Maailmassa lienee 300 miljoonaa p2p-verkon käyttäjää. Suomessa niistä on vain 150 000.
Sovelletaanko Lex Karpelaa muihin kuin tapauksiin kuin silloin, kun sekä jakaja että imppaaja ovat suomalaisia ? Mielestäni ei.
Näin koska
-------
copy:
Sillä,
että teon on oltava nimenomaan rangaistavaksi säädetyn, halutaan esitöiden mukaan
korostaa analogia- ja epämääräisyyskieltoa
s.103
Lain soveltaminen, joka perustuu käsitteille annettuun normaalikielen mukaiseen
merkitykseen taikka joka perustuu käsitteille oikeustieteessä, lain esitöissä tai mielui-
ten itse laissa vahvistettuun juridis-tekniseen merkityssisältöön, on sallittua tulkintaa.
Näissä perustelujen koh-
dissa katsotaan rikosoikeudellisesta laillisuusperiaatteesta johtuvan, että rikostunnus-
merkistöjä on tulkittava suppeasti. Myös näiden ennakkopäätösten otsikoissa viitataan
hakusanoina laillisuusperiaatteeseen. Tällä perustelulla on eroa esimerkiksi ennakko-
päätöksissä KKO 1999:51, 2004:64 (kohta 7) ja 2005:53 (kohta 14) käytettyyn peruste-
luun, jonka mukaan rikostunnusmerkistöä ei saa tulkita laajentavasti syytetyn vahin-
goksi; KKO 2004:64:ssä torjutaan säännöksen selkeän kielellisen merkityksen laajen-
taminen.
Brynolf Honkasalon yli 40 vuotta yliopisto-opetuk-
sessa käytetyssä rikosoikeuden oppikirjassa esitetään nuo samat neljä Engischin mai-
nitsemaa tulkintametodia. Honkasalo korosti säännöksen sanamuotoon sisältyvän aja-
tuksen selvittämisen välitöntä yhteyttä säännöksen syntyhistoriaan sekä sen lähi-
säännösten ja -käsitteiden vertailuun
s.104
http://66.249.93.104/search?q=cache:EJ5qjifkU9IJ:www.oikeus.fi/uploads/jcwd31mdume.pdf suppea tulkinta rikos&hl=fi&ct=clnk&cd=10
---------
Eli perusteluihin. Käsittelen ensin vahingonkorvausoikeutta
Vahingonkorvauksen osalta juttua:
Lähtökohtaisesti Suomen lakia sovelletaan Suomesssa.
Mutta jos vahinko on tapahtunut muualla kuin Suomessa, niin täytyy pohtia sovelletaanko silloin Suomen lakia vai sen maan lakia jossa vahinko on tapahtunut.
Mika Hemmon mukaan deliktivastuussa (sopimuksenulkoiseen vastuuseen ) lähtökohta on vahingon aiheutumispaikan laki.
http://64.233.179.104/search?q=cache:m_IUiqtPMhMJ:www.helsinki.fi/oik/tdk/hemmo/vahingonkorvausluennot2003.pdf lainvalintasäännöt&hl=fi&ct=clnk&cd=23
Se merkitsee sitä, että jos joku p2p-verkkoa käyttämällä aiheuttaa vahinkoa vaikkapa Nigerissa, niin lähtökohta on, että vahingonkorvaukseen sovelletaan Nigerian lakia. Ei esim. Lex Karpelaa. Lex Karpelassa on määrätty, että luvatta materiaalia levittänyt on velvollineen maksamaan vahingonkärsineelle sekä vahingonkorvausta että hyvitystä. Nigerian laista, jota tällöin pitäisi soveltaa, en osaa sanoa mitä se sanoo hyvityksistä ja vahingonkorvauksista.
------
Eli jos suomalainen jakaa p2p-verkolla musaa ja imppaajana on nigerialainen, niin vahingonkorvaukseen sovelletaan Nigerian lakia.
