syönyt säännöllisesti ja sairastuneet.

Moniko mahtaa kuolla malariaan päivittäin Afrikassa? Miksi se olisi ongelma, etenkin Afrikassa, jos ja kun siihen kehittyy ainakin osalle väestöä immuunivaste? Kuoleeko siihen vain lapsia ja eivätkö aikuiset afrikkalaiset enää siihen sairastu?

Erityisesti Tansaniassa oli malarialääkemainoksia tienvarsilla. Samoin niitä hyttysverkkoja mainostettiin ja kehoitettiin käyttämään.

Malariaa on monta tyyppiä, ja onko Senegalissa ja Gambiassa sitä vaarallisinta muotoa, en tiedä. Täytyisi kysyä gambialaiselta tuttavaltani, joka siellä asuu ja elää.

Lariam ei ole ainoa malarialääke. Malaronen sivuvaikutukset ovat lievempiä.

Malarian voi saada huono-onninen myös Pariisin lentokentällä. Suomessakin on ollut malariaa. Nyt se tulee vain matkustelun myötä.

Uusia näkökulmia puolesta ja vastaan olisi kiva lukea ja etenkin niitä luotettavia tutkimuksia.

Lue lisää

Suomalaisia ovat olleet Suomessa vuonna 1998 malariaan menhtyneet. Malariaa on 4 tyyppiä. Estolääkitys voi olla myös "väärä" eli se jota apteekki myy ilman reseptiä, tehoaa heikosti jos ollenkaan vaarallisempaan malariamuotoon. KTL päivittää sivustoaan laiskanlaisesti, mutta WHO on toinen paikka löytää tietoa, jonka ainakin pitäisi olla puolueetonta ja ajantasaista.

tai näin kirjoitti:

Tuosta immuniteetista ja paikallisten, ei malaria-alueella asuneiden immuniteetin heikentymisestä olen minäkin lukenut muistaakseni jostain KTL-sivuilta.

Olisipa mielenkiintoista lukea joku luotettava tutkimus siitä kuinka moni on menehtynyt malariaan siksi, että on syönyt malarianestolääkitysta ja siten on hoito viivästynyt. Onko tutkittu?

Netistä löytyneen tiedon mukaan Suomessa on kuollut 2 henkilöä malariaan vuonna 1998. Miksi? Olivatko suomalaisia?

KTL-sivuston mukaan Suomessa todetuissa malariatapauksissa yli puolet ovat jättäneet estolääkityksen ottamatta tai laiminlyöneet säännöllisen käytön. Alle puolet syönyt säännöllisesti ja sairastuneet.

Moniko mahtaa kuolla malariaan päivittäin Afrikassa? Miksi se olisi ongelma, etenkin Afrikassa, jos ja kun siihen kehittyy ainakin osalle väestöä immuunivaste? Kuoleeko siihen vain lapsia ja eivätkö aikuiset afrikkalaiset enää siihen sairastu?

Erityisesti Tansaniassa oli malarialääkemainoksia tienvarsilla. Samoin niitä hyttysverkkoja mainostettiin ja kehoitettiin käyttämään.

Malariaa on monta tyyppiä, ja onko Senegalissa ja Gambiassa sitä vaarallisinta muotoa, en tiedä. Täytyisi kysyä gambialaiselta tuttavaltani, joka siellä asuu ja elää.

Lariam ei ole ainoa malarialääke. Malaronen sivuvaikutukset ovat lievempiä.

Malarian voi saada huono-onninen myös Pariisin lentokentällä. Suomessakin on ollut malariaa. Nyt se tulee vain matkustelun myötä.

Uusia näkökulmia puolesta ja vastaan olisi kiva lukea ja etenkin niitä luotettavia tutkimuksia.

