Aavikon tulisen kangastuksen
karrelle palaneen vaivaispuun nöyrän
kumarruksen auringolle
Keskitalven pimeyden
ja valoisan ajan
Ylpeyden
Alemmuuden
Laavavirran
jähmettyneen kiven
Samean tulvaveden
Kadotetun
hukkuneen
pelastuneen
Hiekka-aavikon isällisen ankaruuden
ropisevan sademetsän
äidillisen lempeyden
Olemassa- ja poissaolon
etäisen läheisyyden
taivaantäyden levottoman liikkeen
Ilmakehät
maan kerrostumat
Hiljaisuutta huokaavan rauhan
Melun ja saasteen
Reuhtovan jäisen tuulen
kesäaamun lämmön ja kiireettömyyden
Olen sinussa
saanut - kaiken.
karrelle palaneen vaivaispuun nöyrän
kumarruksen auringolle
Keskitalven pimeyden
ja valoisan ajan
Ylpeyden
Alemmuuden
Laavavirran
jähmettyneen kiven
Samean tulvaveden
Kadotetun
hukkuneen
pelastuneen
Hiekka-aavikon isällisen ankaruuden
ropisevan sademetsän
äidillisen lempeyden
Olemassa- ja poissaolon
etäisen läheisyyden
taivaantäyden levottoman liikkeen
Ilmakehät
maan kerrostumat
Hiljaisuutta huokaavan rauhan
Melun ja saasteen
Reuhtovan jäisen tuulen
kesäaamun lämmön ja kiireettömyyden
Olen sinussa
saanut - kaiken.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hienoa lyriikkaa!
Hiekka-aavikon isällinen ankaruus...
mutta tulipahan purskautettua.
Lyriikkaan myös kuuluu suruilo,
tuumi runoillessaan vain kotilo.
.. kylmän niljakas kotilo.
mutta Sinä et ole etana, et kylmä, etkä minun tietääkseni niljakaskaan.
Mahdoton Sinä kyllä olet ( "rakas ystäväni rosoinen ja...?" )
t. ville