Eli...Vahingonkorvaus on lähinnä rikosoikeutta (Honkasalo korosti säännöksen sanamuotoon sisältyvän aja-
tuksen selvittämisen välitöntä yhteyttä säännöksen syntyhistoriaan sekä sen lähi-
säännösten ja -käsitteiden vertailuun).
Jos suomalainen jakaa nigerialaiselle p2p-verkolla musaa ja vahinko tapahtuu nigeriassa, niin vahingonkorvauksen osalta ei sovelletaan lex karpelaa vaan nigerian lakia.
Suomalaiset tietävät sen, että rikosoikeutta tulkitaan suppeammin kuin vahingonkorvausoikeutta. Tässä suomalainen voi pohtia, että jos suomalainen aiheuttaa vahinkoa nigeriassa, niin tällöin sovelletaan nigerian vahingonkorvausoikeutta. Ja tietää senkin että rikosoikeutta tulkitaan suppeammin kuin vahingonkorvausoikeutta. Niimpä suomalaisella on perusteltu syy olettaa, että jos vahinko aiheuttuu nigeriassa, niin suomen rikoslakiakaan ei sovelleta kys. tapaukseen ( (Honkasalo korosti säännöksen sanamuotoon sisältyvän aja-
tuksen selvittämisen välitöntä yhteyttä säännöksen syntyhistoriaan sekä sen lähi-
säännösten ja -käsitteiden vertailuun).
Koska suomen rikoslaissa on vain säädetty kielletyksi jakaminen, mutta ei ole kielletty jakamista esim. nigerialaiselle, niin asia voi olla kansalaisille epäselvä. Tai ainakin osalle kansasta. Jos rikoslain pykälä on tulkinnan varainen tai epäselvä, niin sitä ei saa soveltaa.
Suomen kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, jos asia on osalle kansaa epäselvää, eikä pykälää voida soveltaa heihin, ei sitä saa soveltaa kehenkään suomessa.
Tässä tapauksessa on epäselvää varmasti monelle ja yllättävääkin, että koska suomen vahngonkorvauspykäliä ei sovelleta jos vahinko tapahtuu nigeriassa, että silti suomen rikoslakia sovellettaisiin, niin asiasta olisi pitänyt erikseen mainita rikoslaissa.
esim. näin on rangaistavaa jakaa sekä suomalaisille, että ulkomaalaisille...
Koska asia on epäselvä, niin suomen rikoslakia ei voida soveltaa p2p-tapaukissa jossa imppaaja on joku muu kuin suomalainen.
Se perustuu tähän:
Brynolf Honkasalon yli 40 vuotta yliopisto-opetuk-
sessa käytetyssä rikosoikeuden oppikirjassa esitetään nuo samat neljä Engischin mai-
nitsemaa tulkintametodia. Honkasalo korosti säännöksen sanamuotoon sisältyvän aja-
tuksen selvittämisen välitöntä yhteyttä säännöksen syntyhistoriaan sekä sen lähi-
säännösten ja -käsitteiden vertailuun.
---
Laillisuusperiaatteen sisäl-töä jonkin verran tarkentava säännös (RL 3:1) sisällytettiin myös rikosoikeudellisenvastuun yleisten edellytysten alkuun. Säännöksessä määritellyn periaatteen katsotaansäännöksen esitöissä sisältävän neljä kieltoa: tuomioistuimille suunnattu määräys si-toa rangaistavuus kirjoitettuun lakiin (praeter legem -kielto), tuomioistuimille niin ikäänsuunnattu analogiakielto, tuomioistuimille ja lainsäätäjälle suunnattu taannehtivan ri-koslain kielto ja lähinnä lainsäätäjälle suunnattu epämääräisen rikoslain kielto. Sillä,että teon on oltava nimenomaan rangaistavaksi säädetyn, halutaan esitöiden mukaankorostaa analogia- ja epämääräisyyskieltoa.
------
Jos se olisi haluttu säätää rikolliseksi että jakaa musaa muille kuin suomalaisille, siitä olisi pitänyt nimenomaan säätää.