Lue lisää

Käsittääkseni paikallisista juuri lapset (etupäässä alle 5-vuotiaat) ja raskaana olevat naiset ovat vaarassa sairastua malarian vakaviin muotoihin ("aivomalaria/vakava anemia). Joidenkin tutkimusten mukaan tiettyihin heimoihin kuuluvat saavat nopeammin immuniteetin ja ylipäänsä sairastuvat harvemmin vakaviin muotoihin (johtuu mahdollisesti heimojen geneettisistä eroista ja erilaisista immuunisysteemeistä). Olin aiheeseen liittyvällä luennolla alkuvuodesta ja sain seuraavia lukuja: puolet maailman väestöstä asuu malaria-alueilla, 400-500 milj. tartuntaa vuosittain joista 90 % Afrikassa ja joista 300 milj. on uusia tapauksia, 1-2 milj. näistä kuolee vuosittain malariaan ja lisäksi 20 milj. turistia sairastuu vuosittain. Afrikan maissa ongelmana on usein malariatapausten suuri lukumäärä jolloin kaikkia ei ehditä diagnosoida verikokeesta. Lääkkeitä jaetaan tällöin pelkästään oireiden perusteella, ja tämän vuoksi lääkkeitä ei riitä kaikille niitä tarvitseville.

Malariaa tosiaan aikaisemmin ollut myös Pohjoismaissa (info koskee tosin Ruotsia). Ainoastaan Plasmodium vivax joka yksi neljästä parasiitista (ainoastaa plasmodium falciparum on tappava). Malariasääskiä käytettiin mm. syfilispotilaiden hoitoon ennen antibioottien aikaa, jolloin potilas sai korkean kuumeen ja syfilisbakteerit kuoli. Viimeinen kotimainen tapaus Ruotsissa oli 1931.

Mm. Pohjois-Thaimaassa ja Burmassa parasiitit on vastustuskykyisiä kaikkia estolääkkeitä vastaan (klorokin meflokin), tällöin käytettävä muuta suojausta. Mahdollisissa tartunnoissa käytetään terapiana quinine-hoitoa.

Itse olen kokeillut sekä Lariamia että Malarone ja myös klorokinfosfaattia. Ainakin klorokinfosfaatista sain selviä sivuvaikutuksia, todennäköisesti myös Lariamista. Kerran tämän jälkeen olen ollut klorokinalueella ilman estolääkitystä, todennäköisesti myös jatkossa menettelen näin. Lariamia en enää käytä, mahdollisesti Malaronea klorokinresistenssi-alueilla. En tiedä onko estolääkityksen aiheuttamasta hoidon viivästyksestä mitään tutkimusta. Tosin olen kuullut että esim. Ruotsissa ongelmana on usein ettei lääkärit tajua malarian mahdollisuutta kuumepotilailla. Falciparum-infektion itämisaika on 2-4 viikkoa ja harvoin yli 3 kk. Hoitamaton infektio johtaa kuolemaan 20 % tapauksista, ja hoidetuista tapauksista n. 1 % kuolee. Selviytymismahdollisuudet/-ennuste riippuu siitä kuinka kauan ensimmäisten oireiden ja hoidon aloittamisen välillä kuluu aikaa. Eli juuri tällaisessa tilanteessa voi estolääkitys alentaa kuumetta ja hoito viivästyy. Hmmm.. luulen etten ota profylaxia ollenkaan seuraavaan kerran kun matkustan. Ja Malarone-tabletteja varalta mukaan jos kuumeen noustessa ei heti pääse sairaalahoitoon.

Seuraavassa aika uutta ja kattavaa tietoa estolääkityksestä ym (suosituksia millaisissa tilanteissa estolääkitystä kannattaa käyttää): http://www.smittskyddsinstitutet.se/upload/Publikationer/Malariaprofylax-2004.pdf
Tuolta löytyy myös tietoa Gambiasta ja Senegalista: Riski sairastua suuri lähes kaikkialla ja jopa useimmissa suurkaupungeissa. Falciparum-parasiitti dominoiva alueella. Kaikille matkailijoille suositellaan profylaxia, ensisijaisesti joko Malarone, meflokin tai doxycyklin. Tuolta sivulta voi lukea lisää todennäköisyyksistä. En ehkä kuitenkaan söisi estolääkitystä, mut se on tietty jokaisen oma juttu miten tekee.

Muita linkkejä:
http://www.cdc.gov/malaria/
http://www.chez.com/malaria/links.htm
http://www.who.int/tdr/diseases/malaria/default.htm
http://www.who.int/topics/malaria/en/
http://www.smittskyddsinstitutet.se/SMItemplates/Article____2320.aspx

Mielelläni kuulen lisää jos löydät jotain mielenkiintoista.