Tasan 13v. sitten sain rakkaan koirani luokseni...
Elettiin pitkän tien iloineen suruineen....ja niitä suruja oli viime aikoina aikalailla......
aina se lohdutti pelkästään olemalla olemassa ja tulemalla liki, ihan viereen, kuono sylissäni...
Nyt ei sitä enää ole, sairaus vei rakkaan ystävän, ja tätä surua ja tuskaa ei voi sanoin kuvata...
Surun vappu, toisille ilon juhla, mulle surun....
Elettiin pitkän tien iloineen suruineen....ja niitä suruja oli viime aikoina aikalailla......
aina se lohdutti pelkästään olemalla olemassa ja tulemalla liki, ihan viereen, kuono sylissäni...
Nyt ei sitä enää ole, sairaus vei rakkaan ystävän, ja tätä surua ja tuskaa ei voi sanoin kuvata...
Surun vappu, toisille ilon juhla, mulle surun....
Vastaukset 15
Vanhimmat
olen kokenut saman surun. Ei voi toiselle kertoa kuinka paljon koiraankin voi kiintyä. Voimia sinulle suruusi ja koiranpennut on ihania surun poistajia.
ei tarvita. Viimeisen vilkaisun kokeneet tietävät
vihlaisun voiman.
Iloinen odottaja oven takana keventää raskaan
päivän tehnyttää kotiin tulijaa - pienen hetken
toive.
Tyhjä makuupaikka odottaa töistä tulijaa ja kippo
täyttäjää - siihen jää hetkeksi tuijottamaan.
Kestää jonkin aikaa, kun nämäkin muistutukset on
poistettava arkiaskareiden tieltä.
Merkillistä, kuinka muistuttavat vielä vuosienkin
jälkeen - lievästi syyllistäen.
Hienoja perheenjäseniä.
asia on kuitenkin se, että koirasi sai mitä ilmeisemmin elää hyvän elämän rakkaan ihmisensä kanssa. Sen ei tarvinnut kärsiä vilua ja nälkää, niin kuin monen hylätyn ja kodista potkitun lemmikin. Minulla on jo kolmas koira, kaksi jo mennyt koirien taivaaseen, jonka uskon jopa olevan sama kuin ihmisten. Kyllä sellaisesta uskollisesta ystävästä varmaan huolta pidetään vielä kuolemankin jälkeen. Kuitenkin vieläkin ikävöin erityisesti sitä ensimmäistä äärimmäisen rakasta hauvaani, ja uskollisen ystävän kuolema on kova paikka, uskomattoman kova paikka. Muistan hyvin vielä miltä se mustan kiiltävä turkki tuntui ja kaikki ne ihanat hetket mitä oli. Ja niitä oli paljon. Aikaa on tästä jo yli 15 v. Vieläkin kaipaan.
aika yleensä auttaa
jokainen päivä on helpompi kestää kuin edellinen
Olen varma siitä: koirille on taivas
Siellä parannetaan kaikenlaiset vaivat.
Siellä voi suloisimman tuulen haistaa
Ja parhaimmat herkut maistaa
Siellä on jokaiselle pehmein paikka
Levätä voi ja leikkiä vaikka.
Yhteiset muistot voimia antaa
Kun lempeimmät tuulet Ystävää kantaa.
Surusi keskelle.. :((
Lämmin toivotus..
Hyvää Vappua.. :)
ainakin naapureille ilon Vappu kun paskantulo kulkuväylille vähenee. Ja järjettömän luontokappaleen järjetön meteli.
vappua sinulle!
Pääsit naapureiteis huolista ja rakkaisa!
Mikä seuraava ongelma, sinä onnellinen mies?
Sanoo.. tosi rumasti,
mut jätän väliin...
"Järjettömältä" ihmiseltä, kun tuloo
tuota paskaa, ilman metelii tännekkin...
Huoks....
Kommentti, joka lyhytnäköisyydessään hakee
vertaistaan...
Autot, teollisuus, maatalous, lentoliikenne, laiva-
liikenne, jätteet, ihmiseritteet, ympäristömyrkyt,
riidat, mellakat, sodat, aseet, sotakalusto, ydin-
aseet..
Kotihäiriöt, tupakointi, roskaaminen, ilkivalta..
Juopuneet, hullut, tappajat...
Koira ei valita, kun ihminen rypee omassa
paskassaan
Pienen metsikköni halki kulkee kiva polku, joka on täkäläisten ulkoilijoiden suosiossa. Monet kävelyttävät myös koiriaan, jotka tietysti tekevät tarpeitaan polun vieruksille. Okei: kasvillisuus saa lannoitusta ja koirat ylläpitävät sosiaalista verkkoaan.
Eräänä päivänä olin itse pitemmällä lenkillä, ja koirani väänsi kikkareet pyörätien asvaltin viereen. Eikös paikalle sattunut lenkkeilevä nainen, joka sanoi, että "no niin, pussi esiin ja kakat talteen vain!"
Hah hah. Miten se tuntuukin niin luonnottomalta tuo koirankakkahysteria. Maaseudullakin jo vaaditaan orgaanista jätettä toimitettavaksi muovipussissa 50 kilsan päähän kaatopaikalle!
eiköhän se koiran käytös, mihin paskoo tai milloin metelöi, ole omistajan vastuulla?
Meitä ihmisiä kun on niin moneksi!
Koiria omistaa myös sellaiset ihmiset,
joilta puuttuu kyky huomioida muut...
Ja täällä kirjoittaa myös sellaisia, joilta
puuttuu kyky empatiaan.
Miksi tulla ja lyödä lyötyä?
Ihan selvin päinkö tuollaista p..kaa kirjoittelet?
Sinkkuna tulet ONNEKSI pysymäänkin (profiilisi), jos empatia on sinulle noin vieras käsite!
Syvä osanottoni hauvansa menettäneelle!
Olen pahoillani, mutta uskon myös että annoit koirallesi hyvän elämän. Kaikki meni niin kuin pitikin.
Voimia eteenpäin!
Sellaista se. Mutta onhan 13 vuotta koiralle pitkä ikä. Lopussa se elämänlaatu väistämättä laskee niilläkin, kun sairauksia ilmaantuu yleensä useitakin. Voit olla varma, että nyt lemmikilläsi on kaikki hyvin.
Teet surutyön pois ja katselet itsellesi uuden koiran! Onhan se kuitenkin ihmisen paras ystävä. Kukas se sanoikaan, että 'mitä useampiin ihmisiin tutustun, sitä enemmän pidän koirastani'...
se on...koirallani oli pitkä ihana elämä, ilman sairauksia ja vaivoja, loppu tuli niin yllättäen etten heti sitä oikein tajunnutkaan, en ennen kun pidin sen päätä sylissäni ja katsoin sen sammuneisiin silmiin.....
Ehkä se oli juuri sellainen lähtö jonka koirani halusikin...
kiitos paljon osanotosta, auttoi jo paljon kun olen lukenut niitä...
Ja Sitroen!!! Asun maalla ja naapureita ei ole, joten tokkopa kukaan on iloinen koirani kuolemasta...olet vaan vanha katkera mies joka kirjottelee mitä sattuu...edes tietämättä asiasta yhtään mitään...