--------
Kaikki yllämainitut ovat omia arveluitani ja voivat olla vääriä. Mutta noin arvelen tilanteen olevan.
Sovelletaanko Lex Karpelaa muihin kuin tapauksiin kuin silloin, kun sekä jakaja että imppaaja ovat suomalaisia ? Mielestäni ei.
Näin koska
-------
copy:
Sillä,
että teon on oltava nimenomaan rangaistavaksi säädetyn, halutaan esitöiden mukaan
korostaa analogia- ja epämääräisyyskieltoa
s.103
Lain soveltaminen, joka perustuu käsitteille annettuun normaalikielen mukaiseen
merkitykseen taikka joka perustuu käsitteille oikeustieteessä, lain esitöissä tai mielui-
ten itse laissa vahvistettuun juridis-tekniseen merkityssisältöön, on sallittua tulkintaa.
Näissä perustelujen koh-
dissa katsotaan rikosoikeudellisesta laillisuusperiaatteesta johtuvan, että rikostunnus-
merkistöjä on tulkittava suppeasti. Myös näiden ennakkopäätösten otsikoissa viitataan
hakusanoina laillisuusperiaatteeseen. Tällä perustelulla on eroa esimerkiksi ennakko-
päätöksissä KKO 1999:51, 2004:64 (kohta 7) ja 2005:53 (kohta 14) käytettyyn peruste-
luun, jonka mukaan rikostunnusmerkistöä ei saa tulkita laajentavasti syytetyn vahin-
goksi; KKO 2004:64:ssä torjutaan säännöksen selkeän kielellisen merkityksen laajen-
taminen.
Brynolf Honkasalon yli 40 vuotta yliopisto-opetuk-
sessa käytetyssä rikosoikeuden oppikirjassa esitetään nuo samat neljä Engischin mai-
nitsemaa tulkintametodia. Honkasalo korosti säännöksen sanamuotoon sisältyvän aja-
tuksen selvittämisen välitöntä yhteyttä säännöksen syntyhistoriaan sekä sen lähi-
säännösten ja -käsitteiden vertailuun
s.104
http://66.249.93.104/search?q=cache:EJ5qjifkU9IJ:www.oikeus.fi/uploads/jcwd31mdume.pdf suppea tulkinta rikos&hl=fi&ct=clnk&cd=10
---------
Eli perusteluihin. Käsittelen ensin vahingonkorvausoikeutta
Vahingonkorvauksen osalta juttua:
Lähtökohtaisesti Suomen lakia sovelletaan Suomesssa.
Mutta jos vahinko on tapahtunut muualla kuin Suomessa, niin täytyy pohtia sovelletaanko silloin Suomen lakia vai sen maan lakia jossa vahinko on tapahtunut.
Mika Hemmon mukaan deliktivastuussa (sopimuksenulkoiseen vastuuseen ) lähtökohta on vahingon aiheutumispaikan laki.
http://64.233.179.104/search?q=cache:m_IUiqtPMhMJ:www.helsinki.fi/oik/tdk/hemmo/vahingonkorvausluennot2003.pdf lainvalintasäännöt&hl=fi&ct=clnk&cd=23
Se merkitsee sitä, että jos joku p2p-verkkoa käyttämällä aiheuttaa vahinkoa vaikkapa Nigerissa, niin lähtökohta on, että vahingonkorvaukseen sovelletaan Nigerian lakia. Ei esim. Lex Karpelaa. Lex Karpelassa on määrätty, että luvatta materiaalia levittänyt on velvollineen maksamaan vahingonkärsineelle sekä vahingonkorvausta että hyvitystä. Nigerian laista, jota tällöin pitäisi soveltaa, en osaa sanoa mitä se sanoo hyvityksistä ja vahingonkorvauksista.
------
Eli jos suomalainen jakaa p2p-verkolla musaa ja imppaajana on nigerialainen, niin vahingonkorvaukseen sovelletaan Nigerian lakia.
