Katselen merelle,
vihertävät allot
lyövät rantaan;
kaislat keinuvat.
Tervalepän latvassa
humisee tuuli
ja kirjosieppo laulaa
yksinkertaisen sävelen.
Kaksi joutsenta
rinta rinnan ui
ja kaksi muuta,
hävinnyttä, taistelee.
Sorsapari keskenään
juttelee ja etsii
sopivaa pesäpaikka
suurperheelle.
Merikotka leijuu
kuin lentävä matto
aaltojen yllä
meren valtias, hänkin.
Minä seison hiljaa
kiireen unohtaen.
Kädessä rikkinäinen,
haljennutlinnunpönttö.
vihertävät allot
lyövät rantaan;
kaislat keinuvat.
Tervalepän latvassa
humisee tuuli
ja kirjosieppo laulaa
yksinkertaisen sävelen.
Kaksi joutsenta
rinta rinnan ui
ja kaksi muuta,
hävinnyttä, taistelee.
Sorsapari keskenään
juttelee ja etsii
sopivaa pesäpaikka
suurperheelle.
Merikotka leijuu
kuin lentävä matto
aaltojen yllä
meren valtias, hänkin.
Minä seison hiljaa
kiireen unohtaen.
Kädessä rikkinäinen,
haljennutlinnunpönttö.
Vastaukset 3
Vanhimmat
nopeasti neljä eri lintua. Niistä joutsenen ja sorsan olisin minäkin erottanut. Runosi tunnelma täynnä kevään ja luonnon ihmeitä. Saa kaipaamaan maalle ja meren rannalle.
Kiitos lämpimästä arvostelustasi. Runo ei kyllä vastannut luonnon tarjoamaa, äänen, kuvan, tuoksun, värin, tapahtumisen, elämän kuvaa.
Silti pitää yrittää tuoda sitä sanoin luettavaksi niille, joilla ei ole mahdollisuutta sitä itse nähdä.
Kiitos tee. raikkaasta retkestä meren rannalle, jonka sain tehdä runosi välityksellä.