Eli...Vahingonkorvaus on lähinnä rikosoikeutta (Honkasalo korosti säännöksen sanamuotoon sisältyvän aja-
tuksen selvittämisen välitöntä yhteyttä säännöksen syntyhistoriaan sekä sen lähi-
säännösten ja -käsitteiden vertailuun).
Jos suomalainen jakaa nigerialaiselle p2p-verkolla musaa ja vahinko tapahtuu nigeriassa, niin vahingonkorvauksen osalta ei sovelletaan lex karpelaa vaan nigerian lakia.
Suomalaiset tietävät sen, että rikosoikeutta tulkitaan suppeammin kuin vahingonkorvausoikeutta. Tässä suomalainen voi pohtia, että jos suomalainen aiheuttaa vahinkoa nigeriassa, niin tällöin sovelletaan nigerian vahingonkorvausoikeutta. Ja tietää senkin että rikosoikeutta tulkitaan suppeammin kuin vahingonkorvausoikeutta. Niimpä suomalaisella on perusteltu syy olettaa, että jos vahinko aiheuttuu nigeriassa, niin suomen rikoslakiakaan ei sovelleta kys. tapaukseen ( (Honkasalo korosti säännöksen sanamuotoon sisältyvän aja-
tuksen selvittämisen välitöntä yhteyttä säännöksen syntyhistoriaan sekä sen lähi-
säännösten ja -käsitteiden vertailuun).
Koska suomen rikoslaissa on vain säädetty kielletyksi jakaminen, mutta ei ole kielletty jakamista esim. nigerialaiselle, niin asia voi olla kansalaisille epäselvä. Tai ainakin osalle kansasta. Jos rikoslain pykälä on tulkinnan varainen tai epäselvä, niin sitä ei saa soveltaa.
Suomen kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, jos asia on osalle kansaa epäselvää, eikä pykälää voida soveltaa heihin, ei sitä saa soveltaa kehenkään suomessa.
Tässä tapauksessa on epäselvää varmasti monelle ja yllättävääkin, että koska suomen vahngonkorvauspykäliä ei sovelleta jos vahinko tapahtuu nigeriassa, että silti suomen rikoslakia sovellettaisiin, niin asiasta olisi pitänyt erikseen mainita rikoslaissa.
esim. näin on rangaistavaa jakaa sekä suomalaisille, että ulkomaalaisille...
Koska asia on epäselvä, niin suomen rikoslakia ei voida soveltaa p2p-tapaukissa jossa imppaaja on joku muu kuin suomalainen.
Se perustuu tähän:
Brynolf Honkasalon yli 40 vuotta yliopisto-opetuk-
sessa käytetyssä rikosoikeuden oppikirjassa esitetään nuo samat neljä Engischin mai-
nitsemaa tulkintametodia. Honkasalo korosti säännöksen sanamuotoon sisältyvän aja-
tuksen selvittämisen välitöntä yhteyttä säännöksen syntyhistoriaan sekä sen lähi-
säännösten ja -käsitteiden vertailuun.
---
Laillisuusperiaatteen sisäl-töä jonkin verran tarkentava säännös (RL 3:1) sisällytettiin myös rikosoikeudellisenvastuun yleisten edellytysten alkuun. Säännöksessä määritellyn periaatteen katsotaansäännöksen esitöissä sisältävän neljä kieltoa: tuomioistuimille suunnattu määräys si-toa rangaistavuus kirjoitettuun lakiin (praeter legem -kielto), tuomioistuimille niin ikäänsuunnattu analogiakielto, tuomioistuimille ja lainsäätäjälle suunnattu taannehtivan ri-koslain kielto ja lähinnä lainsäätäjälle suunnattu epämääräisen rikoslain kielto. Sillä,että teon on oltava nimenomaan rangaistavaksi säädetyn, halutaan esitöiden mukaankorostaa analogia- ja epämääräisyyskieltoa.
------
Jos se olisi haluttu säätää rikolliseksi että jakaa musaa muille kuin suomalaisille, siitä olisi pitänyt nimenomaan säätää.
--------
Kaikki yllämainitut ovat omia arveluitani ja voivat olla vääriä. Mutta noin arvelen tilanteen olevan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
asian jättää epäselväksi myös rikoslain 1 luku. Ja koska asia on epäselvä, niin kyseistä p2p rikospykälää ei saa soveltaa.
Jotta teosta saadaan rangaista, niin teon täytyy selvästi olla rangaistava. Tässä asiassa kun ottaa huomioon vahingonkorvauksiin sovellettavan lain, joka on rikosoikeuden kanssa samanlainen yleensä...niin asia on todellakin epäselvä.
-----
1 luku (16.8.1996/626)
Suomen rikosoikeuden soveltamisalasta
15 § (16.8.1996/626)
Suomea velvoittavat sopimukset ja kansainvälisoikeudellinen käytäntö
Jos Suomea velvoittavassa kansainvälisessä sopimuksessa tai muussa Suomea kansainvälisesti velvoittavassa säädöksessä tai määräyksessä jossakin tapauksessa on rajoitettu Suomen rikosoikeuden soveltamisalaa siitä, mitä tässä luvussa säädetään, noudatetaan tällaista rajoitusta niin kuin siitä on sovittu. Sen estämättä, mitä tässä luvussa säädetään, on lisäksi noudatettava niitä Suomen lain soveltamisalan rajoituksia, jotka johtuvat kansainvälisen oikeuden yleisesti tunnustetuista säännöistä.
Tietääkseni koko maailmassa on sama periaate voimassa.
Rikosoikeutta tulkitaan suppeammin kuin vahingonkorvausoikeutta.
Se tarkoittaa sitäkin, että kynnys että henkilö tuomitaan rikoksesta on paljon korkeampi kuin että henkilö tuomittaisiin vahingonkorvauksiin.
Oikeusvarmuus vaatii sitä.
Näin koska on suurempi haitta, jos henkilö tuomitaan rikoksesta ja pistetään esim. linnaan, kuin että maksaa rahalla jotain korvauksia.
Väärän riskin seuraamukset ovat rikoksissa vakavampia, siksi tuomitsemiskynnyskin on korkeammalla.
Tästäkin näkökulmasta katsottuna tuntuisi oudolta, että jos imppaaja on Nigerialainen ja sovelletaisiin nigerian vahingonkorvauslakia, mutta rikosoikeutta ei.
Tai ajatelkaa jos nigerian vahingonkorvauslaki sanoo, ettei tarvi tuomita vahingonkorvauksia lainkaan, mutta sitten kuitenkin sovellettaisiin suomen rikoslakia ja määrättäisiin tuomio silti.
Tulkitsisin niin, että jos suomen vahingonkorvausoikeutta ei sovelleta, niin ei kyllä sitten sovelleta rikosoikeuttakaan.
Tapaus joka sivuaa tätä
---------
Suomen rikosoikeuden soveltamisala, väärän todistuksen antaminen Venäjän viranomaiselle, ns. kaksoislaskutus (A.15.1.2001)
Kihlakunnansyyttäjä on laatimassaan haastehakemuksessa katsonut, että kolme Suomen kansalaista oli Venäjällä syyllistynyt väärän todistuksen antamiseen viranomaiselle, kun oikeudellisesti merkitykselliset ja totuudenvastaiset, todellista myyntihintaa paljon pienemmät myyntilaskut oli esitetty Venäjän tulliviranomaisille.
Rikoslain 16 luvun 8 §:ssä rangaistavana rikoksena ei ole pidettävä väärän todistuksen antamista Venäjän viranomaisille. Tämän vuoksi asiassa ei annettu syytemääräystä. (422/24/99)
http://66.249.93.104/search?q=cache:o0uDXbR3pOgJ:www.oikeus.fi/vksv/9897.htm Suomen rikosoikeuden soveltamisala&hl=fi&ct=clnk&cd=1